Tekoäly päihitti ihmisen tietovisailussa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015
Tietokonevalmistaja IBM:n rakentama supertietokone on voittanut Jeopardy-tietovisan Yhdysvalloissa. Kolmipäiväinen mittelö koneen ja kahden Jeopardy-mestarin välillä päättyi koneen selvään voittoon.

Watsoniksi nimetty supertietokone keräsi visailussa yli 77 000 dollaria, kun toiseksi tullut Ken Jennings jäi 24 000 dollariin. Brad Rutter jäi viimeiseksi vajaalla 22 000 dollarilla.

Täysin ilman virheitä ei Watson selvinnyt. Kun vastaukseksi haettiin Yhdysvalloissa sijaitsevaa kaupunkia, Watson vastasi Toronto, mikä sijaitsee Kanadassa.

Yhdysvalloissa 1960-luvulta asti televisiossa pyörivässä Jeopardyssa kilpailijoiden pitää keksiä annettuihin vastauksiin oikeat kysymykset.

Watsonin rakentamiseen kului IBM:n 25 tutkijalta neljä vuotta. Yritys ei ole paljastanut kuinka paljon tietokoneen rakentaminen on maksanut, mutta luvun arvellaan olevan ainakin 30 miljoonaa dollaria.

IBM suunnittelee hyödyntävänsä uutta teknologiaa sairaaloissa, joissa Watsonin kaltainen supertietokone voi auttaa lääkäreitä seuraamaan potilaita ja pitämään lääkärit tietoisina uusista lääketieteellisistä tutkimuksista.

AFP, AP




IBM http://www-943.ibm.com/innovation/us/watson/
Uutinen http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/02/tekoaly_paihitti_ihmisen_tietovis...

Sivut

Kommentit (32)

Vierailija

Kyseinen vehje ei vastannut aivan väärin vastatessaan "Toronto" kysymykseen joka käsitteli Yhdysvaltain kaupunkeja, koska Yhdysvalloissa on useita Toronto nimisiä paikkoja.

Koska Watson ei yritä tulkita kysymystä, vaan toimii monimutkaisen hakukoneen tavoin vertailemalla kysymyksen avainsanoja ja -fraaseja, sekä pistämällä niitä tärkeysjärjestykseen, se meni vipuun.

Kysymyksessä kysyttiin kaupunkia jonka toiseksi suurin lentokenttä on nimetty toisen maailmansodan sotasankarin mukaan. Toronto, Ohio, taas on alueen toiseksi suurin kaupunki, kuuluisa lentokoneteollisuudesta ja sotahistoriasta, ja kotipaikka mm. henkilölle joka pudotti ydinpommin Japaniin toisessa maailmansodassa. Lentokoneita, siis lentokenttiä, "toiseksi suurin", sotasankareita, ja kaupunki Yhdysvalloissa - bingo - ajatteli kone.

Kyseessä on aika pitkälti saman tyylinen järjestelmä kuin Googlen kielenkääntäjä. Se luottaa valtavaan tietoiaineistoon jossa on valmiiksi suuri määrä tunnettuja kysymys-vastaus pareja, sekä aiheyhteyksiä, ja pyrkii tilastollisin menetelmin arvioimaan näistä yhdistelmän joka tuottaa mahdollisimman oikean vastauksen.

Vierailija
Veikko

Koska Watson ei yritä tulkita kysymystä, vaan toimii monimutkaisen hakukoneen tavoin vertailemalla kysymyksen avainsanoja ja -fraaseja, sekä pistämällä niitä tärkeysjärjestykseen, se meni vipuun.



Eli ei kovinkaan älykäs "kaveri" tämä Watson, ainakaan inhimillisellä mittapuulla mitattuna.

Vierailija
Carloz
Veikko

Koska Watson ei yritä tulkita kysymystä, vaan toimii monimutkaisen hakukoneen tavoin vertailemalla kysymyksen avainsanoja ja -fraaseja, sekä pistämällä niitä tärkeysjärjestykseen, se meni vipuun.



Eli ei kovinkaan älykäs "kaveri" tämä Watson, ainakaan inhimillisellä mittapuulla mitattuna.



Tekoälytutkimuksessa ylipäätään on helpompi tuottaa sama tulos kuin sama prosessi. Lähes kaikki mitä ihminen tekee voidaan tehdä myös heittämällä tolkuttomasti laskentatehoa ja dataa peliin. Gordionin solmu aukeaa sivauttamalla sitä miekalla.

Masentavaa on, että joidenkin keinoälytutkijoiden vakaa mielipide on, että myös ihmisen älykkyys on vastaavalla tavalla pelkkää todennäköisyyslaskentaa valtavan datapankin päällä, koska tulokset ovat samat. Kyseinen argumentti on älyllisesti heikko, koska samoilla perusteella voitaisiin väittää että mopo on parempi juoksemaan kuin Lasse Viren, koska se vetää 400 metrille pienemmän ajan.

(Jalkaa toisen eteen: "keinoälytutkija rakentaa juoksevan robotin")

Vierailija
Carloz
Veikko

Koska Watson ei yritä tulkita kysymystä, vaan toimii monimutkaisen hakukoneen tavoin vertailemalla kysymyksen avainsanoja ja -fraaseja, sekä pistämällä niitä tärkeysjärjestykseen, se meni vipuun.



Eli ei kovinkaan älykäs "kaveri" tämä Watson, ainakaan inhimillisellä mittapuulla mitattuna.




Tämän mukaan:"Watson is an application of advanced natural language processing, information retrieval, knowledge representation and reasoning, and machine learning technologies to the field of open domain question answering." Watson IBM:n mukaan yrittää ainakin jollakin tasolla päätellä lukemaansa.

Mutta riippuen siitä kuinka pyhänä ja ainutlaatuisena ihmisen ajattelukykyä pitää, tekee lukija omat johtopäätöksensä koneen kyvyistä. Ideologiat ne tässäkin logiikan sijaan näyttää jylläävän.

Vierailija
Veikko
Kyseinen argumentti on älyllisesti heikko, koska samoilla perusteella voitaisiin väittää että mopo on parempi juoksemaan kuin Lasse Viren, koska se vetää 400 metrille pienemmän ajan.

(Jalkaa toisen eteen: "keinoälytutkija rakentaa juoksevan robotin")




Mistä tulikin taas mieleen pari numeroa sitten Tiede-lehdessä oli valitettavan niukka artikkeli evoluutio-algoritmista(Evolutionary Algorithm), joka kehitteli parempia liikkumiskeinoja erilaisiin ympäristöihin. Jutussa oli mainittu myös ohjelmaan liitetty 3d-printteri, josta algoritmi tulosti menestyneitä 'olioita' Vaikutti huimalta scifi-toteumalta. Ihan automaattinen systeemi tuskin on.

Kunhan tuo IBM:n Watson saa kiistattoman voiton ihmisestä, voidaan sekin laittaa kilpailemaan kaltaisiaan vastaan ja kehittelemään parempia strategioita. Ennenpitkää jostain tällaisesta projektista syntyy jotain mitä voidaan yleisesti pitää edes alkeellisena tietoisuutena.
Toisaalta Watson voi yhtä hyvin olla yhden kehityksen päätepiste....

Toistaiseksi evolutiiviset-algoritmit ovat tuottaneet joitain teknologisia innovaatioita, joita ihminen tuskin olisi keksinyt. esim.http://ti.arc.nasa.gov/static/asanicms/pub-archive/1145h/1145%20%28Globu...

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
Veikko

Tekoälytutkimuksessa ylipäätään on helpompi tuottaa sama tulos kuin sama prosessi. Lähes kaikki mitä ihminen tekee voidaan tehdä myös heittämällä tolkuttomasti laskentatehoa ja dataa peliin. Gordionin solmu aukeaa sivauttamalla sitä miekalla.



Eivätkö myös aivot käytä tolkuttomasti laskentatehoa saadakseen aikaan saman tuloksen? Onko edes mitään järkeä koettaa mallintaa prosessia? Sitäkihän toki tavoitellaan, mutta toisaalla.

Tekoälykkyys ei ole puhtaasti algoritminen ongelma, vaan siihen liittyy hyvinkin tiukasti myös laskentatehon kehittyminen. Vielä hetken aikaa saa tekniikka kehittyä, että Watsonia voidaan ajaa pöytäkoneessa.

Vierailija
Hubsu

Tämän mukaan:"Watson is an application of advanced natural language processing, information retrieval, knowledge representation and reasoning, and machine learning technologies to the field of open domain question answering." Watson IBM:n mukaan yrittää ainakin jollakin tasolla päätellä lukemaansa.

Mutta riippuen siitä kuinka pyhänä ja ainutlaatuisena ihmisen ajattelukykyä pitää, tekee lukija omat johtopäätöksensä koneen kyvyistä. Ideologiat ne tässäkin logiikan sijaan näyttää jylläävän.




IBM käyttää hyvin tarkkaan ilmaisua "processing", koska kyseessä ei ole kielen tulkinta, vaan pelkkä tekstin analyysi. Koneoppimista on käytetty tässä tapauksessa todennäköisimmin lauseenosien tunnistamiseen, eli mikä on verbi, mikä on substantiivi, subjekti, objekti, jotta saadaan hakusanat tärkeysjärjestykseen ja vastaukset pisteytettyä.

Ongelma on siinä, että jos tällaiselle järjestelmälle antaa kysymyksen "Värittömät vihreät ideat nukkuvat raivoisasti.", se antaa vastaukseksi täyttä huuhaata koska kysymys on oikeaa kieltä, mutta merkityksetön, jota kone ei tajua.

Sille voi tietenkin olla valmiiksi ohjelmoituna muistiin että kyseessä on Noam Chomskyn käyttämä esimerkki merkityksettömästä lauseesta. Jos näin on, niin päälle päin näyttäisi että se ymmärtää lauseen olevan merkityksetön, vaikka se ei oikeasti sitä tehnyt.

(Huom. Jeopardy pelissä annetaan vastauksia ja täytyy keksiä kysymys)

Tässä artikkelissa on käsitelty Watsonin eroja esimerkiksi Wolfram Alpha hakukoneeseen, joka todellakin yrittää ymmärtää mikä kysymyksessä on kysymys, eikä pelkästään etsi sitä kirjaimellisesti tietokannasta.

http://blog.makezine.com/archive/2011/02/ibms-watson-vs-humans-noam-chom...

Vierailija
MaKo71

Eivätkö myös aivot käytä tolkuttomasti laskentatehoa saadakseen aikaan saman tuloksen? Onko edes mitään järkeä koettaa mallintaa prosessia? Sitäkihän toki tavoitellaan, mutta toisaalla.

Tekoälykkyys ei ole puhtaasti algoritminen ongelma, vaan siihen liittyy hyvinkin tiukasti myös laskentatehon kehittyminen. Vielä hetken aikaa saa tekniikka kehittyä, että Watsonia voidaan ajaa pöytäkoneessa.




Sehän se on, kun tätä ei tiedetä.

Turingin testin idean pohjalta on vain päätetty, että koska emme osaa erottaa toisistaan älykästä konetta, ja älytöntä mutta riittävän kompleksista konetta, niin alamme sitten kutsua näitä samaksi asiaksi.

Vaikka itse herra Turing karsasti tätä ajatusta, ja piti koko älykkyyden määritelmää mielettömänä, kun sen sisältöä ei todellakaan tunneta. Ei tiedetä edes miten sitä voisi mitata.

Watson on saman ongelman ratkaisua käyttämällä raakaa voimaa, eli rakentamalla se riittävän kompleksinen kone jota ei voi erottaa oikeasti älykkäästä koneesta, mitä se sitten tarkoittaakaan, ainakaan sillä suppealla alalla mihin se on rakennettu toimimaan. Samoin kuin Googlen käännöspalvelu on ratkaisu konekäännöksen perusongelmaan yksinkertaisesti ohittamalla se valtavalla aineistolla valmiiksi käännettyä tekstiä eri kielillä. Se ei edes yritä kaivella tekstistä merkityksiä, vaan luottaa siihen että joku jossain on jo valmiiksi kääntänyt saman lauseen.

Vierailija
Veikko
IBM välttää hyvin tarkkaan ilmaisua "processing", koska kyseessä ei ole kielen tulkinta, vaan pelkkä tekstin analyysi.



Eikös Ibarin koneestaan väittämä sana "reasoning" kuvaa päättelyä?

Saivarteluksihan tämä menee, ja todennäköisesti ilman laajempaa ja syvällisempää artikkelia vehkehestä me kumpikin voimme olla asiasta yhtä väärässä.

Vierailija
Hubsu
Veikko
IBM käyttää hyvin tarkkaan ilmaisua "processing", koska kyseessä ei ole kielen tulkinta, vaan pelkkä tekstin analyysi.



Eikös Ibarin koneestaan väittämä sana "reasoning" kuvaa päättelyä?

Saivarteluksihan tämä menee, ja todennäköisesti ilman laajempaa ja syvällisempää artikkelia vehkehestä me kumpikin voimme olla asiasta yhtä väärässä.




Huom. korjasin virheeni ylle.

Reasoning on myös samanlainen monitulkintainen sana, jota voi käyttää myös päättelyyn, mutta tarkoittaa pohjimmiltaan vain jonkinlaisten sääntöjen käyttämistä loogisen ratkaisun tuottamiseksi. Päättelyä on myös se, että tilastollisella analyysilla on havaittu että suurin osa tutkituista lauseista seuraa muotoa "subjekti-objekti-verbi", joten annetun kysymyksen ensimmäinen sana on todennäköisesti sen subjekti. Näin koneen ei tarvitse ymmärtää lauseen sisältöä, vaan se luottaa siihen että kyseessä ei ole poikkeustapaus ja käyttää hakusanaksi ensimmäistä ja toista sanaa, jotka se olettaa lauseen asiasanoiksi.

Lauseenjäsenten luokittelu on englanniksi muutenkin vaikeaa jos ei ymmärrä kieltä, koska siinä voidaan tehdä substantiivista verbi, kuten ilmaisussa "To verb a noun", jossa verb on sellaisenaan substantiivi, mutta tässä yhteydessä verbi. Kone ei voi myöskään luottaa että lause on oikein kirjoitettu, joten "To verb" voi olla yhtä hyvin "The verb", mikä on paljon todennäköisempää koska "The" esiintyy sanan "verb" yhteydessä paljon useammin. Sitten se "tajuaa" lauseen väärin.

Tämänkaltaisen ongelman ratkaisu vaatisi jo että kone osaa kielen oikeasti yhtä hyvin kuin ihminen, tai sille on valmiiksi ohjelmoitu kyseinen erikoistapaus. Näistä vaihtoehdoista jälkimmäinen on uskottavampi kun katsoo Watsonia.

IBM:lle tämän koneen ensisijainen tarkoitus on myynninedistäminen, joten ylisanat ja epämääräisyydet jotka antavat ymmärtää ovat odotettavissa.

Vierailija
Veikko
Kyseinen vehje ei vastannut aivan väärin vastatessaan "Toronto" kysymykseen joka käsitteli Yhdysvaltain kaupunkeja, koska Yhdysvalloissa on useita Toronto nimisiä paikkoja.

Koska Watson ei yritä tulkita kysymystä, vaan toimii monimutkaisen hakukoneen tavoin vertailemalla kysymyksen avainsanoja ja -fraaseja, sekä pistämällä niitä tärkeysjärjestykseen, se meni vipuun. - -




Jos Yhdysvalloissa tosiaan on Toronto-niminen paikka ja jos se kelpaa vastaukseksi, niin vastaus pitää hyväksyä siitäkin huolimatta, että ihmiset käsittävät yleensä Torontolla kanadalaisen kaupungin. Kun kone on oikeassa, niin se on oikeassa siitä huolimatta, että ihminen on väärässä luullen olevansa oikeassa. Tässä juurikin nähdään, mikä on koneiden ja ihmisten ero. Ei kone ole huono jos se löytää jonkin vaikeasti löydettävän jutun, mihin ihminen ei törmäisi, vaan päinvastoin, kone on parempi kuin ihminen.

Toisaalta, jos tehtävässä on olennaista, että tuntee erilaisten käsitteiden käytön yleisyyden, niin tällöin koneeseen voidaan syöttää tietoa asiasta jollain tavalla. Mutta parhaisiin tuloksiin aletaan pääsemään sitten, kun kone alkaa hoitamaan omaa elämäänsä oikeassa maailmassa. Tällöin koneen on opittava asioita suhteessa siihen, miten koneen "elämä" menee. Esimerkiksi pitää oppia miten pankkiasiat hoidetaan, miten käydään kaupassa jne.. Sitten kone voi pitää kirjaa montako kertaa kävi pankissa, entä kaupassa.

Vierailija

Katselin tuubista Watsonin pelailua Jeopardyssä, ja tuossa kyseisessä Torontokyssärissä Watson oli erittäin epävarma vastauksestaan, joten ihan "tietämättömyyden" piikkiin se meni. Vehkeellä ei ollut mahdollisuutta olla vastaamatta kysymykseen, ja tuskinpa olisi vastannutkaan, jos vastaamattomuuden mahdollisuus olisi annettu.

Vierailija
Dredex

Jos Yhdysvalloissa tosiaan on Toronto-niminen paikka ja jos se kelpaa vastaukseksi, niin vastaus pitää hyväksyä siitäkin huolimatta, että ihmiset käsittävät yleensä Torontolla kanadalaisen kaupungin. Kun kone on oikeassa, niin se on oikeassa siitä huolimatta, että ihminen on väärässä luullen olevansa oikeassa. Tässä juurikin nähdään, mikä on koneiden ja ihmisten ero. Ei kone ole huono jos se löytää jonkin vaikeasti löydettävän jutun, mihin ihminen ei törmäisi, vaan päinvastoin, kone on parempi kuin ihminen.



Kyseessä oli kuitenkin täysin väärä vastaus, koska etsittiin erästä toista kaupunkia: "This city's largest airport is named for a World War II hero, and its 2nd largest is named for a World War II battle"

Kone meni vipuun hakusanojen kanssa, koska Toronto on Jefferson countyn "2nd largest" kaupunki joka lukee sellaisenaan wikipediassa, mikä todennäköisesti oli kopioitu koneeseen sanasta sanaan etukäteen. Tilastollisella otannalla tuollaiset yksittäiset lauseenpätkätkin tuottavat jonkinnäköistä signaalia kun verrataan tekstiä tekstiin, koska kone ei ymmärrä eikä siten osaa päätellä asiayhteydestä mikä osa tiedosta on olennaista ja mikä ei.

Tässä tapauksessa olennaista olisi ollut sotasankarin ja taistelun nimi yhdistettynä kahteen lentokentään, mutta sivulauseessa ei ole subjektin kohdalla sanaa "lentokenttä" vaan viittaus edelliseen lauseeseen, jota Watson ei tajua koska se ei ymmärrä lausetta kielenä vaan joukkona potentiaalisia hakusanoja. Se otti subjektiksi "2nd largest" ja etsi sillä.

Ohion Toronton lentokenttä on nimetty kuuluisan näyttelijän mukaan, joka esitti sotasankaria eräässä roolissaan. Herran nimi oli Eddie Dew, ja roolihahmon nimi kapteeni Kendall, elokuvassa Military Academy. Aika jännään vipuun haksahti.

Vierailija
Hubsu
Katselin tuubista Watsonin pelailua Jeopardyssä, ja tuossa kyseisessä Torontokyssärissä Watson oli erittäin epävarma vastauksestaan, joten ihan "tietämättömyyden" piikkiin se meni. Vehkeellä ei ollut mahdollisuutta olla vastaamatta kysymykseen, ja tuskinpa olisi vastannutkaan, jos vastaamattomuuden mahdollisuus olisi annettu.



Molemmat kanssakilpailijat tiesivät kuitenkin vastauksen ja pistivät vielä kaiken rahansa peliin sen puolesta että se on oikein, eli kyseessä oli ilmeisesti suhteellisen helppo kysymys. Mielestäni Watson kompastui omaan "nokkeluuteensa".

Toinen mielenkiintoinen asia mikä olisi kiva tietää on, että vastaako Watson aina kun se saa vastausvaihtoehdot rajattua osittain, vai vastaako se vasta sitten kun se on päättänyt mikä on oikea vastaus, koska napin painamisen ja vastauksen antamisen välillä on aina tauko jota voi käyttää hyödyksi niin että kanssakilpailijat eivät yksinkertaisesti ehdi painaa nappia. Watson kun on kaiken lisäksi myös suvereeni napinpainamisen nopeudessa, koska sillä ei ole ihmisen 200 millisekunnin reaktioaikaa vaan solenoidi napsahtaa heti kun signaali tulee.

Toki tätä ei IBM paljasta, kuten ei paljastanut Deep Blue koneen ohjelmaakaan, ja siitäkin puhuttiin vuosia että oliko kyseessä huijaus vai ei.

Vierailija
Veikko
Toinen mielenkiintoinen asia mikä olisi kiva tietää on, että vastaako Watson aina kun se saa vastausvaihtoehdot rajattua osittain, vai vastaako se vasta sitten kun se on päättänyt mikä on oikea vastaus



Sehän oli selitetty aika selvästi noiden pätkien alussa: Kun Watsonin luokittelija päättää, että vastaus on yli 50% varmuudella oikein, painaa mäntä nappia. Joten vastaus on valmiina sillä napinpainallussekunnilla.

Jättäähän Watson toki vastaamatta useampaankin kyssäriin, ja kuvan alalaidassa pyörivä luokittelijan näyttö näyttää ne kolme Watsonin mielestä parasta vaihtoehtoa prosentteineen. Useammassa kyssärissä paras vaihtoehto jää alle tuon maagisen 50% liipaisukynnyksen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat