Seuraa 
Viestejä185

Tää on kai jossain määrin sama ku kysymys älykkäästä suunnittelusta, mutta en oo siihen keskusteluun erityisen syvästi perehtynyt. Jääny vaan mieleen, että joidenkin tiedeintoilijoiden mielestä mitään keskustelua tai vakuuttavia argumentteja ei ole olemassa - että koko kysymys on naurettava. En tiiä, missä määrin älykkään suunnittelun käsite voi viitata ilmiön tutkimiseen nimenomaan tieteen kielellä, ja missä määrin kyse on nimenomaan kristilliseen kreationismiin liittyvästä ilmiöstä.

Luonnossa esiintyvän intentionaalisuuden (suunnitelmallisuuden, päämäärien, tavoitteiden?) voi ajatella todistuvan sillä, että ihminen on osa luontoa, ja ihmisellä on intentioita - ihminen rakentaa simulaatioita, arvioi tekojen mahdollisia seurauksia, punnitsee tavoitteitaan ja valitsee useista vaihtoehdoista sen seurauksena.

Voisiko intentionaalisuutta esiintyä muuallakin luonnossa? Voiko luonto olla perustavanlaatuisesti tavoitteellinen? Monesti tekisi mieli ilmaista luonnon pyrkivän tiettyihin asioihin, mutta en oo vielä vakuuttunut ilmaisun mielekkyydestä. Tavallaan oon kovastikin taipuvainen uskomaan, ettei luonto sinänsä pyri mihinkään, että asiat vaan tapahtuvat. Mutta ilmiöt kuitenkin tapahtuvat tietyillä tavoilla, tiettyjä säännönmukaisuuksia noudattaen. Oon ite puhunut taipumuksista. Esimerkiksi, että luonnolla, materialla ylipäätään, vaikuttaa olevan taipumus itseorganisoitua, monimuotoistua, säilyttää. Aivan kuin luonnolla olisi tiettyjä päämääriä, koska luonto mitä ilmeisimmin suosii tiettyjä asioita enemmän kuin toisia (joka ilmenee esimerkiksi siinä, minkälaisia ilmiöitä evoluutio säilyttää).

Mitä se intentionaalisuus oikeastaan tarkoittaa? Jos jokin systeemi tekee järjestelmällisesti tiettyä asiaa, ni milloin voidaan sanoa että tuo tietty asia on intentionaalista, tavoitteellista? Tarvitaanko intentionaalisuuteen semmosta suunnitelmallisuutta, että vertaillaan useita potentiaalisia vaihtoehtoja ja valitaan niistä? Riittääkö intentionaalisuudeksi se, että tietyt asiat valikoituvat, ja toiset eivät - että maailmankaikkeus on persompi tietynlaisille ilmiöille?

Kommentit (1)

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461

Tää on kai jossain määrin sama ku kysymys älykkäästä suunnittelusta, mutta en oo siihen keskusteluun erityisen syvästi perehtynyt. Jääny vaan mieleen, että joidenkin tiedeintoilijoiden mielestä mitään keskustelua tai vakuuttavia argumentteja ei ole olemassa - että koko kysymys on naurettava. En tiiä, missä määrin älykkään suunnittelun käsite voi viitata ilmiön tutkimiseen nimenomaan tieteen kielellä, ja missä määrin kyse on nimenomaan kristilliseen kreationismiin liittyvästä ilmiöstä.



Luonnonvalinnan keinoin toimiva darwinismi on nimenomaan 'älykkään suunnitelun' teoria siinä mielessä että se on tunnetun maailmankaikkeuden ainoa mekanismi, joka saa aikaan teleologiselta/intentionaaliselta vaikuttavia rakenteita. Mitään varsinaista teleologiaa prosessiin ei kuitenkaan liity.


Luonnossa esiintyvän intentionaalisuuden (suunnitelmallisuuden, päämäärien, tavoitteiden?) voi ajatella todistuvan sillä, että ihminen on osa luontoa, ja ihmisellä on intentioita - ihminen rakentaa simulaatioita, arvioi tekojen mahdollisia seurauksia, punnitsee tavoitteitaan ja valitsee useista vaihtoehdoista sen seurauksena.



Kyllä ja kaikki tämä on seurausta darwinistisesta evoluutiosta, joka Dennetin sanoin yhdistää kausaalisen merkitykselliseen.


Voisiko intentionaalisuutta esiintyä muuallakin luonnossa? Voiko luonto olla perustavanlaatuisesti tavoitteellinen? Monesti tekisi mieli ilmaista luonnon pyrkivän tiettyihin asioihin, mutta en oo vielä vakuuttunut ilmaisun mielekkyydestä.



Tässä on tausta-ajatuksena selvästi vanhanaikainen luonto/kulttuuri-dikotomia, joka on jo auttamattoman vanhanaikainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat