Taiteen tukeminen

Seuraa 
Viestejä1591
Liittynyt25.6.2009

Perimmäinen kysymys, joka tulee esittää, kun jotkut alkavat vänkäämää taiteen tukien poistamisesta: korreloivatko taiteelliset ansiot välttämättömästi kaupallisen menestyksen kanssa?

Käsittääkseni tälläkin palstalla tuntuvat jotkut uskovan, että hyvä taide elättää aina itsensä.

Mikäli taas jotkut myöntävät, että taide voi olla hyvää mutta tuottamatonta ja on silti oikein, että tällaisen taiteen tekemisellä ei elä: esittäkää ja perustelkaa näkemyksenne siitä, miksi taidetta ei voi tehdä taiteen takia.

Kommentit (3)

Vierailija
eteenpäin
esittäkää ja perustelkaa näkemyksenne siitä, miksi taidetta ei voi tehdä taiteen takia.



Itse olisin aika valmis sanomaan, että taidetta syntyy vain tekemällä sitä "taiteen takia". Ulkotaiteellisiakin tavoitteita voi siinä ohessa olla, mutta taiteellisten tavoitteiden puuttuminen kyllä aika totaalisesti estää taiteen syntymisen. Toki voidaan ajatella, että taiteen katsoja tai kuulija voi myös nähdä jonkin asian taiteena, vaikka sitä ei sellaisin tarkoitusperin olisikaan tehty. Mutta kuulostaisi aika oudolta ruveta kutsumaan vaikkapa auringonlaskuja tai miellyttäviä maisemia taiteeksi vain siksi, että niistä on mahdollista saada esteettinen kokemus.

Toisaalta on muistettava, että koko käsite "taide" on paljon nuorempaa perua kuin taiteen historia - maalaukset, veistokset tai musiikki. Ilmeisesti olemme siis vasta myöhemmin muodostaneet tietynlaiselle esteettiselle toiminnolle tällaisen yläkäsitteen, joka vasta sitten on irrottautunut itsenäiseksi toiminnoksi irralleen muista elämänaloista - uskonnosta, sosiaalisesta kanssakäymisestä, tarvekalujen valmistamisesta jne. Oikein vanha taide siis ei varsinaisesti täytä sitä taiteen kriteeriä, että tekijä on sen taiteen takia tehnyt. Noissa taidetuotoksissa taiteen tekeminen on solmiutunut muiden tavoitteiden lomaan.

Taidetta ei kai voida koskaan aukottomasti määritelläkään, koska taiteen yksi tärkeä tehtävä on kyseenalaistaa taiteelle piirretyt rajat ja kurottaa uusille alueille. Uutuusarvo on kai jotakin sellaista, jonka useimmat mieltävät aika tärkeäksi taiteellisen arvon kriteeriksi. Jokin uusi näkemys, tulkinta, ajattelun tapa taideteossa pitäisi olla, jotta taide koettaisiin sille validiksi nimikkeeksi. Mutta tuon uuden välittyminen on toisaalta kiinni myös taiteen vastaanottajasta, joten "taiteen olemassaolo" on sikäli riippuvaista myös yleisöstä.

Itse näen taiteen kommunikaationa, joten lopulta taiteen kriteerit eivät voi oikeastaan olla vain itse teoksessa, vaan tarvitaan myös taho, jolle tuo teos voi kommunikoida. Toki tietyllä tavalla tätä kommunikaatiota tapahtuu myös teoksen ja sen tekijän välillä, mutta tuo tapahtuma on hyvin yksityisluonteinen. Riittääkö se taideteoksen olemassaolon synnyttämiseen? Ehkä, mutta jos kommunikaatio jää vain tuolle tasolla, jäävät taiteen merkityksetkin hyvin yksityisluonteisiksi. Kuvataide tai kirjallisuus saattaa löytää yleisönsä vasta paljon syntymähetkeään myöhemmin, mutta livetilanteeseen perustuvat taidemuodot joutuvat hakemaan kommunikaation onnistumista tekijänsä / tekijöidensä elinaikana.

Vierailija
eteenpäin
Perimmäinen kysymys, joka tulee esittää, kun jotkut alkavat vänkäämää taiteen tukien poistamisesta: korreloivatko taiteelliset ansiot välttämättömästi kaupallisen menestyksen kanssa?



Vastaukseni on:

Ei korreloi aina.

Käsittääkseni tälläkin palstalla tuntuvat jotkut uskovan, että hyvä taide elättää aina itsensä.



Hyvä taide voi elättää, hyvinkin ruhtinaallisesti, mutta se ei ole takuu siitä.

Mikäli taas jotkut myöntävät, että taide voi olla hyvää mutta tuottamatonta ja on silti oikein, että tällaisen taiteen tekemisellä ei elä: esittäkää ja perustelkaa näkemyksenne siitä, miksi taidetta ei voi tehdä taiteen takia.



Mielestäni taidetta voi tehdä ihan taiteen vuoksi. Itsekin teen niin.

Esimerkiksi olen taiteillut tämän (omaan käyttööni):

En kuitenkaan ole sitä mieltä että yhteiskunnan pitäisi tukea taiteen tekemistä.

Seuraavista syistä:

Taiteen on oltava vapaata. Vapaus ei toteudu tuilla: sen lauluja laulat, kenen leipää syöt!

Tämä on rinnastettavissa vaatimukseeni erottaa kirkko valtiosta, samalla tavoin taide tulee erottaa valtiosta.

Yhteiskunnan tuella on aina nurjana puolena kahleet. Taide laitostuu ja taiteen suuntauksista päättävät poliitikot ja byrokraatit (ns. kulttuurilautakunnatkin ovat näitä täynnä!). Tukien jakamiseen liittyy usein korruptiota. Tämä ei ole kenenkään etu.

Yhteiskunnan tuki ylläpitää keskinkertaista ja huonoa taidetta. Lahjakkuudet hukkuvat keskinkertaisuuden alle. Suomen taidemaailma ja taideteollisuus on hieno esimerkki miten tuet ovat tappaneet ennen niin kukoistavan suomalaisen taiteen ja taideteollisuuden. Nykyinen suomalainen taiteilija / muotoilija sukupolvi ei yllä lähellekään menneiden vuosikymmenten tasoa.

Päinvastoin Suomi paistattelee menneisyyden hehkussa, mitään uutta ei ole tarjottavana!

Vierailija

Taiteen diletanttina vastaan perimmäiseen kysymykseesi historiallisella varmuudella. Taiteellinen lahjakkuus ja taloudellinen menestys eivät kohtaa välttämättä ainakaan omana aikanaan, esimerkkejä on lukuisia. Aihepiiri on niin vaikea, että meidän on mahdotonta sanoa, mikä esim. tämän ajan taiteesta on kunnioiden kukkuloilla vaikkapa sadan vuoden päästä.

Taidetta pitää tukea. Tulee kalliiksi ja aiheuttaa murinaa, siitä huolimatta. Vaikka sitä ei voi syödä siinä on jotain niin oleellista ihmisyyteen liittyvää, että ilman sitä ei ole mitään. Esim. musiikki on kuulunut jo kymmeniä tuhansia vuosia kultuurimme, joten Descartesin kuuluisan aksiooman voi aivan hyvällä omalla tunnolla pukea muotoon: Canto, ergo sum.(Laulan, olen siis olemassa)

Valtion tukema taide varmaan pahimmillaan laitostuttaa, taiteentekijöistä tulee virkamiehiä ja maistereita. Silti taiteessa on aina ollut jotain uutta, yllättävää ja ällikällä lyövää kapinallisuutta, että se ei hevillä muotteihin taivu.

Taiteesta ei pitäisi koskaan kirjoittaa, todennäköisesti munaa itsensä ja huomaa ainakin myöhemmin olleensa totaalisesti väärässä. Lopetankin tämän paatoksen taiteen lajeista mielestäni korkeimmalla eli runoudella. Jostain mieleeni jäänyt runo ei ole omani, jos joku tunnistaa, voisi lähtettää runoilijan nimen.

Tärkeintä on aina taide,
siitä elon polun kaide.
Siksi olkoon tämä runo,
virheetön kuin kanan muno.

Uusimmat

Suosituimmat