Aivot, tieto ja rikollisuus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jo pidemmän aikaa on ollut havaittavissa ilmiö, että kaikenlainen tieto on alkanut yleisesti leijua irrallaan. Havainto ei koske ainoastaan jokapäiväistä tiedonvälitystä vaan myös tieteellistä tiedonmuodostusta. Tilanne voi hyvinkin olla väliaikainen ja johtua viime vuosien valtavasta informatiotulvasta, mutta asiantilaan on kuitenkin ehdottomasti syytä puuttua. Informaatioyhteiskunnassa tieto on alkanut olla katoava luonnonvara.

Tieteellisen tiedon laadun heikentymisen yhdeksi syyksi voi myös arvella tieteenalueiden jatkuvaa pirstoutumista yhä kapea-alaisemmiksi tutkimusympäristöiksi. Tämä ei ehkä olisi niin vakavaa, ellei myös tiedon tuottamisen metodologiat olisi samalla kaventuneet ja irtaantuneet erillisiksi dogmeiksi. Tutkimushankkeista on tullut itseriittoisia.

Tiukimmin todellisuudessa ovat perinteisesti olleet kiinni tekniset tieteet. Jos tutkimustulokset ovat virheellisiä, sille rakentuva laite ei toimi tai toimenpide ei johda tuloksiin. Kukaan ei kuitenkaan ole voinut olla huomaamatta, että lähes kaikkien teknisten laitteiden ikä ja vieläpä laatu ovat alkaneet hälyttävästi huonontua ja että asiantuntijoiden työhönkään ei aina ole luottamista. Hirvittävä kilpailu ja kiire lisäävät ongelmia. Myyntivalteiksi tarkoitetut pseudo-ominaisuudet mutkistavat laitteita.

Kaikkein surkein tilanne on niiden tieteiden kohdalla, joiden tutkimuskohde ei ole avautunut toivotulla tavalla. Kaikkein ylimpänä tässä kategoriassa loistaa itse ihminen. Me emme todellakaan tunne riittävän hyvin sitä, mitä ihminen oikeastaan on. Ihmiskuvamme on harmillisen puutteelinen. Kaiken lisäksi ihmiskuva on mitä arvokkain ase valtaa harjoittavien käsissä. Jos yksilöihin saadaan "oikeanlainen" ihmiskuva, he alistuvat helpommin hallinnon tahtoon. Jokainen tuntee loputtomasti esimerkkejä koko pitkän historian varrelta.

Vapaan yksilön luvatussa maassa USA:ssa ihminen on typistetty mielivaltaa ja väkivaltaa harjoittavaksi aivoelimeksi. Aivojen tutkimus on julistettu tuon tuostakin tärkeimmäksi tutkimuskohteeksi. Aivoista ja yksilön sisältämistä geeneistä on todennäköisesti löydetty jo kaikki mahdollinen maan ja taivaan väliltä. Julistetaan esimerkiksi, että on olemassa sairauksia tuottavia geenejä, älykkyysgeenejä, rikollisuusgeenejä ja jopa uskonnon tuottavia geenejä. Jos yksilön geenistö opitaan tuntemaan hyvin tarkkaan, hänet voidaan luokitella joko jyväksi ja akanaksi. Aivojen kohottaminen kaiken demiurgiksi on pahimman laatuista idealismia.

Tiede-lehti esitteli numerossa 3/2011 yhdysvaltalaisen Adrian Rainen teorioita rikollisuuden syistä ja synnystä. Rainen tutkimus muistuttaa arveluttavasti edellä mainittuja kapea-alaisia hankkeita, joista aika ajoin jokin nostetaan suureksi sensaatioksi ja tieteelliseksi läpilyönniksi. Vaikka tutkimuksessa sinänsä ei tarvitse olla poliittista tarkoituksenmukaisuutta, se muuttuu sellaiseksi sen vuoksi, että juuri se poimitaan esille. Tarkoituksenmukaisuuden tuottaa siis valinta, ei tutkimus.

Aivojen pieni mantelitumake, otsalohkon harmaan aineen vähyys ja aivojuovioiden suuruuden on todettu olevan ominaisia seikkoja rikollisille. Nämä ongelmat aiheuttavat yksilön moraalisen kontrollin pettämisen. Poikkeavuudet petaavat tietä laittomuuksille. Tällainen näkökulma on kuitenkin vaarallisen kapea. Raine itsekin ymmärtää liikkuvansa tulenaralla alueella, mutta ei halua myöskään panna päätänsä pensaaseen: "Jos emme mene väliin, emme koskaan onnistu vähentämään tappoja, murhia ja raiskauksia." Tästä on enää lyhyt matka arjalaiseen ihmisjalostukseen.

Koko käsite rikollisuudesta on vaikea. Jokainen venäläinen sotilas oli toisen maailmansodan aikana suomalaisten mielestä hirvittävä rikollinen. Mutta samanlaisina rikollisina venäläiset pitivät suomalaisia tappajia. Samaa vastakkainasettelua ilmenee kaikkialla. Adrian Rainen rikolliskuvaan eivät taas mahdu erittäin teräväpäiset ja huippulahjakkaat bisneshuijarit, joita maailmassa on miljoonittain. Karhukoplan hölmöt eivät nykyajassa enää kykene todellisiin rikoksiin. Jos ihmisen genetiikka on pysynyt kymmeniä tuhansia vuosia likimain samanlaisena, miten on mahdollista, että jo varhaisella kivikaudella ihmisgeeneihin ohjelmoitui nykyainen rikolliskuva erityispiirteineen?

Geenien ja aivojen merkitystä ei tietenkään saa aliarvioida, mutta kapea sektoritutkimus ei voi nähdä sitä, että sairaalloiset geenit ja aivot voivat hyvin usein olla seurausilmiöitä paljon vakavammista sosiaalisista ongelmista. Tästä asiasta on mittaamattoman paljon tutkimuksia, mutta nämä tutkimukset eivät kulkeudu aivojen muotitutkijoiden laboratorioihin. Tosin maallikonkin pitäisi oivaltaa, että ghetossa kasvanut lapsi kehittyy niin fysiologialtaan kuin tajunnaltaankin täysin toiseksi kuin kartanon lellivauva. Ei ole pitkääkään aikaa siitä, kun Yhdysvalloissa väitettiin mustien olevan perustaltan, siis geneettisesti valkoisia huonompia. Suomalaisten väitettiin vielä 1900-luvun vaihteessa olleen geneettisesti alkeellisempia kuin germaanien.

Tiede-lehden artikkelissa väitetään, että "Nykyään tiedetään, että ympäristötekijät säätelevät geenien toimintaa. Ne kääntävät geenejä päälle ja päältä pois." Tässäkö kaikki ihmisen sosiaalisuudesta? Missä tällä tavalla tiedetään? Väittämällä, että ympäristö vaikuttaa puolet ja biologia puolet, ei ole itse asiassa väitetty mitään järkevää. Millaisesta "tiedelehdestä" on kyse?

Kohdistankin lopuksi kritiikkiä itse Tiede-lehteä kohtaan. Lehti tulee talouteeni lasteni vuoksi, ja näin oletettavasti moneen talouteen. Jokin aika sitten peruutin toisen tieteelliseksi profiloituneen aikakausilehden tilauksen pahasti epätieteellisenä. Tarkkaan ottaen tieteellistä näissä eksoottisia "tiedekuvia" ja sensaatioita pursuavien lehtien sivuilla on tavattoman vähän. Tieteen metodologiat ja käytännöt eivät tunnu ulottuvan näiden lehtien toimituksiin asti. Se on vahinko. Toivoisin kuitenkin, että myös Suomeen voisi syntyä aikakausilehti, joka kertoo suuren maailman oikeiden tiedelehtien tapaan punnitusti ja perusteensa ilmoittaen tieteen eturintaman uutisia. Nämä uutiset ja koonnit voidaan aivan varmasti kertoa tavalla, joka täyttää tieteellisen tarkkuuden vaatimukset ja samalla antaa lukijoille kiehtovia kokemuksia oikealla tavalla popularisoidusta tieteestä.

Tiedelehtien tulisi ehdottomasti perustaa väitteensä selkeille lähteille. Tiedelehtien uutisissa ei voi olla kyse journalistisesta lähdesuojasta, sillä mitä ihmeen salaamista tieteellisissä tietolähteissä voi olla? On kysymys tieteellisen tiedon välittämisestä ja nuorison opettamisesta heti nuoresta pitäen siihen, että väitteet eivät saa olla vain omia näsäviisaita heittoja, vaan ne tulee perustella joko omilla rehellisillä kokemuksilla tai selkeillä lähdeviitteillä. Lähteisiin tutustumiseen pitäisi kaikella tavalla rohkaista ja opettaa. Tähän ilkeään ongelmaan opettajat törmäävät alituisesti viimeistään yläasteella. Oli kyseessä sitten essee tai pieni tutkimus, lähteiden oikeanlainen käyttäminen ja ilmoittaminen on täysin hukassa.

Kommentit (13)

Vierailija

commento:

Rainen tutkimus muistuttaa arveluttavasti edellä mainittuja kapea-alaisia hankkeita, joista aika ajoin jokin nostetaan suureksi sensaatioksi ja tieteelliseksi läpilyönniksi.



Samaa mieltä.

Käy äänestämässä tässä ketjussa:

psykologia-aivot-ja-aistit-f12/evoluutiopsykologit-ovat-todistaneet-t50008.html

commento:

Jos ihmisen genetiikka on pysynyt kymmeniä tuhansia vuosia likimain samanlaisena, miten on mahdollista, että jo varhaisella kivikaudella ihmisgeeneihin ohjelmoitui nykyainen rikolliskuva erityispiirteineen?



Niinpä. Voi hyvinkin olla mahdollista, että ihmisen luonteenlaatu on biologinen ja synnynnäinen ominaisuus. Sensijaan moraali ei ole biologinen ominaisuus. Moraalia ei voi määrittää vain biologian näkökulmasta, tämä on evoluutiopsykologian suurin kompastuskivi.

Vierailija

"Nykyään tiedetään, että ympäristötekijät säätelevät geenien toimintaa. Ne kääntävät geenejä päälle ja päältä pois." Kuinka kyseinen lainaus ei olisi tieteellistä?

En tiedä oletko trolli vai tosissasi, mutta vastausta kysymykseesi ei ole olemassa. Jos sen vuoksi et halua sellaisten akateemista koulutusta omaksumattomien ihmisten käsiin tällaista materiaalia, joka ei mielestäsi tarjoa riittävää akateemisuutta, niin toivon että erotat aikakauslehdet akateemisista tutkimuksesta. Luultavasti et erota.

Akateeminen tutkimus on harhaa. Suomi seuraa Yhdysvaltojen yliopistomallia, jonka mukaisesti akateeminen tiede altistetaan akateemisen tieteen ansiosta saatavalle rahoitukselle. Kyseinen tiede on sinällään tuotteliasta, mutta harvinaisen haavoittuvaista kallistumaan sitä rahoittavan tahon suuntaan. Tiede, josta muunmuassa Tiede-lehdessä puhutaan, ei lähtökohdiltaan perustu samaan asiaan.

Rakastan silti Tiedettä.

Vierailija

Nyt en oikein ymmärrä. AxlRude lainaa Tiede-lehden lausetta "Nykyään tiedetään, että ympäristötekijät säätelevät geenien toimintaa. Ne kääntävät geenejä päälle ja päältä pois." ja ihmettelet "Kuinka kyseinen lainaus ei olisi tieteellistä?". Olisikohan tiedekäsityksesi hieman mustavalkoinen ja elitistinen? Lausehan on hyvin ongelmallinen.

Tieteelliselle tiedonmuodostukselle ei ole olemassa mitään mystistä taikakriteeristöä. Ankarakaan metodologia ei ole koskaan taannut varmoja tuloksia. Tutustupa vaikka 1900-luvun alun logistisiin "tiedeautomaatteihin". Tieteellinen työ on vain ajattelemista ja tekemistä siinä kuin mikä tahansa inhimillinen ajatuksia vaativa työ. Kaikki tiede on lisäksi sidoksissa koko yhteiskunnan tietoisuuden ja tajunnan historialliseen kokonaisuuteen. Tiede ei voi nousta irralleen tämän yläpuolelle.

Historiankirjoitus myös osoittaa, että uusia havaintoja ovat voineet tehdä aivan ketkä tahansa, mutta todennäköisempää on tietenkin ollut, että uuden tiedon muodostusta on tapahtunut itsepintaisen ja huolellisen yrittämisen olosuhteissa. Virallisessa tiedemaailmassa on kaiken lisäksi myös valtava määrä huonoja tutkimuksia, metsään ajoja, nollatutkimuksia, sokkotutkimuksia ja jopa tahallista vääristelyä. Virheellinen tai epäonnistunut tulos on tietenkin tulos sekin, mutta jos sellaista tapahtuu laiskuuden, saamattomuuden, moraalittoman tarkoituksenmukaisuuden tai epärehellisyyden vuoksi, on syytä vakavasti huolestua.

Popularisoivalla tiedeinformaatiolla – mm. tiedelehtien sisällöllä - on sen kiehtovuuden lisäksi myös tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä sitoa tiedemaailma yhteiskuntaansa. Tutkimuksen on hyvä tietää, että sen toimintaa seurataan kiinnostuksella - ja myös tarkkaillen. Tieteelle annetaan sekä positiivista että tarpeen tullen negatiivistakin palautetta. Tutkijan on aina otettava itse moraalinen vastuun tekemästään tieteellisestä työstä. Uskoisin, että jokainen ajatteleva ymmärtää, että tutkijalle on suotava työrauha ja lavea toimintakenttä, mutta ei aivan millainen tahansa. Vapaalla tieteellä on oltava yhteiskunnan (ei siis valtion) asettamat äärirajat ja harras toive tuottaa jotakin uutta käsitteellistä. Tuo uusi voi olla kansalaisten näkökulmasta myös negatiivista (esim. energian loppuminen, luonnon tuhoutuminen jne.).

Luulisin vielä jotenkin osaavani erottaa aikakausilehdet tieteellisistä tutkimuksista, mutta eron tekeminen alkaa olla vaikeaa. Lukuisia väitöskirjoja ja tutkimuksia lukeneena en voi olla huolestumatta siitä, että vaikka jokin työ on tehty tarkkojen ohjeiden mukaan, sen todellinen sanottava saattaakin jäädä olemattomaksi. Monissa töissä tuo kaipaamani lähteisiin perustuva työnteko on muuttunut itseisarvoksi, valtavaksi kasaksi siteerauksia sieltä ja täältä. Ajatellaan, että mitä enemmän lähteitä, sen parempi. Tutkimus ei tuolloin vastaa mihinkään todelliseen kysymykseen eikä esitä mitään uusia asiayhteyksiä. Ei kai tutkimus saa muuttua lähteistetyksi aikakausilehdeksi? Totta kai pitää tietää, mitä muut ovat kirjoittaneet, mutta tästä muodostuu helposti ajatukseton noidankehä.

Toisaalta sitten tavallisen ihmisen mutkistunut arkityö on alkanut vaatia niin paljon tietoa ja asiantuntemusta, että aletaan lähestyä tai pitäisi lähestyäkin tuota tiedemaailmaa. Rehellisyyden nimissä on ensin todettava, että olihan entisaikojen tavallinen talonpoikakin jo todellinen "tiedemies", joka selviytyi mainiosti Pohjolan karuissa olosuhteissa vankan perinteisen tiedon varassa. Erona nykyaikaan on vain se, että talonpojan tietoa ei oltu esimerkiksi formalisoitu nykyajan matemaattis-loogiseksi teoriajärjestelmäksi. Kustaa Vilkuna osasi vielä arvostaa kansantietojakin.

Palaan perusasiaan. Nykyään vaikuttaisi olevan meneillään vaihe, jossa raja-aidat tieteen ja arkityön välillä pitäisi kaataa Berliinin muurin tavoin. Tutkijoilta tulee vaatia arkielämän yhteisöllistä vastuullisuutta ja muilta tulee vaatia arkielämän saattamista johdonmukaisen tiedonmuodostuksen ohjaamaksi. Tutkija ei saa käpertyä metodologiansa suojatyöpaikkaan eivätkä muut tietämättömyytensä taakse. Arkielämä tarvitsee sitä samaa otetta asioidensa hoitoon, jonka tutkijat ovat havainneet hedelmälliseksi tavaksi toimia. Suomi pyrkii IT-alan maailmankärkeen ymmärtämättä, että koko kansan on muututtava siihen suuntaan. Poliitikot eivät näihin asioihin uskalla koskea, sillä he ovat ottaneet toimintatavakseen valtiolliset tarjouskilpailut.

En tietenkään halua tiedelehtien rajoittavan tiedonsaantia vaan päinvastoin, haluan sensaatioaiheiden sijaan hyvin avointa mutta punnittua tekstiä, josta lukija pääsee halutessaan helposti eteenpäin. Kun koulujen oppikirjoissa on perinteisesti kerrottu vain yksi totuus, tiedelehtien tulisi vihdoin avata koko ongelmakenttä silmien eteen. Tehtävä on taatusti haasteellinen. Toimittajien tulisi ymmärtää yksittäisten tieteenalojen lisäksi koko yhteiskunnallinen perusasetelma, josta tiedeinstituutiot muodostavat vain osan.

Vierailija

commento:

Tiedelehtien tulisi ehdottomasti perustaa väitteensä selkeille lähteille. Tiedelehtien uutisissa ei voi olla kyse journalistisesta lähdesuojasta, sillä mitä ihmeen salaamista tieteellisissä tietolähteissä voi olla?



Jutun ylänurkassa olevassa laatikossa lukee " Yhdysvaltain tiedeviikolla Washingtonissa".
Ehkä toimittaja on kirjoittanut jutun jonkun esitelmän tai esitelmien pohjalta? Teksti on vähän puheenomaista, ja siinä mainitaankin aihetta puidun tiedeviikoilla omassa seminaarissaan.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Esimerkiksi ehdollistuminen on kovin helppoa ja laiskaa elämistä, jos sitä vastaan ei tee aktiivisesti töitä. Opittu käytös ja sen säätely valtion puolesta on helppoa hommaa, koska ihmiset eivät paljon ajattele, koska ovat ehdollistuneet ottamaan vastaan tiettyjä asioita valmiiksi jo mahtavina asioina, joihin on kuin pyrittävä. Se tuntuu, niin vaarallisen luonnolliselta ja samalla vie ihmiseltä itseltään ajattelumahdollisuuden, mutta se viedään sopivalla tavalla innoittamalla ihmistä tekemään tiettyjä juttuja esim. valtion puolesta.

Mikään ei ole sen helpompaa kuin ihmisen haluamisten säätely sopiviin suuntiinsa, kunhan eivät vain liiaksi viisastuisi ja alkaisi kyseenalaistamaan oikeasti eikä vain sen vuoksi, että sellainen tuntuu myös oivalliselta ennastelulta tietyssä tilanteessa. Ehkä sitä itse ei ole tavallaan ollut työhaastattelujen ykkösmies erämiehen sosiaalisine taitoineen, jotka niputtaa ihmistä niin kuin kuuden kilon höyhen säkkiä. Onhan se mukavampaakin kuin vapautuminen tuollaisesta olemisen muodosta, kun tuska on kait siinä, että tilanne ei olisi muka enää hallittava, kun jättää tietyt "leikit" tekemättä tilanteessa.

Aivot vaatii välillä sen, että napsautetaan huumaantuminen typeryyteensä poikki ja se on yleensä se vaikeus, jota ihmiset eivät oivalla vaan nauttivat ja mässäilevät kuin ihanilla asioilla puhuessaan vain pelkkää paskaa. , mutta usein vaaditaan, että painetaan se paska kunnolla pihalle ja sitten vasta tulee vähän järkevämpää ajattelua. Yleinen ihmisten professuaareeraaminen eli asioiden esittely lähtee liian laihasta ykkösestä, mutta se menee suureen kansaan, kun sika limppuun syötäväksi siivuksi, koska se on yksinkertainen ja selkeä innoittava lausunto, koska pitäähän kansaa innoittaa. Mielestäni siitä on järki kaukana, kuten siitäkin, että joku saattaa olla sanallisesti lahjakas, mutta viitseliäisyys muiden lasuntojen tutkimiseen voi olla nolla ja tuloshan on vuorovaikutteinen nolla, kun olisi voinut oppiakkin jotakin.

Hyvin polkee.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009
väläys
Niinpä. Voi hyvinkin olla mahdollista, että ihmisen luonteenlaatu on biologinen ja synnynnäinen ominaisuus. Sensijaan moraali ei ole biologinen ominaisuus. Moraalia ei voi määrittää vain biologian näkökulmasta, tämä on evoluutiopsykologian suurin kompastuskivi.



Moraali ei ehkä romantisoituna versiona ole biologinen ominaisuus, mutta yhteiskunnalle se on elementaalinen ja ihminen on biologialtaan sosiaalinen olento, jonka kautta moraalikin on osa biologiaa aivan samoin, kun loogiset portit voivat antaa yhdellä rakenteella useita eri lopputulemia riippuen miltä portilta kysyy, ja jopa millä ajanjaksolla, kun tietyt ärsykkeet tietyissä porteissa voi estää jopa kokonaan tietyn käyttäytymisen tietyistä ärsykkeistä tietyisä porteissa. Tiettyä säpinää.. No joka tapauksessa näitä lukkoja voidaan pitää alkuasetelmina jonka päällä piirillä on näennäisesti tietyt rajatut funktiot arsenaalissaan ja siten ne voidaan käsittää moduuleina.

Oliko hieno selitys

Lopputulos onkin aika monimutkainen yksinkertaisillakin moduuleilla, eikä voida fyysisesti osoittaa tiettyjen funktioiden rajoittuvan vain tiettyyn lohkoon, kun ne voivat lainata toistensa aliohjelmia sanotaan nyt vaikka tarpeeksi monen äänen kautta.
Vähän niinkuin puistoministeri voisi hallituksen siunauksella passittaa armeijan siivoavaan Esplanadia vapun jäljiltä.
Ne pään sisäiset ministerit siis nauttivat täyttä luottamusta kansanedustajistolta, joka ei rajoitu vain oman pään sisään. Toki jos tarpeeksi moni kansanedustaja vaikuttaa maan rajojen ulkopuolelta, syntyy vähemmistöhallitus..

Vielä yksi analogia on vaikkapa tiliote ja operaattorit.
Kun tili on plussalla, on käytössä operaattorit + ja -
Kun tili on nollissa, on käytössä operaattori +
Kun on operaattori Visa käytössä, on tietyllä aikavälillä käytössä myös operaattori -
Jos hallitus ei ole kondiksessa, vaihtuu yksi operaattori toiseksi, eli Visa nollaksi. Visa on nolla kunnes + operaattori on nollannut sen takaisin - operaattoriksi.

Jo tosta voidaan huomata kuinka oleellista esimerkiksi yhteinen käsitys ajasta on ihmisille. Ilman sitä Visa-operaattorista tulee epävakaa, eikä neuronit tykkää heilahtelevista signaaleista.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Selvennetään vielä kun ei tää oo mikään valmis luento

Eli siis kun moduuli on tietoinen ajasta, ei sen tarvitse edes vastaanottaa informaatiota tehdäkseen työtä. Jos ajanjaksolla 1-5 tulee vain kaksi ärsykettä porttiin a normaalin 5 sijaan, mutta portti b on yhä auki, on portin a signaalit ollut silloin voimakkuudeltaan 2.5 kertainen ja silloin portti a on ensisijainen portti. Kaikkien nationalistien harmiksi tosin jos signaali on 2.5 kertainen, on kohinakin suurempaa, kun pissa nousee kaiken hierarkian seurauksena portin isännäksi muodostuneen moduulin päähän yhtälailla kuin tehostuneen moduulin alaisille moduuleille. Lopputulema on arvelluttavan kaoottinen älykkyys, mutta minkäs teet. Se on uusien ideoiden hinta.

(Jos ne portit joissa on vahvimmat signaalit on ulkomailla, seuraa vähemmistöministeriö, jos ne on heikoimpia, seuraa enemmistöministeriö. Jos ministeriöllä ei ole ei ole ulkoministeriötä, mutta sisäministeriön urakka pienenee ulkomailta vaikuttavien kansanedustajien kautta ilman ulkoministeriäkin, on ulkoministeristä silloin tullut tarpeeton pääministerin porteilla. Tämä on huolestuttava epäkohta vähemmistöä kohtaan ja silloin tarvitaan ukaasia.)

Ei se kyllä välttämättä tollein mene

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Niin pitkälle en mene, että sanoisin neurologisien vaivojen, kuten autismi johtuvan ristiriidoissa kellopulsseissa niin aivojen moduulien, kuin aivojen ulkopuolelle ulottuvien porttien välillä, ja siten väitä aivojen tahdistuksen korjaamisella saavutettavan normaalimpia ihmisiä, mutta taipuvainen olen siihen uskomaan.

..Eli siis kun toinen moduuli.. Aistit ei käskytä alimoduuleitaan tarpeeksi nopeasti, ei moduuli joka tietoa haki turvaudu kyseiseen moduuliin, vaikka moduuli itsessään olisikin olemassa.
Siksi jo nuorena asiaan puuttuminen harjoittaa moduulia, ja varsinkin jos kehittyneempien moduulien ajan käsite lasketaan harjoitettavan moduulin nopeudelle, jolloin kyseiseta moduulista tulee suhteessa muille aivoille vertailukelpoinen, eikä roskaa aivojen keskittyessä ratkaisemaan ongelmaa muilla moduuleillaan, nähden silloin vammautuneen moduulin tiedon jo menneenä optiona ja irrelevanttina käsiteltävään dataan nähden.
Äärimmäisessä tapauksessa ei sitten edes ole moduulia, mutta vain äärimmäisessä ja silloinkin uskoisin olevan mahdollista lainata muiden moduulien funktioita luomalla keinotekoisen verkoston, jonka osien summa muistuttaa oleellisesti surkastuneen/olemattoman moduulin rakennetta.

Sitten pissa termiin ilman huumoria.
On kaksi tapaa antamissani premisseissä parantaa suoritusta. Toinen on impulssien vahvistaminen - Tieto. Ja kellomäärien kasvattaminen - Älykkyys.

Kellojaksot ovat tiukasti määriteltyjä johtuen jo ulkoisesta paineesta, mutta myös siten, että jaksoilla 5/5, jos kaksi impulssia vastaa viittä, mutta kellojaksoja on yhä viisi, on lihaksen harjoiteltava kyetäkseen antamaan vähintään näiden lukujen keskiarvoa, jolloin siis jokaisesta impulssista tulee vahvempi.

Aika-avaruus. Buu! Kummittelee tämänkin kysymyksen taustalla siis. Musta toi on niin hyvä, etten parempaa tarvitse. Päädyn koherentteihin selityksiin niin abstrakioiden kuin yksityiskohtaisten - jopa absoluuttisten funktioidenkin kautta.
Luokaa jonkun päästä aika-avaruus yhtä neuronia vastaavalla tarkkuudella, luotte kuvan heikkouksista ja vahvuuksista. Siitä sitten tietokone avainpisteisiin simuloimaan heikompaa järjen juoksua nopeammilla jaksoilla ja pam! Meillä on kyborgi, jonka älykkyys ylittää omamme.

Vierailija

jees:

Moraali ei ehkä romantisoituna versiona ole biologinen ominaisuus, mutta yhteiskunnalle se on elementaalinen ja ihminen on biologialtaan sosiaalinen olento, jonka kautta moraalikin on osa biologiaa




Entä sitten? Tämäkään ei riitä perusteluksi sille, mikä on oikeaa moraalia. Ihmisten mielipiteet oikeasta moraalista muuttuvat jatkuvasti ajan myötä. Siksi emme voi puhua rikollisista geeneistä, koska emme tiedä, mitä pidetään rikollisena tulevaisuuden yhteiskunnassa. Voidaan ehkä osoittaa, että tietyn, biologiaan perustuvan temperamentin omaavalla ihmisellä on taipumus toimia tietyllä tavalla, mutta tämä ei ole itsessään todiste siitä, että henkilöllä on rikollinen luonteenlaatu.

Vierailija
commento
Jo pidemmän aikaa on ollut havaittavissa ilmiö, että kaikenlainen tieto on alkanut yleisesti leijua irrallaan.

Häh?

commento
Kaikkein surkein tilanne on niiden tieteiden kohdalla, joiden tutkimuskohde ei ole avautunut toivotulla tavalla. Kaikkein ylimpänä tässä kategoriassa loistaa itse ihminen. Me emme todellakaan tunne riittävän hyvin sitä, mitä ihminen oikeastaan on. Ihmiskuvamme on harmillisen puutteelinen. Kaiken lisäksi ihmiskuva on mitä arvokkain ase valtaa harjoittavien käsissä. Jos yksilöihin saadaan "oikeanlainen" ihmiskuva, he alistuvat helpommin hallinnon tahtoon. Jokainen tuntee loputtomasti esimerkkejä koko pitkän historian varrelta.

Eli vallanpitäjät tuntevat ihmiskuvan, muut eivät? Miten niin?

commento
Aivoista ja yksilön sisältämistä geeneistä on todennäköisesti löydetty jo kaikki mahdollinen maan ja taivaan väliltä.

Uskallan väittää ettei todellakaan.

commento
Aivojen kohottaminen kaiken demiurgiksi on pahimman laatuista idealismia.

Missä perustelu?

commento
Koko käsite rikollisuudesta on vaikea. Jokainen venäläinen sotilas oli toisen maailmansodan aikana suomalaisten mielestä hirvittävä rikollinen.

Kova väite, joka ei pidä selvästikään paikkaansa. Jo yksi tuntemani veteraani falsfioi tämän. Kuulemma ymmärrettiin, että tiukassa paikassa olivat veli-venäläisetkin. Rintamallla oltiin mies miestä vastaan, dogmit luotiin muualla.

commento
Geenien ja aivojen merkitystä ei tietenkään saa aliarvioida, mutta kapea sektoritutkimus ei voi nähdä sitä, että sairaalloiset geenit ja aivot voivat hyvin usein olla seurausilmiöitä paljon vakavammista sosiaalisista ongelmista. Tästä asiasta on mittaamattoman paljon tutkimuksia, mutta nämä tutkimukset eivät kulkeudu aivojen muotitutkijoiden laboratorioihin.

Puhut mittaamattomasta määrästä tutkimuksia viittaamatta ainoaankaan.

commento
Tiede-lehden artikkelissa väitetään, että "Nykyään tiedetään, että ympäristötekijät säätelevät geenien toimintaa. Ne kääntävät geenejä päälle ja päältä pois." Tässäkö kaikki ihmisen sosiaalisuudesta?

Missä kohden väitettiin, että tässä olisi kaikki ihmisen sosiaalisuudesta?

commento
Kohdistankin lopuksi kritiikkiä itse Tiede-lehteä kohtaan. Lehti tulee talouteeni lasteni vuoksi

Toivottavasti annat lastesi itse muodostaa näkemyksensä asioista.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009
väläys
jees:
Moraali ei ehkä romantisoituna versiona ole biologinen ominaisuus, mutta yhteiskunnalle se on elementaalinen ja ihminen on biologialtaan sosiaalinen olento, jonka kautta moraalikin on osa biologiaa




Entä sitten? Tämäkään ei riitä perusteluksi sille, mikä on oikeaa moraalia. Ihmisten mielipiteet oikeasta moraalista muuttuvat jatkuvasti ajan myötä. Siksi emme voi puhua rikollisista geeneistä, koska emme tiedä, mitä pidetään rikollisena tulevaisuuden yhteiskunnassa. Voidaan ehkä osoittaa, että tietyn, biologiaan perustuvan temperamentin omaavalla ihmisellä on taipumus toimia tietyllä tavalla, mutta tämä ei ole itsessään todiste siitä, että henkilöllä on rikollinen luonteenlaatu.



Moraali on sidottavissa aivojen rakenteisiin, joskaan sitä ei ole havaittavissa ei aivojen rakenteena.

Niin, moraali ei ole absoluuttista vaan nojaa vain muutamiin ikivanhoihin tunteisiin joita olemme myös empaattisina olentoina alkaneet tuntea muidenkin ihmisten virittämänä pelkän kivun lisäksi.

Eihän kun lapsi on vastasyntynyt, hänen käytöstään kykene kontrolloimaan edes kivulla. Ne on siis aivojen korkeampien ketjujen tuotosta.

Rikollisilla geeneillä tarkoitetaan aivojen käytöstä kontrolloivien osien surkastumia, tai vaurioita. Ne osat on osoitettavissa kuvauksissa ja ovat siten tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä, joskaan eivät ainoat osat, joilla sosiaalisista tilanteista selvitään. Keskustelut ovat niin abstrakteja, että tarvitsemme koko aivokapasiteettia hiemankaan mielikuvituksellisemmassa aiheessa.

Voit yksinkertaisesti puhua kasvaneesta riskistä, et sen enemmästä. Vaikka sulta puuttuisi tietyt lukot päästä jotka antavat stressaavien tilanteiden vapauttaa negatiivisiksi käsitetyt metodit repertuaariisi, voit silti olla funktionaalinen, jos nämä lukot saadaan toimimaan jonkin muun moduulin kautta. Esimerkiksi jos ei saa suoraa nautintoa kanssakäymisestä, voidaan se saavuttaa vaikkapa tarjoamalla jotain, joka antaa nautintoa ja yhdistää sen saaminen samoihin mekanismeihin kuin sosiaalisesta kanssakäymisestä saatavakin nautinto. Puhun siis ansaitsemisesta.

Rikollinen on vain raflaava termi. Oikea olisi äkkipikainen, dominoiva, tai vastaava.

Tokihan noista puhuminen on kaksijakoista riippuen siitä joka asiaa tulkitsee. Siinä missä joku näkee sen leimaavana, toinen pohtii sopivien neuronien stimuloimista hoitomuotona ja kolmas ymmärtää näiden kohtien erilaisuuden ja siten sen että yhteiskunta ei voi toimia oikeudenmukaiselta pohjalta vain populistisesti projisoiden omaa minäänsä muiden ylle.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32778
Liittynyt6.12.2009

Voi voi....

Ympäristo. Ei ole yksiloä ilman ympäristoä. Ei voida juosta karkuun vastuita selittämällä geeneillä asioita pysyvinä ja staattisina..Geenit myos muuntautuu ympäriston mukaan eli ei ole mitään todellista staattista yksiloä vaan jatkuvasti muuntuva yksilo ja siihen lisättynä ympäriston vuorovaikutus.

Omana mielipiteenä.

Japetus
Seuraa 
Viestejä9013
Liittynyt20.6.2009
jussipussi
Voi voi....

Ympäristo. Ei ole yksiloä ilman ympäristoä. Ei voida juosta karkuun vastuita selittämällä geeneillä asioita pysyvinä ja staattisina..Geenit myos muuntautuu ympäriston mukaan eli ei ole mitään todellista staattista yksiloä vaan jatkuvasti muuntuva yksilo ja siihen lisättynä ympäriston vuorovaikutus.


Eivät geenit muuntaudu, ellei sitten ole kyse vakavasta ionisoivalle säteilylle altistumisesta. Se, mikä muuttuu, on geenien ilmentyminen. Ne voivat karkeasti ottaen kytkeytyä päälle ja pois epigeneettisen säätelyn vaikutuksesta.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"

Uusimmat

Suosituimmat