Planeettojen tiheydet arvioitu nykymalleissa väärin?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Anteeksi moderaattoori, huomasin valituksesi isojen kirjainten käytöstä vasta tän jälkeen...
Hämmästytän teitä hieman kummallisella aikaulottuvuusteorian sovelluksellani:

Gravitaatiovakio: G = v^2*R/M, missä v on kiertäjän nopeus, R on etäisyys ja M on kierrettävän massa:
Tämä oletetaan avaruudessa vakioksi, eikä sitä tässä varsinaisesti "kumota"
Lasketaan kierrettävän massa pelkästään etäisyydellä, kiertoajalla, ja arviolla kappaleiden tiheyksistä!

ENSIN MAALLE:

d(1/G)/dt = dM/d(v^2*R*t)

Tämä on aikaulottuvuus-teorialla toista aikaulottuvuuden potenssia, eli nopeutta, kuitenkin AIKAAN eli sitä kautta nopeuteen on liittynyt kiihtyvyyden sijaan kappaleiden tiheyksiä:

Todellisuudessa JOS massan jakaa kolmella nopeudella, jää mm. ROOTA, ja kappaleen piirin ja kietoetäisyyden suhte ^3.ja tietysti aikaa ^3-käätäen...

Eli lopussa sisi nopeus olisi vain tiheys kertaa aika, ja siis ninmenomaan sen kierretttävän ja kiertäjän tiheyden suhteella kerrottuna...

Tässä siis oletetaan putouskiihtyvyyden olevan melkolailla kiertäjästä johtuva suure, eli noin tiheys jaettuna kiertotadan pituuden suhde kappaleen halkaisijaan..

Jatketaan:
d(1/G)/dt = w*(Rookierrettävä/Rookiertäjä)

w = (Rookj/Rookt)*v

Samoin siis 1/G;nkin nopeuksiin.
dM/dt = 8*pi^3*R^4*t^3*(Rookt/Rookj)...
=> M = 8*pi^3*R^4/t^2*(Rookt/Rookj)^3

Nyt siis integroimalla saadaan massa:
(ja derivaatan -2, katoaa)
M = 8*pi^3*(1,496*10^11)^4/(3600*24*3654.2425)^2*(1409/5517)^3
M = 2,07826014*10^30 kg, tämä on sangen lähellä arvioitua arvoa...
Todellisuudessa kai hiukan alle 2...

Sitten maalle kuun suhteen sama:

M= 8*pi^3*(4*10^8)^4/(3600*24*27.3217)^2*(5517/3341)^3
M = 5,13167286*10^24 kg nykyinen arvio on 5,974*10^24 kg ja se siis pikemmin graviaatiovakiolla, ei muulla...

Maapallo on siis mahdollisesti TIHEÄMPI, kuin tuossa väitetään.(Tai kuu hötelöisempi ja kauempana)
Oliskin kiva jos tilavuutemme olisi TASAN 10^21, sillä asun huoneessa 21! Tällöin tiheys maalla olisi peräti 6000 kg/m^3 tai hieman alle...

Sitten vaikkapa Jupiterille ja Auringolle:
M = 8*pi^3*(778.4*10^9)^4/(11.863*3600*24*365.2425)^2*(1409/1340)^3
M = 7,55*10^32 kg

Tämä on väärin, ellei oleta Jupiterille PALJON suurempaa tiheyttä RooJupiter = 9500 kg/m^3
Tai vaihtoehtoisesti suringolle paljon pienempää...)
M = 2.12*10^30 kg auringolle, Jupiterin tiheydellä 9500 kg/m^3!

On tietysti mahdollista että Jupiter "näkee", jotenkin ylimääräistä massaa paljon siinä, että sen ympärillä on niin monta kuuta? (Yli 64 kpl)... Itse asiassa tämä on uskottava malli, ei ole syytä uskoa Jupiterin olevan kovin hötelöinen, eihän se pystyisi kai silloin pitämään kuitaankaan niin lähellä!

Onko mahdollista että Jupiterilla on kauhea tiheys? Jos kuitenkin sen säde on oikein arvioitu, on sen massa hirmuinen, ei kuitenkaan välttämättä KOKO kappaleella, sillä VOI OLLA kaasukehä! Auringollakaan on tuskin maan verran tiheää massaa vetypilvensä ykäpuolella... Ja sekin todennäköisesti vain tiheää heliumia... Plasmamuodossa kaasut voivat olla kymmeniätuhansia kertoja tiheämpää kuin kylmässä kaasussa....

Mutta tietysti tuossa kaavassa ei ole tiedetä kappaleen kokoa, ainoastaan sen yrimen tiheys, jonka siis on oltava riittävän suuri... Ja se siis todella olisi suurempikin....

M = 9500 kg/m^3* 4/3*pi*(7*10^7 m)^3 = 1,38*10^28 kg, tämä siis kuitenkin EHKÄ kuidensa kanssa....
nykyinen arvio oo noin Mjup = 4,5*10^26 kg... Ehkä ei kuitenkaan tarkoiteta kaavassamme kuin jokseenkin vakiokokoisen YTIMEN tiheyttä???! Kaasua VOI olla siis Jupiterilla niinkin paljon, mutta YDIN siis tiheähkö...
Välttämättä siis kaavamme ei ota kantaa kaasupilven kokoon, joka varsinaista massa ympäroi... Mutta luulisi sen fyysisen ulkonaäkönsä tulevan lähellä pintaa olevasta kovasta kamarasta.

Entäs jos ne kaikki kuut ovatkin JUPITERIN kokoisia:-) (31 kuuta olisi, ja ne olisivat saman kokoisia kuin Jupiter)

Mitenkä VENUKSELLE tällä omalla kaavalla:
(AIkaisemmat arviot perustuvat vain gravisvakioon)...
M = 8*pi^3*(108.2*10^9)^3/(0.6152*3600*24*265.2425)^2*(1409/5200)^3 = 1.79*10^30kg

Eli jälleen Venuksen tiheys saataa olla penempi(mikäli etäisyyskään on oikein, tai auringon mahdollisesti suurempi!)

Lopuksi Uranuksella:
Maurinko = 8*pi^3*(2870*10^9)^4/(84,04*3600*24*365.2425)^2*(1400/1100)^3 = 4,93*10^33

Eli 2466-kertaa liian suuri...

Taaskaan tosin tuon Uranuksen nykyarvio tiheydelle ei vakuta uskottovalta... Tuskin vettä enemmän muka. Syy ulommaksi jotumiseen radoillaan todennäköisesti olisi juuri se, että kappaleilla on liian suuri tiheys, ja niitä tarvitaan moukaroimaan linnunradan rajoja.... Eli tiheämpää kappaletta on vaikeampi NOSTAA! Ja siksi se saa "kunnian" olla kauempana!

Maurinko = [Uranuksen tiheydellä 13000 kg/m^3) = 2*10^30kg

Itse asiassa Gravitaatiovakio ei yksinään ota kantaa kiertäjän tiheyteen, mutta tämä kaava paljastaa, että graviksen käänteisluku dervioituna ajalla on nopeus kertaa tiheyksien suhde, ja itse gravisnopeudessakin on tällöin pitänyt ottaa huomioon tiheyksien suhde!

Eli kaavamme, jonka voitte lisätä kaavakokeilmaanne, jos se saa hyväksynnän, voit itsekin käydä esittelemessä TÄTÄ fysiikan proffallesi:-)

d(1/G)/dt = (Rkt/Rkr)^3 *v (^3 koska nopeuksia yhtälössä on kolme kpl)...
M = v^3*R*(Rookt/Rookt)^3/t = 8*pi^3*R^4/(t^2)*(Rookierrettävä/Rookiertäjä)^3

Molempien kappaleiden tiheys siis vaikuttaa kiertämistapahtumaan!

Kommentit (5)

Vierailija

Muistettako kuinka sentrifugissa käy?
Jääkö hötöisempi keskelle ja TIHEÄMPI menee reunoille, vai kummin päin?

Vierailija

Jatketaan:
d(1/G)/dt = v*(Rookierrettävä/Rookiertäjä)
w = (Rookt/Rookj)*v

Eli pieni merkinnällinen heikkous oli tossa mun viestissä....

Ja tuo suhde johtuu siitä, että on otettu jokin vakiokokoinen pallo molemmilta kappaleilta ja verrattu niiden tiheyttä...

Vierailija

Lienee itsestäänselvää, että mitä tiheämpi aine, sitä ulommas se sentrifugissa kerääntyy. Ulkokehältä löytyy aina tihein kama ja sisäkehältä kevein.

Tämä tietenkin pätee käytännössä vain silloin, kun sentrifugivoima on hallitseva. Planeetoissa ja muissa gravitaatiovaikutteisissa kappaleissa ilmiö on päinvastainen: raskain tavara löytyy aina ytimestä.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006

Fysiikan tuleva nobelisti ja suuri kaikentietäjä, H. Tanskanen on ilmoittanut viisaudessaan ettei keskipakohommeleissa tiheämpi massa suinkaan reunoille pyri vaan vektorivoimat niitä kappaleita heiluttelevat.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

lokki
Seuraa 
Viestejä4074
Liittynyt3.1.2010

En nyt jaksanut tihrustaa läpi tuota esitystä, mutta yleensä näissä tulee virheitä mm. siksi. että oletetaan vetovoimalaskuissa kappaleet pistemäisiksi.

Uusimmat

Suosituimmat