Yliaallot

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

askarruttaa eräs asia, kun tein mittauksia yliaalloista Flukella niin mittari näytti että THD olisi vaiheessa 7,2% ja vaiheiden välillä 3.3%, että mistä tämä voi johtua.
Eli L1 7,2% ja L1L2 3.3%

Kommentit (5)

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
apassi85
askarruttaa eräs asia, kun tein mittauksia yliaalloista Flukella niin mittari näytti että THD olisi vaiheessa 7,2% ja vaiheiden välillä 3.3%, että mistä tämä voi johtua.
Eli L1 7,2% ja L1L2 3.3%

Varmaankin siitä, että nollajohto on saastunut L1 vaiheen nollavirran kolmannen harmoonisen lisäksi myös L2 ja L3 kolmansista harmoonisista.

Vaikka kolmivaiheverkossa tasaisin kuorman tilanteessa nollavirrat kumoutuvat perustaajuudella (50 Hz), mutta erinäisten powereiden aiheuttamat kolmannet harmooniset (150 Hz) virrat summautuvat nollajohton.

Joissakin erikoistilanteissa nollajohdin on palanut poikki harmoonisten yliaaltojen takia. Kaiketikin tämä koskee joitaikin maakaapeleita, jossa nollajohtimen (vaippa) poikkipinta-ala on pienempi kuiin itse vaihejohtimien poikkipinta-ala.

myl
Seuraa 
Viestejä224
Liittynyt18.11.2010

Eikö olisi yksinkertaisempaa ajatella, että molemmissa vaihejohtimissa on harmonisia ja niiden erotus on pienempi kuin kummankaan vaiheen harmoninen yksinään.

Maa- tai nollajohdon täytyy olla hyvin heikossa hapessa, jos siellä näkyy harmonisia.

-myl

ovolo
Seuraa 
Viestejä5368
Liittynyt7.7.2007
myl
Eikö olisi yksinkertaisempaa ajatella, että molemmissa vaihejohtimissa on harmonisia ja niiden erotus on pienempi kuin kummankaan vaiheen harmoninen yksinään.



Niin, kyllä se selitys löytyy sieltä, että eri vaiheiden väliset harmoniset osittain tai jotkut harmoniset ehkä jopa lähes kokonaan kumoavat toisiaan (riippuen keskinäisestä vaihesiirrosta, koska eivät ole keskenään samanvaiheisia. Onhan noilla pääjännitteilläkin keskenään 120 asteen vaihe-erot.

Vaihejännitteet, samoinkuin niitten harmonisetkin lasketaan yhteen geometrisesti, eli otetaan huomioon niiden keskinäiset vaihesuhteet.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
myl
Eikö olisi yksinkertaisempaa ajatella, että molemmissa vaihejohtimissa on harmonisia ja niiden erotus on pienempi kuin kummankaan vaiheen harmoninen yksinään.

Maa- tai nollajohdon täytyy olla hyvin heikossa hapessa, jos siellä näkyy harmonisia.

-myl




Klassisessa kolmivaiheverkossa kuormat pyritään jakamaan tasan siten, että kullakin vaiheessa on sama kuorma, eli virta, joka tulee L1 vaihetta pitkin poistuu L2 ja L3 kautta (ja päinvastoin) eikä nollajohdinta tarvita muuhun kuin vinokuormien varalta, eli yhtä vaihetta kuormitetaan enemmän kuin muita vaiheita. Useimmat kuormat olivat resistiivisiä (esim. hehklulamppuja), jotka kuluttivat virtaa koko kummankin verkkojakson aikana.

Tilanne alkoi muuttui merkittävästi 1960 alun jälkeen televisioiden yleistymisen myötä.

Tyypillisen elektronisen laitteen (radio/televisio/kännykkälaturi/energiasäästölamppu/LED lamppu) virtalähteessä on kokoaaltotasasuuntaajan perässä suuri varauskondensaattori.

Tuon kondensaattorin tehtävänä on syötää laiteelle (TV/radio yms.) virtaa sinä aikana kun sähköverkko käy jokaisen puoliaallon aikana nollassa.

Tyyplinen elektroninen laite (johon siis huonosti suunniteltu energiasäästölamppu/LED lamppu kuuluu) lataa kyseisen kondensaattorin verkkojakson huipun aikana,

Meikäläisessä 50 Hz vaihtojänniteverkossa (10 ms puoliaallon kesto) tilanne on usein se, että verkkojakson huipun aikana pitää koko puoliaallon varaus saada siirretyä tuohon kondensaattoriin (joka siis jakautuu lukemattomien "energiasäästölamppujen" kesken.

Ei ole mitenkään harvinaista, että kunkin verkkojakson puoliaallon aikana (10 ms) kyseinen kondensaattori pitää varata. Käytännössä siis verkon puoliaallon aikana ei ole mitenkään harvinaista, että virta kulkee vain 10 % ajasta (siis 18 astetta verkon puoliaallosta).

Jos siis vaikka päällä olevien energiasäästölamppujen yhdistelmä kuluttaa vaikka 690 W (3x230W) yhteensä eli keskimäärin 1 A kutakin vaihetta kohden. Jotta tarvittava varaus saadaan siirrettyä mainitussa 1 ms ajassa, tulee 1 ms virtapiikin virta olla kymmenkertainen (10 A) keskivirtaamaan nähden.

Niin kauan kuin powerin johtokulma on alle 60 astetta (360/6), moiset laitteet tulevat aiheuttamaan ongelmia elektroniikalle. Tehokertoimen korjaus pyrkii laajentamaan tätä johtokulmaa ja siten vähentämään ongelmia.

Yhteenvetona: Raju "energiasäästölamppujen" käyttö tulee aiheuttamaan vakavia ongelmia, ellei tehokertoimen kompensointiin kiinnitetä kunnollista huomiota.

Alkueräisen kirjoittajan havaitsemat ongelmat ovat ihan todellisia.

Vierailija

Pmk, olipa valaiseva teksti. Nyt sitten päälle vielä tulee vaihesiirtoja mm.kuristimista, jolloin telanne sekoittuu entisestään.

Miten hyvin uudet kWh-mitarit pysyy tälläisten millisekuntti-kuormien perässä?

Uusimmat

Suosituimmat