Akvaario ja mikroskooppi

Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Liekö palstalla yhtään akvaarioharrastajia? Sain kaveriltani halvalla akvaarion, ja oivalsin heti, että osa akvaarion asukeista lienee senverran pieniä, että niitä lienee parasta tutkailla mikroskoopin avulla. Tietääkö kukaan löytyisikö jostain jonkinlaista kuvahakemistoa, mistä voisi vähän arvuutella mitä kummajaisia mikroskoopin lasilla mönkii? Yksi arvoitus kaipaisi heti ratkaisua.

Akvaariossani on tällä hetkellä marmorirapu, muutama monni, miljoonakaloja ja muutamia pikkuriikkisiä rapuja, joiden lajia en tiedä tarkemmin. Muutamat pikkuravuista vaihtoivat jostain syystä hiippakuntaa, ja ongin oitis niiden jäänteet mikroskoopin lasillle. Hajoavan ravunjämän sisällä kävikin melkoinen kuhina. Ajattelin aluksi, että kuhina johtuu lähinnä mikroskoopin lampun lämmön aiheuttamasta konvektiosta, mutta tänään varmistui, että kyllä siellä jotain outoja otuksia vipeltää.

N. 280x suurennoksella otukset osoittautuivat oudoiksi, osapuilleen pyöreiksi möllyköiksi, joiden toisessa päässä oli suuvärkkiä muistuttava aparaatti ja toisessa päässä terävä piikki. Otukset möyrivät hajoavan ravun sisuksissa aikamoista vauhtia ja ilmeisesti käyttivät peräpäässään olevaa piikkiä liikkumisen apuna: tökkäsivät sitä kudokseen ja kampesivat itseään eteenpäin. Otuksen sisällä oli tiuhaa tahtia sykkivä elin, kukaties sydän. Mitä merkillisiä mahtoivat olla? Jotain suhtkoht normaaleja hajottajia vaiko jotain loisia, jolla olisi kukaties osuutta rapujen kuolemaan?

Harmi, ettei minulla ole mikroskooppiin sopivaa kameraa. Meinasin piirtää kuvan paintilla, mutta riittävän approksimaation mikroskoopin näkymästä saanette katsomalla näppäismistön Q-kirjainta.

Sivut

Kommentit (32)

Vierailija

Mitään asiasta tiedä, mutta villi veikkaus, alkueläimiä, tarkemmin ripsieläimiä. Googletapa alalaji suctoria, löytyykö kuvista. Suurin osa petoja.

Niinku vaikka tämä:

Taikka tämä?

Vierailija
Heksu
Muutamat pikkuravuista vaihtoivat jostain syystä hiippakuntaa, ja ongin oitis niiden jäänteet mikroskoopin lasille.

Olivatkohan kyseessä Caridina-suvun sukaravut vai kenties tuon marmoriravun poikaset? Ainakin sukaravut ovat herkkiä nopeille veden laadun muutoksille, raskasmetalleille, kaikenlaisille akvaarioon lisättäville kemikaaleille ja huonolle vedenlaadulle. Muutot yleensä verottavat niiden kantaa melkoisesti, joten siinä saattaa olla syy hiippakunnan vaihtoon. Tauteja niillä ei tunnu juuri esiintyvän.

Jos nimenomaan akvaarion kutsumattomat pienvieraat kiinnostavat, kaikkein paras valikoima niitä esiintyy kalattomissa altaissa. Kalat kun tuppaavat syömään kaiken, mitä suinkin näkevät. Sukarapujen kanssa voi rauhassa elää kaikenlaista hauskaa huppukotiloista harvasukamatoihin ja lampipolyypeista laakamatoihin. Vielä jos haet lähilammesta tai -ojasta muutaman desin vettä, johan alkaa altaassa kuhista.

Tässä informatiivinen ja upeasti kuvitettu juttu akvaarion pikkueläimistä:
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=29&t=95169

Heksu

Akvaariossani on tällä hetkellä marmorirapu, muutama monni, miljoonakaloja ja muutamia pikkuriikkisiä rapuja, joiden lajia en tiedä tarkemmin.

Vielä ihan kalastonillitystä sen verran, että marmorirapu on tilaisuuden tullen peto, joten kannattaa pitää tarkasti silmällä, ettei se päätä silpoa muita asukkeja. Myynnissä olevat marmoriravut tuppaavat myös olemaan naaraita, jotka ovat erinomaisen kykeneviä lisääntymään partenogeneettisesti, joten huonolla tuurilla hukut pian ravunpoikasiin.

"Monni" kattaa yli kolme tuhatta lajia, joiden koko vaihtelee kolmesta sentistä kolmeen metriin ja hoitovaatimukset suunnilleen saman verran. Suosittelen selvittämään näille tarkan lajin ja katsomaan, riittääkö akvaarion koko ja ovatko olosuhteet lajille sopivat. Todennäköisimpänä vaihtoehtona veikkaisin täplä- eli maatiaispartamonnia (Ancistrus sp.), missä tapauksessa viisainta olisi hankkiutua kiireen vilkkaa eroon kaikista paitsi yhdestä, ennen kuin hukut niidenkin poikasiin. Niitä tulee loputtomana virtana, eikä niistä pääse eroon vaikka maksaisi ottajalle.

Miljoonakalojen kohdalla sinulla saattoi käydä niin hyvä tuuri, että sait vesijohtoveteen sopeutunutta maatiaiskantaa. Toisaalta on yhtä todennäköistä, että sait Kaukoidässä jalostettuja, hyvin kalkkipitoiseen ja usein suolattuun veteen sopeutuneita kaloja, joiden kanssa elämä on jatkuvaa painia epämuodostumien ja tautien kanssa. Toivotaan siis parasta.

Akvaarioharrastus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin äkkiseltään luulisi, mutta sitäkin antoisampaa. Tervetuloa joukkoon!

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Kiitoksia hyvistä vinkeistä ja linkeistä, Electric Shadowin piikkipyrstöiset ripsieläimet voisivat ehkä olla aika lähellä näkemääni.

Mei long
Olivatkohan kyseessä Caridina-suvun sukaravut vai kenties tuon marmoriravun poikaset? Ainakin sukaravut ovat herkkiä nopeille veden laadun muutoksille, raskasmetalleille, kaikenlaisille akvaarioon lisättäville kemikaaleille ja huonolle vedenlaadulle.



Kyllä ne noita sukarapuja on. Aloittelijana annoin kyllä aihetta kuolemille, olen tehnyt varmaan kaikki aloittelijan virheet.

Altaassa oli aluksi pari pahaa samennusta ja ilmeinen happikato. Rakensin nimittäin nohevana sällinä altaaseen omatekoisen valmiuden pohjasuodatukseen. Suodatus toimiikin noin niinkuin teknisesti ihan niinkuin pitääkin. Ilmeisesti vesi kuitenkin virtaa nykyisellä järjestelyllä hiekkapatjan läpi niin hitaasti, että hienon hiekan bakteerit ehtivät haukkaamaan leijonanonsan hapesta. Pidin pohjasuodatinta aluksi koko ajan päällä, ja havaitsin kalojen viihtyvän erityisen hyvin vedenpinnassa. Yhden vedenvaihdon ja suodattimen pesun jälkeen akvaarion vesi pamahti miltei läpinäkymättömäksi mössöksi ja akvaariosta alkoi lähteä ikävä löyhkä. Kaloilla oli ilmeisen tukalat oltavat... Ehdin jo olla todella epätoivoinen, että miten tämä voi olla näin vaikeaa. Samennus hävisi kuitenkin yhdessä yössä ja vesi muuttui kristallinkirkkaaksi, kun kytkin pohjasuodatuksen pois päältä ja laitoin tilalle hapettimen. Nyt kalat, ravut ja kasvit voivat silminnähden paremmin. Pohjasuodattimeen pitäisi ilmeisesti saada tehokkaampi pumppu, jotta se olisi jollain tapaa käyttökelpoinen.

Vielä ihan kalastonillitystä sen verran, että marmorirapu on tilaisuuden tullen peto, joten kannattaa pitää tarkasti silmällä, ettei se päätä silpoa muita asukkeja. Myynnissä olevat marmoriravut tuppaavat myös olemaan naaraita, jotka ovat erinomaisen kykeneviä lisääntymään partenogeneettisesti, joten huonolla tuurilla hukut pian ravunpoikasiin.



Marmoriravun otin ihan tietoisena riskinä, edellinen omistaja meinasi heittää sen terroristina pataan. Ajattelin, että kaipa minä sen kanssa toimeen tulen, olenhan hankala persoona itsekin. Ihan hyvin se on pärjännyt, kasveja se näkyy vähän silppuavan mutta suotakoon se sille. Kerran altaan pohjalta löytyi kuollut miljoonakala, jolta oli popsittu kaikki evät - syyllisestä ei liene epäselvyyksiä, joskin arvoitukseksi jäi mikä kalan alunperin tappoi. Jotenkin epäilyttää että tokko marmorirapu senään kaloja kiinni saa?

"Monni" kattaa yli kolme tuhatta lajia, joiden koko vaihtelee kolmesta sentistä kolmeen metriin ja hoitovaatimukset suunnilleen saman verran. Suosittelen selvittämään näille tarkan lajin ja katsomaan, riittääkö akvaarion koko ja ovatko olosuhteet lajille sopivat. Todennäköisimpänä vaihtoehtona veikkaisin täplä- eli maatiaispartamonnia (Ancistrus sp.), missä tapauksessa viisainta olisi hankkiutua kiireen vilkkaa eroon kaikista paitsi yhdestä, ennen kuin hukut niidenkin poikasiin. Niitä tulee loputtomana virtana, eikä niistä pääse eroon vaikka maksaisi ottajalle.



Hmm, kiitos vinkistä, kuulostaa ihan viisaalta ratkaisua... Kyllä noi ilmeisesti partamonneja on. Miljoonakalat näyttää kyllä sangen elinvoimaisilta, täytyypä vähän kysellä mistä ne on alunperin peräisin.

Akvaarioharrastus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin äkkiseltään luulisi, mutta sitäkin antoisampaa. Tervetuloa joukkoon!



Tämä on tullut jo hyvin havaittua, nähtävästi yllättävän moni asia voi mennä pieleen, varsinkin aluksi. Akvaarion otusten seuraaminen palkitsee kuitenkin monin verroin nähdyn vaivan!

Vierailija

Minkä kokonen tuo tankkisi on? Se on nimittäin aika oleellinen juttu. Partikselle pitäis akvaarion olla kooltaan semmoiset 100 litraa.

Niin ja kerrotko myös, että minkälainen suodatus ym. siellä on. Tuo pohjasuodatus on aika vanhentunu juttu. Nykyään suositaan enemmän ihan perinteisiä sisäsuodattimia, ulkosuodattimia ja mattosuodattimia.

Vierailija
Heksu

Altaassa oli aluksi pari pahaa samennusta ja ilmeinen happikato. Rakensin nimittäin nohevana sällinä altaaseen omatekoisen valmiuden pohjasuodatukseen. Suodatus toimiikin noin niinkuin teknisesti ihan niinkuin pitääkin. Ilmeisesti vesi kuitenkin virtaa nykyisellä järjestelyllä hiekkapatjan läpi niin hitaasti, että hienon hiekan bakteerit ehtivät haukkaamaan leijonanonsan hapesta.

Juu, pohjasuodatin ja hieno hiekka on aika vaarallinen yhdistelmä. Pohjasuodatin toimii, jos pohjamateriaalina on kohtuullisen karkea sora (josta pohjakalat puolestaan eivät pidä), eikä altaassa ole isoja kiviä tai kantoja, jotka tukkivat virtauksen. Hauska härvelihän se on, muttei harmi kyllä toimi, ellei akvaario ole varta vasten sitä ajatellen suunniteltu.

Jos haluat rakennella itse, helppo ja kerran rakennettuna oikeastaan täysin huoltovapaa viritys on Huitzilopochtlin (olipa vaikea sana) ehdottama mattosuodatin. Minulla on ollut yksi täysin koskematta toiminnassa nyt viisi vuotta.

Heksu

Marmoriravun otin ihan tietoisena riskinä, edellinen omistaja meinasi heittää sen terroristina pataan. Ajattelin, että kaipa minä sen kanssa toimeen tulen, olenhan hankala persoona itsekin. Ihan hyvin se on pärjännyt, kasveja se näkyy vähän silppuavan mutta suotakoon se sille. Kerran altaan pohjalta löytyi kuollut miljoonakala, jolta oli popsittu kaikki evät - syyllisestä ei liene epäselvyyksiä, joskin arvoitukseksi jäi mikä kalan alunperin tappoi. Jotenkin epäilyttää että tokko marmorirapu senään kaloja kiinni saa?

Ei se kovin vikkelä saalistaja ole, mutta jotkut yksilöt ovat oppineet yllättävän taitavaksi vaanimaan ja tilaisuuden tullen nappaamaan kaloja kiinni. Toiset taas elävät koko elämänsä sovussa kaikenlaisten kalojen kanssa: yksilöiden väliset erot ovat pyrstöravuilla melkoisia. Jos omasi harrastaa vain kasvien silpomista, ei sen suhteen liene hätää.

Miljoonakala on kyllä voinut kuolla myös muuton ja/tai happikadon jälkiseurauksena. Raadot akvaariossa kyllä katoavat vauhdilla. Ne kelpaavat oikein hyvin myös partamonneille.

Sekä miljoonakalat että rapu muuten todennäköisesti arvostavat pientä kalkkilisää akvaariossa, eivätkä muutkaan asukit siitä pahastu. Vesijohtovesi Suomessa on yleensä hyvin pehmeää, ja rapu kaipaa kalkkia kuorensa rakentamiseen. Miljoonakalojen kohdalla se voi olla hyvä henkivakuutus. Helpoin tapa toteuttaa se lienee hankkia akvaarioliikkeestä muutama kourallinen kalkkisoraa, joka ripotellaan altaan pohjalle. Se on toki vähän umpimähkäistä, mutta hoitaa asiansa yleensä. Jos kemistiksi haluaa ryhtyä, voi altaaseen lisätä kipsiä ja ruokasoodaa, jolloin pitoisuutta voi vesitestien kanssa seurata.

Jos/kun haluat myöhemmin kalastoa täydentää, kannattaa sitten ottaa etukäteen ihan kunnolla selvää, mitkä lajit sopivat samoihin olosuhteisiin ja mahtuvat altaan koon puolesta. Akvaariokauppiastakaan ei kannata välttämättä ihan suoralta kädeltä uskoa.

Vierailija
Heksu
N. 280x suurennoksella otukset osoittautuivat oudoiksi, osapuilleen pyöreiksi möllyköiksi, joiden toisessa päässä oli suuvärkkiä muistuttava aparaatti ja toisessa päässä terävä piikki. Otukset möyrivät hajoavan ravun sisuksissa aikamoista vauhtia ja ilmeisesti käyttivät peräpäässään olevaa piikkiä liikkumisen apuna: tökkäsivät sitä kudokseen ja kampesivat itseään eteenpäin. Otuksen sisällä oli tiuhaa tahtia sykkivä elin, kukaties sydän. Mitä merkillisiä mahtoivat olla? Jotain suhtkoht normaaleja hajottajia vaiko jotain loisia, jolla olisi kukaties osuutta rapujen kuolemaan?
Kuvauksesi perusteella kyseessä voisi olla jokin rataseläin (rotifera). Eri lajit ovat muodoiltaan eri näköisiä, mutta eräs yhteinen piirre on se suuvärkkiä muistuttava apparaatti, josta pääjakso on saanut nimensäkin: suun lähellä olevien sukasten nopea liike muistuttaa rattaiden pyörimistä. Liikkumiseen soveltuva jalka on eri lajeilla erilainen. Jotkin lajit ovat pitkulaisia, mutta joidenkin lajien kuori saa ne näyttämään pyöreiltä ja yhdessä jalan kanssa Q-kirjaimeltakin.

Vertailun vuoksi videoita eri rataseläimistä.
Testudinella: http://www.youtube.com/watch?v=H71sl9NV ... re=related
Trichoserca: http://www.youtube.com/user/fpelectroni ... FrefNYDwN0
Colurella: http://www.youtube.com/user/fpelectroni ... wvPoxLQJdc
Lepadella: http://www.youtube.com/user/fpelectroni ... WrvX_RXXoY

Hämmästyttäviä otuksia, niillä on noin tuhatkunta solua, alkeelliset silmät, poikkeuksellinen sitkeähenkisyys ja jopa pikkuruiset noin 15 solun muodostamat aivotkin. Ja rataseläimet ovat merkittäviä hajottajia akvaarionkin ekosysteemille.

Joten oodi rataseläimille - Rotifera: A visual celebration of the smallest animals :)

Heksu
Harmi, ettei minulla ole mikroskooppiin sopivaa kameraa. Meinasin piirtää kuvan paintilla, mutta riittävän approksimaation mikroskoopin näkymästä saanette katsomalla näppäismistön Q-kirjainta.
Siihen ei välttämättä tarvita erikoisempaa kameraa, vaan jo digipokkarillakin voi onnistua saamaan hyviä kuvia mikroskoopin okulaarin läpi. Kts. esim. JREFin mainio ketju mikroskooppikuvauksesta ja eliöiden tunnistamisesta: A World of Life in a Drop of Water — My Father's Microscope
Kokeilisit ihmeessä millä kameralla vaan, olisi hauska saada nähdä kuvia akvaariosi pikkuporukoista ja koittaa keksiä mitä ne mahtaisivat olla. :D

Vierailija

On tullut oltua akvaarioharrastaja, mutta siitä on jo paljon aikaa. Yleisesti pieni allas on vaativampi, isossa jonkinlainen tasapaino säilyy helpommin. Silti, itselläni oli joskus 300 l allas, mutta täysin pieleen meni.

Laitan sen silloisen asuinpaikan tiliin, siellä oli kunnallinen, tai paremminkin jonkinlainen paikkakunnallinen vesilaitos, joka otti raakaveden läheisestä pienehköstä järvestä. En tiedä, millainen puhdistuslaitos siellä oli, jonkinlainen oli kuitenkin. Mutta kesäisin vesi selvästi haisi järvivedelle, levälle, tai vastaavalle.

Ja levä oli se, johon turhauduin. Kesällä akvaarion vedestä tuli sameaa vihreää puuroa, enkä löytänyt siihen parannuskeinoa. Myös kaloilla oli loisia, pilkkutautia mm. esiintyi säännöllisesti. Viimein lopetin koko touhun. Ei tuon kokoiseen altaaseen voinut rahdata kaikkea vedenvaihtoon tarvittavaa määrää jostain kauempaa, tai no olisihan voinut, mutta ei järkeä. Myin pois.

Myöhemmin, kaupunkiasunnossa oli sitten sellainen 120 l allas ja se pysyi kyllä kintaassa. Elämäntilanteiden muututtua ovat nuo jääneet, nyt en voisi edes harkita mitään minusta riippuvaisia otuksia, olen niin paljon pois kotoa.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
spin0
Kuvauksesi perusteella kyseessä voisi olla jokin rataseläin (rotifera). Eri lajit ovat muodoiltaan eri näköisiä, mutta eräs yhteinen piirre on se suuvärkkiä muistuttava apparaatti, josta pääjakso on saanut nimensäkin: suun lähellä olevien sukasten nopea liike muistuttaa rattaiden pyörimistä.



Rataseläin voisi kuvien perusteella tulla kyseeseen. Perspiikki oli kuitenkin suuvärkkiä huomattavasti dominoivampi tuntomerkki. Tämän kuvan rataseläin on kuitenkin hyvin lähellä omaa havaintoani.

Kokeilisit ihmeessä millä kameralla vaan, olisi hauska saada nähdä kuvia akvaariosi pikkuporukoista ja koittaa keksiä mitä ne mahtaisivat olla.



No kokeilenpa samantien, saamasi pitää!

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Electric shadow



Upea video Suctoria ja rataseläin on toistaiseksi aika tasoissa

Kokeilin mikroskooppia webbikameralla, mutta tulos ei ole kovin häävi. Pienimmällä suurennoksella 56x saa jonkunlaisen kuvan aikaiseksi, mutta suuremmilla ei saa mitään selvää. Pitäisi ehkä saada kamerasta linssi pois ja kuva suoraan kennolle ilman okulaaria.

Tässä kuvassa sukarapu-vainaan antennia ja luoja-ties-mikä ruumiinosa...

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Electric shadow
Eipä tässä mitään kisaa ole, ihan mielenkiinnolla odottelen lopputulemaa...



Koitan jos saan huomena lainaan yhden vanhan webbikameran raadon, siitä saa linssin irti ja se vois sopia pienellä virittelyllä tohon mikroskoopin okulaarin tilalle. Jos sais vaikka ongittua moisen otuksen klasille mönkimään.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Mei long
Vielä ihan kalastonillitystä sen verran, että marmorirapu on tilaisuuden tullen peto, joten kannattaa pitää tarkasti silmällä, ettei se päätä silpoa muita asukkeja.



Tätä rohkenin vähän epäillä, kunnes päivänä eräänä se kutale jäi kiinni itse teossa. Jestas että olikin ikävän näköistä puuhaa. On se luonto vaan ihmeellistä....

http://www.youtube.com/watch?v=iPYv59-3DQQ

Vierailija

OT, mitä ajatuksia ruokinnasta? Meillä on miljoonakaloja, platyjä ja pari pohjakalaa helmipartamonnin nimellä saatuna, eivät tunnu kasvavan yli kymmensenttisiksi. Sinirihmaa tai paratiisikalaa on mietitty lisäksi, jos tulee lupaavia vastaan. lehtikaloista haaveilen, mutta 50 cm korkea 120 l taitaa olla liian pieni.

Tähän mennessä annettu ainoastaan hiutaleruokaa ja pohjatabletteja.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007

Todella mielenkiintoinen ketju! Aloin jo hieman haaveilemaan omasta akvaariosta ja mikroskoopista millä näkee ne pienimmät eläimet. Alkuun pääseminen taitaa olla hankalaa, jos lähtee liikkeelle nollasta eli ei mitään aiempaa kokemusta? Mun veljellä olis nimittäin tarpeeton akvaario, aika iso, litroista en osaa sanoa mitään mutta kysäisen jos se joutais mun harrastuksiin,

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat