Seuraa 
Viestejä45973

Miksi kaikki maailman väitöskirja ja muut akateemiset työt eivät ole internetissä ilmaiseksi ladattavina? Eikö ainakin julkisten yliopistojen artikkelit ja akateemiset työt pitäisi olla kaikkien saatavilla?

Mikä motiivi ja oikeutus on pihtaamisella?

Sivut

Kommentit (35)

Saw
Seuraa 
Viestejä6251

Yksi olennainen syy on, että oppilaitos ja työn kirjoittaja eivät ole tyytyväisiä julkaisun tasoon. Väikkärit ja muut opinnäytteet tehdään monasti vain siksi, että se on tehtävä. Ei siksi, että haluttaisiin edistää jotain.

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5374

Erittäin hyvä kysymys. En ymmärrä muutoinkaan miksi ihmiset ovat niin nihkeitä kirjojen digitalisoimiseen. Onhan sähkökirja lukukokemuksena paljon parempi kuin paperikirja ja sen lisäksi, ne ei kuluta ympäristöä juuri nimeksikään eikä jakelukustannuksia ole juuri ollenkaan.

Samoin ihmiset ei anna juuri mitään arvoa sille minkälaisen työn Google on tehnyt ihmiskunnalle, kun on pyrkinyt digitalisoimaan maailmankirjallisuuden. Päinvastoin monet suuret kirjastot ovat pyrkineet parhaansa mukaan estämään Googlea skannaamasta kokoelmiaan.

Ehkä ihmiset näkevät digitaalisen kirjan paperisen kirjan uhkana, koska tosiaankin se tuhoaa kyllä paperisen formaatin. Mutta se ole ollenkaan huono asia – paitsi niille suurille kustantajille, jotka ylläpitää paperiin perustuvaa valta-asemaa markkinoilla, esimerkiksi Sanoma-WSOY. On surullista nähdä kun Sanoma-WSOY tekee hidasta itsemurhaa kun se on alkanut hitaasti digitalisoimaan esimerkiksi Hesaria. Sama pätee kirjojen kustantajille, koska kirjailijat voivat julkaista kirjansa itse ja hoitaa markkinoinnin muuta kautta.

Ei siinä jää kustantajille käytännössä mitään leivänsyrjää, samalla kun kirjailijat voivat nostaa 10-100 kertaisia voittoja mitä he nykyisin saavat, koska saavat kaikki myynti ja vuokraustulot itselleen. Esimerkiksi nettikirjasto voitaisiin hoitaa niin, että jokaisesta lainatusta kirjasta kilahtaisi valtion kassasta 2 euroa kirjailijan tilille. Tämä tulisi halvemmaksi kuin nykyinen kirjasto, ja lisäisi kirjailijoiden tuloja erittäin paljon.

Mutta miksei sitten ole netissä? No siksi ettei ihmiset halua lukea digikirjallisuutta, mikä on surullista. Koska digikirjallisuus tarkoittaa sitä, että kaikilla maailman ihmisillä on koko maailmankirjallisuus kirjahyllyssään! Voiko tämä olla huono asia?

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Puuhevonen
Onhan sähkökirja lukukokemuksena paljon parempi kuin paperikirja



Tässä kohtaa kannattaa tiedostaa että kirjoitat perustavanlaatuisesta mielipideasiasta. Käsittääkseni enemmistö edelleen kuitenkin suosii paperikirjaa.

Ja itse aiheeseen: eikös esim. Helsingin yliopistossa kaikki väitöskirjat ole saatavissa myös netistä ilmaisessa pdf-muodossa? Näin ainakin kaikki itse lukemani ja etsimäni ovat olleet.

Saw
Seuraa 
Viestejä6251

Mitäpä olette mieltä paperien maksullisuudesta lukijalle? Varsinkin jenkeissä näyttää olevan tapana vaatia Visa-kortin vingutusta, ennen kuin pääsee lukemaan paperia PDF-muodossa. Eikä mitään pari dollaria pyydetä, vaan kymmeniä taikka sitten satojen eurojen julkaisusarjamaksu.

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Häh?

Tiedehän on täysin siirtynyt verkkoon. Tieteellisistä kausijulkaisuistakaan paperipainosta ei tilata edes yliopistokirjastoihin kuin kaikkein tärkeimmät. Useimpiin ostetaan vain verkkolukuoikeus. Mutta ne lukuoikeudet ovat siis maksullisia muille kuin kirjaston asiakkaille. Vaatii siis jalkautumisen yliopiston kirjastoon, joka niistä on maksanut.

Opinnäytteistä tulee ainakin oman tiedekunnan kirjastoon paperikopio, mutta ne usein ovat lainausoikeuden ulkopuolella. Niitä saa siis käydä vain lukemassa ja valokopioimassa. Joissakin oppiaineissa edes lukea ei saa ilman erikoislupaa. Näin esim. omassa oppiaineessani.

Opinnäytteen tekijä luultavasti voi laittaa työnsä avoimesti luettavaksi niin halutessaan. Mutta se lienee omasta aktiivisuudesta kiinni. Olen joitakin lukenut.

Täytyypä kysellä tarkemmin.

Simplex
Seuraa 
Viestejä3136

Aihetta sivuten muokkaan kysymystä seuraavasti:

Miksi peruskoulujen ja lukioiden oppimateriaalia ei julkaista netissä GPL-lisenssillä.

Tällä voisi olla merkittäviä säästövaikutuksia opetuksessa. Samoin oppimateriaali pysyisi aina ajantasalla (tyyliin Wikipedia). Netissä olevasta materiaalista voidaan tehdä sitten paperiversioita, jos ja kun siihen on tarvetta.

Lisäys: Tällöin voidaan luoda oppilaskohtaisesti kohdennettua materiaalia esim. perusmateriaalia ja helpompia tehtäviä niille, joilla on vaikeuksia oppimisessa ja haastavampaa ja laajempaa materiaalia/tehtäviä niille, jotka ovat asiasta kiinnostuneita jne.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33557
Simplex
Aihetta sivuten muokkaan kysymystä seuraavasti:

Miksi peruskoulujen ja lukioiden oppimateriaalia ei julkaista netissä GPL-lisenssillä.




Se olisi huonoa bisnestä.

Mitä tulee väitöskirjoihin, kyllä ne laitetaan nykyään oletusarvoisesti nettiin (ei kai se pakko ole, mutta se pitää varta vasten kieltää, enkä tiedä että kukaan niin tekisi). Vanhojen laittaminen vaatisi kirjastoilta jonkin verran resursseja, kun pitäisi kerätä tekijöiltä luvat ja digitoida materiaalit. Se lienee keskeinen este, ottaen huomioon että varmaan väitöskirjoja kuitenkin luetaan aika vähän.

Jotkut yliopistot eivät jostain syystä pistä kirjoja nettiin. Mun kirjan itse "väitösosio" on luettavissa netissä kokonaan, mutta yksittäiset julkaisusarjan osatyöt ei. Niiden tekijänoikeudet on julkaisusopimuksessa siirretty mm. Taylor&Francisille.

Vierailija
Neutroni
Vanhojen laittaminen vaatisi kirjastoilta jonkin verran resursseja, kun pitäisi kerätä tekijöiltä luvat ja digitoida materiaalit. Se lienee keskeinen este, ottaen huomioon että varmaan väitöskirjoja kuitenkin luetaan aika vähän.



Se olisikin periaatteellinen teko johon vaikka Suomen akateemikot voisivat oman kantani mukaan ottaa osuutta. Digitoimalla väitöskirjat saatetaan tieto ja osaaminen kansan omaisuudeksi ja samalla kyettäisiin valvomaan paremmin plagiointia. Jaottelua oikeuksiin voidaan toki tehdä.

Simplex
Seuraa 
Viestejä3136
Neutroni
Simplex
Aihetta sivuten muokkaan kysymystä seuraavasti:
Miksi peruskoulujen ja lukioiden oppimateriaalia ei julkaista netissä GPL-lisenssillä.

Se olisi huonoa bisnestä.



Tiedän. Mutta jos opetushallitus haluaisi, niin kyseinen materiaali olisi netissä. Ilmeisesti opetushallitus on kuitenkin rähmällään kustantajien edessä, ja näin ollen täysin kykenemätön tekemään asialle mitään. Sinänsä mielenkiintoista, että pienen tahon kaupalliset intressit ajavat ohitse koko yhteiskunnan intressit. Ja eihän tämä materiaalin nettiin laittaminen suinkaan tarkoita sitä, että materiaalin tuottamisen tulisi olla palkatonta työtä, vaan että lopputulos on vapaasti saatavissa. Rahoitusratkaisuja löytyy aivan varmasti, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Lopputuloksena olisi kuitenkin merkittävät säästöt.

Vierailija

Kyllä. Suomi opiskelun maksaessaan on mielestäni oikeutettu tekijänoikeuksiin. Toki yritykselle tehtyjä töitä ei voisi näyttää julkisesti, mutta tietokantaan ajettaessa ne kyettäisiin algoritmillä tarkastamaan samalla plagioinnin varalta automaattisesti tietyin varauksin.

En näe siinä mitään moraalitonta, että jokainen Suomen kansalainen voi tarvittaessa hyödyntää omassa työssään tätä rakennettua tietokantaa parantaen oman yrityksensä kilpailukykyä suhteessa muuhun maailmaan. Lisäksi eri tiedekuntien välinen kuilu kyettäisiin tältä osalta kuromaan umpeen, kun ei tarvitsisi valita eri luentojen väliltä, vaan voisi keskittyä omaan alaansa ja halutessaan täydentää muilta aloilta.

Sille, että niitä luetaan vähän tulisi tehdä jotain. Ja jos siten kyetään valjastamaan kommunismi ajamaan kapitalistisia tarkoitusperiä, on se mielestäni mitä mainioin pohja Suomen kilpailukyvn edistämiseksi.

Vierailija

Tällöin ei tarvitsisi edes periä lukukausimaksuja ulkomaalaisilta oppilailta kun he maksavat opiskelunsa omalla työllään Suomen kansan hyväksi.

Joo'o.

Siinä mun miljoonani, olkaa hyvät.

Kiva ajatus sinänsä.

Ongelma on, että eri syistä edes tutkimusta ei haluta aina julkiseksi. Esim törmäsin PubMedissa (maailman eniten käytetty lääketieteen amerikkalainen tutkimustietokanta) aivan vahingossa tutkimukseen, jossa mukana joku suomalaisnimikin. Siinä osoittautui, että kasvissteroli vai kasvisstanoli, jota näihin hypetettyinin terveysmargariineihin lisätään, aiheutti häiriötä aortaan. Eipä ole paljon meillä uutisoitu.

Kirjaston kellaria järjestäessäni löysin lääketieteen väitöskirjan 1800-luvulta, jota ei ollut luettu kertaakaan. Sen aikaisella kirjapainotekniikalla sivut olivat ulkoreunoistaan kiinni toisissaan, ja ne piti paperiveitsellä repiä auki lukemista varten. Ummessa olivat.

Dredex
Yliopistot ovat vanhakantaisia, eihän siellä liiku paljon mikään sähköisesti.

Höpö höpö. Yliopistoissa kaikki liikkuu sähköisesti. On ihan toinen juttu, ovatko ne netissä kaikkien saatavilla vai yliopistoverkon/maksullisen kirjautumisen takana ja osaavatko ihmiset halutessaan etsiä niitä. En ole koko yliopistossa oloni aikana toimittanut paperisena kuin pari hassua lappua.

Ja siitä sitten itse kysymykseen:

Peksa
Miksi kaikki maailman väitöskirja ja muut akateemiset työt eivät ole internetissä ilmaiseksi ladattavina? Eikö ainakin julkisten yliopistojen artikkelit ja akateemiset työt pitäisi olla kaikkien saatavilla?

Mikä motiivi ja oikeutus on pihtaamisella?


Kyseessä on itse asiassa aika mielenkiintoinen ja epämiellyttävä järjestely, jossa ei yliopistoilla ole suoranaisesti osaa eikä arpaa.

Kun tieteellinen artikkeli julkaistaan vertaisarvioidussa, tieteellisessä julkaisussa, julkaisija ottaa artikkelin oikeudet itselleen. Siis ottaa, ei osta. Samalla se teettää vertaisarvioinnin toisilla saman alan tutkijoilla, luonnollisesti ilmaiseksi. Sitten, kun artikkeli julkaistaan, julkaisija (vaikkapa Nature, Science, Royal Society, mitä näitä nyt on) saa itse päättää, kenen se antaa juttuja lukea ja mihin hintaan. Ja koska kyseessä on voittoa tuottava yritys, niin vastaus on, ettei ainakaan ilmaiseksi. Nettiin artikkelit kyllä tulevat aina, mutta usein ne saa ladata vain, jos niistä on maksanut (tai on yliopistoverkossa, jolloin yliopisto puolestaan maksaa niistä).

Tutkijat ovat varsin yksimielisesti sitä mieltä, että kaikkien tieteellisten artikkelien pitäisi olla vapaasti saatavilla. He eivät vain yleensä voi julkaista edes itse kirjoittamiaan artikkeleita omilla kotisivuillaan, koska niiden oikeudet ovat julkaisijalla, ei kirjoittajalla.

Open access -julkaisut, kuten PLOS One, ovat kyllä keräämässä suosiota, ja esimerkiksi Naturen julkaisijaa on jopa boikotoitu törkeiden käytäntöjensä vuoksi. Kukin tutkija tai tutkimusryhmä päättää kuitenkin itse (eikä esimerkiksi yliopisto!) mihin julkaisuun tutkimuksiaan tarjoaa. Usein tällöin korkea impact factor painaa enemmän kuin kopioiden ilmaisuus, yksinkertaisesti, koska akateemista uraa on olennaisesti helpompi edistää, jos joku jopa näkee julkaisusi joskus.

Systeemi rakoilee jo, ja tieteellistä tietoa on yhä enemmän vapaasti saatavilla. Oikeasti kiinnostunut saa myös ne maksun takana olevat käsiinsä pienellä vaivalla: ainakin omalla alallani käytäntö on, että sähköpostitse lähetettyyn pyyntöön artikkelin kirjoittaneelle tutkijalle vastataan aina. Ja lisäksi ovat tietenkin yliopistojen kirjastot, joihin kuka tahansa voi pyytää kirjastokortin ja käydä pyytämässä mitä ikinä tahtoo.

Paljon tavaraa löytyy kyllä myös ilmaiseksi netistä, jos vain viitsii etsiä.
Google Scholarista:
http://scholar.google.fi/
PubMed Centralista:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/
Open Access-julkaisuista:
http://www.doaj.org/

Jos etsii tiettyä artikkelia, yksinkertaisesti otsikon kirjoittaminen Googleen tuottaa tulosta yllättävän usein.

Puuhevonen

Mutta miksei sitten ole netissä? No siksi ettei ihmiset halua lukea digikirjallisuutta, mikä on surullista. Koska digikirjallisuus tarkoittaa sitä, että kaikilla maailman ihmisillä on koko maailmankirjallisuus kirjahyllyssään! Voiko tämä olla huono asia?

Ja siksi, että jonkun pitäisi ensin laittaa ne nettiin, ja jotta joku tekisi sen, sen pitäisi olla taloudellisesti kannattavaa. Sähkökirjoista voisi kyllä hyvin tehdä samanlaisen bisneksen kuin vaikkapa musiikin tai elokuvien lataamisesta: lataus maksaisi vaikka muutaman euron per kirja, ja koska painokuluja tai vastaavaa roinaa ei tule mukana, menisi reilusti entistä suurempi osa siitä kirjoittajalle. Kustantamot taitavat kuitenkin suhtautua tähän aika pitkin hampain.

Itse kyllä pidän paperikirjoista. Ne näyttävät, tuoksuvat ja tuntuvat hyvältä, ja niitä on voi helpommin lukea sängyssä, uimarannalla, metsässä, junassa... Tiedekirjallisuuden kohdalla kuitenkin usein kaipaan nettiversioita, koska ne ovat paperisina julmetun kalliita ja olen kiinnostunut niin monesta asiasta, että tarvitsisin niitä kokonaisen kirjaston verran. Eikä valikoimaa ole kovin kummoisesti edes yliopistojen kirjastoissa.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5374

Äänikirjoja kannattaa myös pitää perinteisen luettavan formaatin aitona vaihtoehtona.

Esimerkiksi VLC mediasoittimella voi säätää toistonopeuden haluamaksi. Tämä tarkoittaa sitä että voi kuunnella helposti 50 sivua tunnissa äänikirjaa, mikä ei ole enää paljon hitaampaa kuin lukeminenkaan. Selkeällä äänellä ja hyvin kirjoitettua suomenkielistä äänikirjaa voisi kuunnella luultavasti 75 sivuakin tunnissa VLC:llä, ja ymmärrettävyys on ihan yhtä hyvällä tasolla kuin että lukiessa.

Koska suomenkielisten äänikirjojen tarjonta on melko niukkaa, niin valtaosan kuuntelen englanniksi. Yleensä 1,5x – 2x toistonopeudella, riippuen siitä kuinka tuttu aihe ja mikä on toteutuksen laatu. Kävellessäni tai pyöräillessä MP3-soittimeni osaa toistaa vain 1,3x nopeudella, mutta se on ihan sopiva nopeus ulkoillessa englanninkieliselle. Suomenkielistä kirjallisuutta kuuntelen 2,0x – 2,8x nopeudella, joskin suomenkielinen tarjonta on muutoinkin höttöisempää.

Tämä on toki yksilökohtaista, mutta minulla lukeminen on hieman vaivanloista, eli siihen on hankala keskittyä ja sitten kun on hankala keskittyä nostaa lukunopeuden liian nopeaksi, jolloin ei sitten ymmärrä mitä lukee. Äänikirjoja voi sitten vain skannata nopeasti läpi jos haluaa vain pinnallisen ymmärryksen aiheesta, tai sitten keskittyä paremmin hitaammalla toistonopeudella. Mutta tärkeintä siinä on että vaikka johonkin kohteeseen matkustaminen tai käveleminen kestäisi neljäkin tuntia, niiin yksikään minuutti ei ole pois, koska neljässä tunnissa ehtii lukemaan puolikkaan kirjan.

VLC:ssä on sekin hyvä puoli että toistaa videotkin, joten ikitylsät ja ultrahitaasti selostetut TV:n tiededokumentitkin saavat vähän eloa ja mielenkiintoa, kun täyspitkän dokkarin puristaa 24 minuuttiin.

Ihan sivuhuomiona kannattaa miettiä tätä, koska englanninkielisen äänikirjallisuuden tarjonta on aika laajaa ja tiedekirjallisuuttakin löytyy paljon englanniksi puhuttuna.

(huom. VLC ei nosta puheen sävelkorkeutta jos nostaa sen toistonopeutta, vaan se vain nostaa tempoa. VLC:tä mainostan siksi, että se on minun tietääkseni lähes ainoa mediasoitin joka osaa tehdä tämän taikatempun. Ja tekee sen vieläpä laadukkaammin kuin jos manuaalisesti enkoodaa Audacityllä.)

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33557
Simplex
Tiedän. Mutta jos opetushallitus haluaisi, niin kyseinen materiaali olisi netissä.



Varmasti he voisivat teettää valtakunnalliset oppimateriaalit ja julkaista ne, mutta...

Ilmeisesti opetushallitus on kuitenkin rähmällään kustantajien edessä, ja näin ollen täysin kykenemätön tekemään asialle mitään. Sinänsä mielenkiintoista, että pienen tahon kaupalliset intressit ajavat ohitse koko yhteiskunnan intressit.



...näin se homma markkinataloudessa ja näennäisdemokratiassa pelaa. Kustantajille on pieni hinta juottaa opetusministeriön virkamiehet kerran vuodessa ja saada vastapalvelukseksi jatkuvasti pieniä muutoksia oppikirjoihin niin, että vanhoja painoksia ei voi käyttää. Tietosisällön puolesta peruskoulu- ja lukiotason kirjoja riittäisi päivittää ehkä kerran 10-20 vuodessa.

Lopputuloksena olisi kuitenkin merkittävät säästöt.



Kansalle kyllä, valtaeliitille ei. Ja kumpi päättääkään asiasta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat