Tieteelliset tutkimukset AGW:n seurauksista Suomessa
klo 8:28 | 2.3.2011
Vuosia olen ihmetellyt erilaisia tutkimuksia ilmastomuutoksen seurauksista Suomen eläimille, sekä kasveille. En ole vielä törmännyt ensimmäiseenkään tutkimukseen, jossa olisi jotain positiivista seuraamusta em. kohteille.
Haluaisin tähän viestiketjuun kerättävän kootusti erilaisia tutkimuksia/artikkeleita ilmastomuutoksen seurauksista Suomen eläimille, kasveille sekä ympäristölle.
Tässä ensimmäinen: (Harmaat lehtopöllöt katoaa!!! )
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rusk ... 5264189307
Näitä on mukava tulevaisuudessa silmäillä ja miettiä paljonko rahaa tämän ajatusmaailman tutkimuksiin on syötetty pelkästään kotimaassa.
Sivut
Usko on vahva.
Muuttuva ilmasto ja maatalous
Etenkin kohta:
Lähimpinä vuosikymmeninä?
Kuitenkin, ja mitä ilmeisemmin, alkava negatiivinen AO-jakso lyhentää sekä kasvukautta että lisää ankaria talvia Suomessa.
Siinä sitä on helpotusta maanviljelyyn.
Mistä näille "tutkijoille" oikein maksetaan?!
Luulisi nyt kahden hyvin kylmän talven jälkeen kasvi ja eläinkunnan elpyneet lämpöisen ajanjakson kurjuudesta.
Esim. Norppia taitaa nyt Saimaalla olla riesaksi asti? "Alkuperäis" luonto voi jälleen kovien pakkasten jälkeen hyvin, kun lämpöisistä maista siirtyneet tuholaiset joutuvat ottamaan takapakkia.
Löytääkö joku jonkin alkuperäis eläinlajin, jota lämpeneminen ei tutkimusten mukaan uhannut?
Ainoastaan "pahat" eläimet saivat hyötyä lämpenemisestä, kun puput loikkivat valkoisessa suojavärissään lumettomissa metsissä.
Näitä pahiksia olivat mm. Minkki ja Supi
Lainaus linkistä, johon merkitsin punaisella alarmistiset kohdat. Muutenhan juttu on aivan paikallaan. Ilmasto muuttuu aina, mutta onneksi tavattoman hitaasti ihmisen näkökulmasta - 100 vuoden aikana vähän lämmennyt - onneksemme. Hiilidioksidi on kasvien tärkein ravinne ja eläimille täysin vaaraton, joten päästöistä ei ole mitään haittaa, vain hyötyä. Lämpimissä olosuhteissa myös hyötykasvit voivat paremmin - ei yksin tuholaiset ja ei-hyötykasvit.
Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.
Hirvieläimiä on kuollut ennätysmäärä erittän kovan talven seurauksena lounaisessa Suomessa. 8-kymppiset patut väittää, ettei moista ole nähty
heidän perimätietonsa mukaan. Kauriitkin on niin nälissään, että tulevat
asunnon ovenpielestä lintujen kulhosta syömään jyviä. Hirvet vaeltaa
laumoissa pitkin lääniä. Jos nyt jäätää ja tulee kovat pakkaset, voi kannat kärsiä enemmänkin. Soon nyt tuurista kiinni. Taimikot on varmaan tuhottu koko seudulta jo. Aikamoiset talkoot on myös metsästäjillä päällä. Tonnikaupalla on hätäapuna viljaa ja heinää rahdattu ruokintapaikoille tässä ihan naapurustossakin.
- Ubi bene, ibi patria -
Porojen ravinnonsaannille on kulunut talvi kuulemma ollut vallan mainio, syksyllä ei syntynyt jääkerrosta jäkälikköihin ja lunta on ollut vähän ja se on ollut kuivaa ja höttöistä.
En nyt muista viimeisen 20 vuoden aikana eteläisessä Lapissa näin vähälumista talvea, eipä tarvita kuin muutama päivä lämmintä säätä niin pälviä alkaa paljastumaan.
Enpä ole paikallisilta isänniltä päässyt kyselemään, mutta tuossa vastikään uutisoitiin, että 150 sentin hanget haittaavat poroja täälläpäin.
Tämä siis toisesta osasta Fennoskandiaa.
Muokkaus: Pälviä näkyy minun otsassani. Mutta pitkälle toukokuuhun menee, ennen kuin täkäläisessä maastossa. On tuota valkoista tavaraa sen verran.
Jos ajatellaan että tuhohyönteisten määrä lisääntyisi suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena, niin looginen reaktio tämän torjumiseksi olisi lopettaa talousmetsien hyödyntäminen ja antaa puiden vanhentua ja lahota rauhassa, jolloin linnuille riittää riittävästi pesäpuita. Linnut kun tykkää kaikennäköisten kasviksia napostelevien hyönteisten syömisestä, mutta Suomessa on niukasti pesäpuita tarjolla, johtuen metsien tehokkaasta ja teollisesta hoidosta.
Tuhohyönteiset on kuitenkin pääasiassa hyvä juttu, koska ne lannoittavat maaperää ja tarjoilevat tilaa niitä paremmin sietäville puulajeille.
»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»
Mistäs sitten saadaan ruumisarkkuja nälkään kuolleille.
Epätasainen on Fennoskandiassa lumen jakauma tänä talvena. Suomen Lapissa näyttää olevan seuraavia lukemia: Salla 37 cm, Pello 43 cm, Rovaniemi 41 cm, Muonio 62 cm, Kemijärvi 40 cm, Nuorgam 65 cm, Sodankylä 60 cm - ja ainoana kunnon kinosseutuna Kilpisjärvi 112 cm.
Tuskin Kilpisjärvelläkään lumen syvyyttä kinoksista mitataan.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)
AGW:n on ennustettu lisäävän talvisateita Suomessa, joista entistä suurempi osa tulisi vetenä. Kesällä rankkasateiden oletetaan voimistuvan enemmän kuin keskimääräisten vesisateiden.
Tällä hetkellä vesitilanne Suomessa näyttää kuitenkin huolestuttavalta. Kaakkois-Suomessa tilanne on huono kuin myös Hämeessä, jossa pohjavedet ovat paikoin alempana kuin koskaan 1970-luvulla aloitettujen mittausten aikana.
http://yle.fi/alueet/lahti/2011/03/pohj ... 34631.html
Lumien sulaminen nostaa jonkin verran pohjavesiä ja runsassateiset kevät ja kesä voisivat paikata tilannetta huomattavasti. Sateisuuden lisääntyminen jatkossa näyttää kuitenkin hyvin epävarmalta. Suursäätilaa Pohjois-Atlantin alueella hallitsee nyt sen huippuunsa noussut syklinen lämpeminen ja siitä johtuvat muutokset arktisessa tuulijärjestelmässä. Viime vuosisadan pahin kuivuus Suomessa esiintyi vuosina 1940 - 42, jolloin Pohjois-Atlantin kierto oli täsmälleen samassa vaiheessa kuin se on tällä hetkellä.
Nykyisestä tilanteesta voi pahimmillaan kehittyä katastrofaalinen, kun muistetaan sekin, että puolet Pohjolan sähkösta tuotetaan vesivoimalla. Suomen historiasta tunnetaan pitkä kuivuus vuosilta 1664 - 80. Tuonkin kuivuuden aikaan Pohjois-Atlantin on tutkittu olleen suhteellisesti hyvin lämmin ja matalapaineiden reitteihin vaikuttavien ilmanpaine-erojen olleen epäedullisia Suomeen tulevien sateiden kannalta.
http://hydrologydays.colostate.edu/Pape ... _Paper.pdf
Jännä juttu, että se kuivuus sattui sinne Maunderin minimiin. Oliskohan niin, että silloin sateet siirtyivät etelään, kun pohjoisessa oli liian kylmä?
On paljon parempi tietää kaikesta jotakin, kuin jostakin kaikki. Pascal
Ja muutoin olen sitä mieltä, että Petteri Taalas pitää erottaa!
Ei vaan Pohjois-Atlantilla oli 1600-luvun jälkipuolella suhteellisesti hyvin lämmintä. Toki osissa Euroopan manneralueilla oli tuolloin usein hyvin kylmää. Pohjoisen merialuiden lämpimyydestä tuolloin kertoo mm. Macias Fauria et.al 2009.
http://www.scienceblogs.de/primaklima/s ... lenium.jpg
Siinä näkyy, että jäät Grönlannin - Huippuvuorten suunnalla ovat olleet 1660-luvulla yhtä vähissä kuin nykyään. Pohjoisessa on siis täytynyt olla suhteellisesti hyvin lämmintä, sillä 1600-luvulla oli muualla päin pohjoisia alueita nykyistä kylmempää. Napapyörän laakeri on hirttänyt pahoin kiinni ja se on ollut aiheuttamassa vuosien 1664 - 1680 kuivuutta Suomessa.
Talvella nähtiin, kuinka ennätyslämpimän Pohjois-Atlantin aikaan Keski-Englannissa vietettiin toiseksi kylmintä joulukuuta 350 vuoteen. Seuraavan kolmen kuukauden aikana nähdään, kuinka mahdollinen kuivuus Suomessa kehittyy. Jos nyt tulee paha ja pitkä kuivuus, on sillä mielestäni selkeät yhtymäkohdat 1600-luvulla ja 1940-luvun alussa koettuihin kuivuuksiin.
Niimpä...
Nytkin vaan kuvittelen että viimekesän kuivuuden syystä omien elukoiden rehuvarastot ovat "all time low" tilanteessa tähän aikaan vuodesta... Toissavuoden ja sitä edeltäneen vuoden ylijäämät on jo hyvän aikaa sitten käytetty.
Vielä jos tuleva kesä on yhtä huono kuin 2010, niin aivan tosissaan joutuu ihmettelemään, kuinka paljon joutuu laittamaan elukoita "autoon".
Voihan tietty olla, että jossain päin Suomea silti sataa riittävästi, kuten viime vuonna.
Sanoisin silti, että hirveää, ellei se sana olisi varattu tuonne Japanin alueelle.
Tieteellisten tutkimusten mukaan AGW:n pitäisi lisätä talvisateita myöskin Britanniassa kuten Suomeenkin on povattu. http://www.telegraph.co.uk/science/scie ... nfall.html
Tällä hetkellä Britanniaa uhkaa pahin kuivuus vuosikymmeniin vähäisten talvisateiden vuoksi. Viime kuussa paikoin vettä on satanut vähemmän kuin Saharassa tähän aikaan vuodesta kirjoittaa Guardian.
http://www.guardian.co.uk/environment/2 ... h-60-years
Britannian kuivuus johtuu Pohjois-Atlantin värähtelyn aiheuttamasta muutoksesta suursäätilassa. Suomessa ei ole tällä hetkellä ongelmia peltojen kuivuuden vuoksi runsaslumisen talven jälkeen. Sama Atlantti vaikuttaa kuitenkin täälläkin, joten nähtäväksi jää, tullaanko Suomessa näkemään liiallista kuivuutta tänä kesänä.
Sivut