Tieteelliset tutkimukset AGW:n seurauksista Suomessa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vuosia olen ihmetellyt erilaisia tutkimuksia ilmastomuutoksen seurauksista Suomen eläimille, sekä kasveille. En ole vielä törmännyt ensimmäiseenkään tutkimukseen, jossa olisi jotain positiivista seuraamusta em. kohteille.

Haluaisin tähän viestiketjuun kerättävän kootusti erilaisia tutkimuksia/artikkeleita ilmastomuutoksen seurauksista Suomen eläimille, kasveille sekä ympäristölle.

Tässä ensimmäinen: (Harmaat lehtopöllöt katoaa!!! )
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rusk ... 5264189307

Näitä on mukava tulevaisuudessa silmäillä ja miettiä paljonko rahaa tämän ajatusmaailman tutkimuksiin on syötetty pelkästään kotimaassa.

Sivut

Kommentit (23)

JayD
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt28.9.2007

Usko on vahva.
Muuttuva ilmasto ja maatalous

Etenkin kohta:

Kasvukauden lyhyys on yksi tärkeimmistä kasvintuotantoa rajoittavista tekijöistä Suomessa. Ilmastonmuutos tuo lähimpinä vuosikymmeninä helpotusta tähän ongelmaan



Lähimpinä vuosikymmeninä?
Kuitenkin, ja mitä ilmeisemmin, alkava negatiivinen AO-jakso lyhentää sekä kasvukautta että lisää ankaria talvia Suomessa.
Siinä sitä on helpotusta maanviljelyyn.
Mistä näille "tutkijoille" oikein maksetaan?!

Vierailija

Luulisi nyt kahden hyvin kylmän talven jälkeen kasvi ja eläinkunnan elpyneet lämpöisen ajanjakson kurjuudesta.

Esim. Norppia taitaa nyt Saimaalla olla riesaksi asti? "Alkuperäis" luonto voi jälleen kovien pakkasten jälkeen hyvin, kun lämpöisistä maista siirtyneet tuholaiset joutuvat ottamaan takapakkia.

Löytääkö joku jonkin alkuperäis eläinlajin, jota lämpeneminen ei tutkimusten mukaan uhannut?
Ainoastaan "pahat" eläimet saivat hyötyä lämpenemisestä, kun puput loikkivat valkoisessa suojavärissään lumettomissa metsissä.
Näitä pahiksia olivat mm. Minkki ja Supi

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Liittynyt20.7.2010

Lainaus linkistä, johon merkitsin punaisella alarmistiset kohdat. Muutenhan juttu on aivan paikallaan. Ilmasto muuttuu aina, mutta onneksi tavattoman hitaasti ihmisen näkökulmasta - 100 vuoden aikana vähän lämmennyt - onneksemme. Hiilidioksidi on kasvien tärkein ravinne ja eläimille täysin vaaraton, joten päästöistä ei ole mitään haittaa, vain hyötyä. Lämpimissä olosuhteissa myös hyötykasvit voivat paremmin - ei yksin tuholaiset ja ei-hyötykasvit.

Muuttuva ilmasto ja maatalous

Muuttuva ilmasto ja maatalous -ohjelman tavoitteena on hyödyntää kestävällä tavalla muuttuvan ilmaston mukanaan tuomia mahdollisuuksia maa- ja puutarhataloudelle sekä vähentää ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä tuotannolle ja alentaa maatalouden tuottamia kasvihuonepäästöjä.

Kasvukauden lyhyys on yksi tärkeimmistä kasvintuotantoa rajoittavista tekijöistä Suomessa. Ilmastonmuutos tuo lähimpinä vuosikymmeninä helpotusta tähän ongelmaan, ja Suomen heikko kilpailukyky kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla vahvistuu, mikäli alan kehityksestä ja muutosvalmiudesta huolehditaan.

Toisaalta ilmaston ääri-ilmiöt, kuten kuivuusjaksot ja rankkasateet sekä talvikauden lämpötilojen nousu ja sateisuuden lisääntyminen, saattavat rajoittaa tuotantokykymme kasvua. Pidemmän kasvukauden hyödyntämiseksi on jalostettava lajikkeita, jotka käyttävät kasvukauden kokonaan hyväkseen.

Lämpimämmässä ilmastossa monet tuholaiset, taudit ja rikkakasvit menestyvät nykyistä paremmin Kasvavia ongelmia on hallittava biologisin keinoin ja uuden teknologian avulla. Jos näiden kehitys laiminlyödään, kasvinsuojeluaineiden käyttö lisääntyy, mikä vaarantaa elintarviketurvallisuuden ja haittaa ympäristöä.

Ilmaston lämpeneminen ja rankkasateet lisäävät myös ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin, maaperän kasvihuonekaasupäästöjä ja maan rakenneongelmia. Tutkimustietoa tarvitaan kustannustehokkaista keinoista, joilla maaperän kasvihuonekaasujen sidontaa voidaan parantaa.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Hirvieläimiä on kuollut ennätysmäärä erittän kovan talven seurauksena lounaisessa Suomessa. 8-kymppiset patut väittää, ettei moista ole nähty
heidän perimätietonsa mukaan. Kauriitkin on niin nälissään, että tulevat
asunnon ovenpielestä lintujen kulhosta syömään jyviä. Hirvet vaeltaa
laumoissa pitkin lääniä. Jos nyt jäätää ja tulee kovat pakkaset, voi kannat kärsiä enemmänkin. Soon nyt tuurista kiinni. Taimikot on varmaan tuhottu koko seudulta jo. Aikamoiset talkoot on myös metsästäjillä päällä. Tonnikaupalla on hätäapuna viljaa ja heinää rahdattu ruokintapaikoille tässä ihan naapurustossakin.

- Ubi bene, ibi patria -

Vierailija

Porojen ravinnonsaannille on kulunut talvi kuulemma ollut vallan mainio, syksyllä ei syntynyt jääkerrosta jäkälikköihin ja lunta on ollut vähän ja se on ollut kuivaa ja höttöistä.

En nyt muista viimeisen 20 vuoden aikana eteläisessä Lapissa näin vähälumista talvea, eipä tarvita kuin muutama päivä lämmintä säätä niin pälviä alkaa paljastumaan.

Vierailija

Enpä ole paikallisilta isänniltä päässyt kyselemään, mutta tuossa vastikään uutisoitiin, että 150 sentin hanget haittaavat poroja täälläpäin.

Tämä siis toisesta osasta Fennoskandiaa.

Muokkaus: Pälviä näkyy minun otsassani. Mutta pitkälle toukokuuhun menee, ennen kuin täkäläisessä maastossa. On tuota valkoista tavaraa sen verran.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5282
Liittynyt9.1.2011

Jos ajatellaan että tuhohyönteisten määrä lisääntyisi suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena, niin looginen reaktio tämän torjumiseksi olisi lopettaa talousmetsien hyödyntäminen ja antaa puiden vanhentua ja lahota rauhassa, jolloin linnuille riittää riittävästi pesäpuita. Linnut kun tykkää kaikennäköisten kasviksia napostelevien hyönteisten syömisestä, mutta Suomessa on niukasti pesäpuita tarjolla, johtuen metsien tehokkaasta ja teollisesta hoidosta.

Tuhohyönteiset on kuitenkin pääasiassa hyvä juttu, koska ne lannoittavat maaperää ja tarjoilevat tilaa niitä paremmin sietäville puulajeille.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

syytinki
Seuraa 
Viestejä8909
Liittynyt18.8.2008
Puuhevonen
Jos ajatellaan että tuhohyönteisten määrä lisääntyisi suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena, niin looginen reaktio tämän torjumiseksi olisi lopettaa talousmetsien hyödyntäminen ja antaa puiden vanhentua ja lahota rauhassa, jolloin linnuille riittää riittävästi pesäpuita. Linnut kun tykkää kaikennäköisten kasviksia napostelevien hyönteisten syömisestä, mutta Suomessa on niukasti pesäpuita tarjolla, johtuen metsien tehokkaasta ja teollisesta hoidosta.

Tuhohyönteiset on kuitenkin pääasiassa hyvä juttu, koska ne lannoittavat maaperää ja tarjoilevat tilaa niitä paremmin sietäville puulajeille.


Mistäs sitten saadaan ruumisarkkuja nälkään kuolleille.

Vierailija
jatufin
Enpä ole paikallisilta isänniltä päässyt kyselemään, mutta tuossa vastikään uutisoitiin, että 150 sentin hanget haittaavat poroja täälläpäin.

Tämä siis toisesta osasta Fennoskandiaa.

Muokkaus: Pälviä näkyy minun otsassani. Mutta pitkälle toukokuuhun menee, ennen kuin täkäläisessä maastossa. On tuota valkoista tavaraa sen verran.




Epätasainen on Fennoskandiassa lumen jakauma tänä talvena. Suomen Lapissa näyttää olevan seuraavia lukemia: Salla 37 cm, Pello 43 cm, Rovaniemi 41 cm, Muonio 62 cm, Kemijärvi 40 cm, Nuorgam 65 cm, Sodankylä 60 cm - ja ainoana kunnon kinosseutuna Kilpisjärvi 112 cm.

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006
Bitjuus
- ja ainoana kunnon kinosseutuna Kilpisjärvi 112 cm.



Tuskin Kilpisjärvelläkään lumen syvyyttä kinoksista mitataan.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Vierailija
Ainstaini
Haluaisin tähän viestiketjuun kerättävän kootusti erilaisia tutkimuksia/artikkeleita ilmastomuutoksen seurauksista Suomen eläimille, kasveille sekä ympäristölle.

AGW:n on ennustettu lisäävän talvisateita Suomessa, joista entistä suurempi osa tulisi vetenä. Kesällä rankkasateiden oletetaan voimistuvan enemmän kuin keskimääräisten vesisateiden.

Tällä hetkellä vesitilanne Suomessa näyttää kuitenkin huolestuttavalta. Kaakkois-Suomessa tilanne on huono kuin myös Hämeessä, jossa pohjavedet ovat paikoin alempana kuin koskaan 1970-luvulla aloitettujen mittausten aikana.

http://yle.fi/alueet/lahti/2011/03/pohj ... 34631.html

Lumien sulaminen nostaa jonkin verran pohjavesiä ja runsassateiset kevät ja kesä voisivat paikata tilannetta huomattavasti. Sateisuuden lisääntyminen jatkossa näyttää kuitenkin hyvin epävarmalta. Suursäätilaa Pohjois-Atlantin alueella hallitsee nyt sen huippuunsa noussut syklinen lämpeminen ja siitä johtuvat muutokset arktisessa tuulijärjestelmässä. Viime vuosisadan pahin kuivuus Suomessa esiintyi vuosina 1940 - 42, jolloin Pohjois-Atlantin kierto oli täsmälleen samassa vaiheessa kuin se on tällä hetkellä.

Nykyisestä tilanteesta voi pahimmillaan kehittyä katastrofaalinen, kun muistetaan sekin, että puolet Pohjolan sähkösta tuotetaan vesivoimalla. Suomen historiasta tunnetaan pitkä kuivuus vuosilta 1664 - 80. Tuonkin kuivuuden aikaan Pohjois-Atlantin on tutkittu olleen suhteellisesti hyvin lämmin ja matalapaineiden reitteihin vaikuttavien ilmanpaine-erojen olleen epäedullisia Suomeen tulevien sateiden kannalta.

http://hydrologydays.colostate.edu/Pape ... _Paper.pdf

Valio
Seuraa 
Viestejä1691
Liittynyt14.3.2010

Jännä juttu, että se kuivuus sattui sinne Maunderin minimiin. Oliskohan niin, että silloin sateet siirtyivät etelään, kun pohjoisessa oli liian kylmä?

On paljon parempi tietää kaikesta jotakin, kuin jostakin kaikki. Pascal

Ja muutoin olen sitä mieltä, että Petteri Taalas pitää erottaa!

Vierailija
Valio
Jännä juttu, että se kuivuus sattui sinne Maunderin minimiin. Oliskohan niin, että silloin sateet siirtyivät etelään, kun pohjoisessa oli liian kylmä?

Ei vaan Pohjois-Atlantilla oli 1600-luvun jälkipuolella suhteellisesti hyvin lämmintä. Toki osissa Euroopan manneralueilla oli tuolloin usein hyvin kylmää. Pohjoisen merialuiden lämpimyydestä tuolloin kertoo mm. Macias Fauria et.al 2009.
http://www.scienceblogs.de/primaklima/s ... lenium.jpg

Siinä näkyy, että jäät Grönlannin - Huippuvuorten suunnalla ovat olleet 1660-luvulla yhtä vähissä kuin nykyään. Pohjoisessa on siis täytynyt olla suhteellisesti hyvin lämmintä, sillä 1600-luvulla oli muualla päin pohjoisia alueita nykyistä kylmempää. Napapyörän laakeri on hirttänyt pahoin kiinni ja se on ollut aiheuttamassa vuosien 1664 - 1680 kuivuutta Suomessa.

Talvella nähtiin, kuinka ennätyslämpimän Pohjois-Atlantin aikaan Keski-Englannissa vietettiin toiseksi kylmintä joulukuuta 350 vuoteen. Seuraavan kolmen kuukauden aikana nähdään, kuinka mahdollinen kuivuus Suomessa kehittyy. Jos nyt tulee paha ja pitkä kuivuus, on sillä mielestäni selkeät yhtymäkohdat 1600-luvulla ja 1940-luvun alussa koettuihin kuivuuksiin.

JayD
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt28.9.2007
Wade
Valio
Jännä juttu, että se kuivuus sattui sinne Maunderin minimiin. Oliskohan niin, että silloin sateet siirtyivät etelään, kun pohjoisessa oli liian kylmä?

Ei vaan Pohjois-Atlantilla oli 1600-luvun jälkipuolella suhteellisesti hyvin lämmintä. Toki osissa Euroopan manneralueilla oli tuolloin usein hyvin kylmää. Pohjoisen merialuiden lämpimyydestä tuolloin kertoo mm. Macias Fauria et.al 2009.
http://www.scienceblogs.de/primaklima/s ... lenium.jpg

Siinä näkyy, että jäät Grönlannin - Huippuvuorten suunnalla ovat olleet 1660-luvulla yhtä vähissä kuin nykyään. Pohjoisessa on siis täytynyt olla suhteellisesti hyvin lämmintä, sillä 1600-luvulla oli muualla päin pohjoisia alueita nykyistä kylmempää. Napapyörän laakeri on hirttänyt pahoin kiinni ja se on ollut aiheuttamassa vuosien 1664 - 1680 kuivuutta Suomessa.

Talvella nähtiin, kuinka ennätyslämpimän Pohjois-Atlantin aikaan Keski-Englannissa vietettiin toiseksi kylmintä joulukuuta 350 vuoteen. Seuraavan kolmen kuukauden aikana nähdään, kuinka mahdollinen kuivuus Suomessa kehittyy. Jos nyt tulee paha ja pitkä kuivuus, on sillä mielestäni selkeät yhtymäkohdat 1600-luvulla ja 1940-luvun alussa koettuihin kuivuuksiin.




Niimpä...

Nytkin vaan kuvittelen että viimekesän kuivuuden syystä omien elukoiden rehuvarastot ovat "all time low" tilanteessa tähän aikaan vuodesta... Toissavuoden ja sitä edeltäneen vuoden ylijäämät on jo hyvän aikaa sitten käytetty.
Vielä jos tuleva kesä on yhtä huono kuin 2010, niin aivan tosissaan joutuu ihmettelemään, kuinka paljon joutuu laittamaan elukoita "autoon".
Voihan tietty olla, että jossain päin Suomea silti sataa riittävästi, kuten viime vuonna.
Sanoisin silti, että hirveää, ellei se sana olisi varattu tuonne Japanin alueelle.

Vierailija

Tieteellisten tutkimusten mukaan AGW:n pitäisi lisätä talvisateita myöskin Britanniassa kuten Suomeenkin on povattu. http://www.telegraph.co.uk/science/scie ... nfall.html

Tällä hetkellä Britanniaa uhkaa pahin kuivuus vuosikymmeniin vähäisten talvisateiden vuoksi. Viime kuussa paikoin vettä on satanut vähemmän kuin Saharassa tähän aikaan vuodesta kirjoittaa Guardian.
http://www.guardian.co.uk/environment/2 ... h-60-years

Britannian kuivuus johtuu Pohjois-Atlantin värähtelyn aiheuttamasta muutoksesta suursäätilassa. Suomessa ei ole tällä hetkellä ongelmia peltojen kuivuuden vuoksi runsaslumisen talven jälkeen. Sama Atlantti vaikuttaa kuitenkin täälläkin, joten nähtäväksi jää, tullaanko Suomessa näkemään liiallista kuivuutta tänä kesänä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat