Onko digitaalisuus luonnollista?

Seuraa 
Viestejä46
Liittynyt31.8.2005

Olen siinä käsityksessä, että luonnon ilmiöt ovat pääosin analogisia. Siis analogisesti summautuvia, erottuvia, kertautuvia, jakautuvia, derivoituvia ja integroituvia. Näin ainakin makrotasolla.

Mutta onko olemassa makrotasoisia digitaalisia ilmiöitä? Siis sellaisia, jotka noudattavat digitaalista logiikkaa (koodaus, dekoodaus, binäärilogiikka, tarkistussummat jne). Vai onko esim. digitaalitekniikka mahdollista vain ihmisen toimesta? Missä määrin esim. geenitekniikkaa hallitaan analogisin tai digitaalisin menetelmin?

Sivut

Kommentit (62)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
bothnicum
Olen siinä käsityksessä, että luonnon ilmiöt ovat pääosin analogisia. Siis analogisesti summautuvia, erottuvia, kertautuvia, jakautuvia, derivoituvia ja integroituvia. Näin ainakin makrotasolla.

Mutta onko olemassa makrotasoisia digitaalisia ilmiöitä? Siis sellaisia, jotka noudattavat digitaalista logiikkaa (koodaus, dekoodaus, binäärilogiikka, tarkistussummat jne). Vai onko esim. digitaalitekniikka mahdollista vain ihmisen toimesta? Missä määrin esim. geenitekniikkaa hallitaan analogisin tai digitaalisin menetelmin?




No esimerkiksi DNA-molekyyli on puhtaan digitaalinen informaatiovarasto. Se koostuu jonosta, jossa on neljää mahdollista molekyylin osaa (emästä). Silloin yksi emäs vastaa aina kahta bittiä.

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009

Eikös kvanttimekaniikka käsitä hiukkaset jatkuvina aaltoina? Tällöinhän periaatteessa kaikki rakentuisi pohjimmiltaan analogisista aalloista. Mutta ymmärtääkseni ainakin kvanttisähködynamiikassa hiukkasilla on jollakin tapaa diskreetti luonne? En tunne QED:tä yhtään - osaisiko joku valaista?

ID10T
Seuraa 
Viestejä1674
Liittynyt3.10.2007

Asioiden digitaalinen esitysmuoto ei oikeastaan poikkea analogisesta esitysmuodosta muuten kuin esitettävän suureen eri ilmenemismuotojen lukumäärässä.

Periaatteessa esim. maanmittaus on ollut digitaalista jo ammoisista ajoista ennen koko käsitteen keksimistäkin. Jos halutaan vaikka mitata Suomen vesirajojen pituus, niin miten tarkkaan mittaus pitää suorittaa? Normaalisti mittauspisteitä on kai joidenkin (kymmenien?) metrien välein, mutta siihen väliinhän jää runsaasti poukkoilevaa rantaviivaa, eikä rantaviiva ole koskaan viivasuora. Todella tarkka mittaaja ottaisi huomioon myös vesirajassa olevien kivien pinnanmuodot, joten tehtävästä tulisi käytännössä mahdoton suorittaa ilman mittauspisteiden karsintaa ja mitta-arvojen tarkkuuden rajoittamista eli digitalisointia.

Vierailija

Mikään luonnossa esiintyvä ei ole digitaalista. kaikki on analogista.

Tai no joo...elämä/kuolema on suuressa mittakaavassa digitaalista. Sitä on joko hengissä tai kuollut.

Mitään muuta digitaalista ei ole.

Periaatteessa esim. maanmittaus on ollut digitaalista jo ammoisista ajoista ennen koko käsitteen keksimistäkin. Jos halutaan vaikka mitata Suomen vesirajojen pituus, niin miten tarkkaan mittaus pitää suorittaa? Normaalisti mittauspisteitä on kai joidenkin (kymmenien?) metrien välein, mutta siihen väliinhän jää runsaasti poukkoilevaa rantaviivaa, eikä rantaviiva ole koskaan viivasuora. Todella tarkka mittaaja ottaisi huomioon myös vesirajassa olevien kivien pinnanmuodot, joten tehtävästä tulisi käytännössä mahdoton suorittaa ilman mittauspisteiden karsintaa ja mitta-arvojen tarkkuuden rajoittamista eli digitalisointia.
Tämä on täyttä skeidaa. Et ymmärrä mitä digitaalinen/analoginen tarkoittavat.

ID10T
Seuraa 
Viestejä1674
Liittynyt3.10.2007
KBolt
Tämä on täyttä skeidaa. Et ymmärrä mitä digitaalinen/analoginen tarkoittavat.



Niinkö?

Miten sitten tulkitset tämän:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalisuus

Digitaalisuus on tiedon syöttämisessä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä, jossa tieto esitetään täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä.



Tästä juuri oli esimerkissänikin kyse. Ei siis mitata rantaviivaa biljoonan mittapisteen avulla ja millimetrin tuhannesosan tarkkuudella. Täsmällinen arvo on tietysti tulkintakysymys, mutta yhtälailla 100 metriä on täsmälline arvo ja 100,123 metriä on myös jos sovitaan, että mittatarkkuus on 1 millimetri.

ID10T
Seuraa 
Viestejä1674
Liittynyt3.10.2007
KBolt
Mikään luonnossa esiintyvä ei ole digitaalista. kaikki on analogista.



Juuri näin, koska digitaalinen ei ole mitään käsin kosketeltavaa, vaan kyseessä on asioiden esitystapa.

Vierailija
ID10T
KBolt
Mikään luonnossa esiintyvä ei ole digitaalista. kaikki on analogista.
Juuri näin, koska digitaalinen ei ole mitään käsin kosketeltavaa, vaan kyseessä on asioiden esitystapa.

Konkreettiset asiat ovat seurausta monien (digitaalisten) joko-tai -vaihtoehtojen yhdistelmistä, ihan samoin kuin voidaan musiikki muuttaa digitaaliseksi, voidaan digitaalinen muuttaa musiikiksi, ei tietenkään kaikki digitaalinen kuulosta musiikilta, kuten ei C-kasetille tallennettu tiedosto kuulosta, vaan ennemmin kakofoniselta rätinältä ja vinkunalta, mutta tulostettuna se voi olla näkyviä sanoja, esim. runo, tai kolmiulotteinen kappale.

On vain mustaa ja valkoista, harmaa on monien mustien ja valkoisten sekoitus.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Onhan se. Ei vaihtoehtoja ole äärettömästi. Jos vaikkapa otetaan vaikkapa käsi, niin se voi olla vain tietyissä kohdissa, vaikka niitä kohtia voidaan jakaa pienemmiksi kohdiksi, niin jossain vaiheessa tulee raja vastaan keskiarvollakin. Vaikkapa jos otetaan atomin paksuus, niin jos käsi on täysin paikallaan siinä kohdassa, voimme nyt sanoa sen olevan jossain tietyssä pisteessä, ja vain ja ainoastaan siinä pisteessä.
..Tosin käden ulkopuolella on koko ajan joku trollaamassa, joten ei se käsi silti ole siinä kohtaa, ellei se tee aktiivisesti työtä vastaan, ollakseen siinä paikassa. Sen tähden se piste voi olla missä tahansa, kunhan emme havainnoitse pisteen muutosta oman energiamme muutoksesta, tai oman havaintomme ulkopuolisien energioiden tuottamista muutoksista.

Toi meneekin jo sitten aika pitkälle jonnekkin jonne tarvii kulkuluvan Tiede-ministeriltä.

(Rikoin muuten Paulin kieltosääntöä, mutta korjaan erheeni sanomalla ettei bosonit tee poikkeusta. Niiden positio on absoluuttinen, jolloin ne ei koskaan voikaan olla samassa kvanttitilassa. Ne ovat omassa äärimmäisen pienessä tilassaan, jonka määrittää massa. Tässä tapauksessa liikemassa.

..Selityksen tarpeellisuuden punnitsemisessa vetoan divergenssiin, näennäisesti yhden superpositiossa oleva kvanttitila ei välitä osistaan yksistään, jolloin fotonit eivät sijaitse samassa kvanttilassa, mutta niiden energia on osien summa ja lämpötiloille tulee katto sekä pohja. Luot pisteen joka oli tyhjä ja jossa nyt on täysi energiatilavuus, niin se piste alkaa säteilemään. Tosin se säteily on massan synnyttäneestä pisteestä, joten kaipa se säteily sen tuhoaisikin.. :/ Paitsi ehkä siinä rajatapauksessa jossa massa ylipäätään on syntynyt. Tyhjiön/ideaalimassaisen diffraktiokuvio olisikin hienoa päästä näkemään. En usko että se vastaa täysin mustan kappaleen säteilyä)

Kaipa noita voi sanoa kentiksi, kun ne ovat tilan ja ajan funktioita, joista tila on yhtälailla osatekijänä ajassa, kuin aika on tilassa. Voihan tuollaista kehäpäätelmää toki heikkoudeksikin kutsua, se ei minua haittaa. Se on vain osoitus relativismista ja sehän passaa minulle.

Kaapelijehu
Seuraa 
Viestejä341
Liittynyt13.4.2009

Minusta tässä ollaan vähän filosofian puolella, sillä ensinnäkin pitäisi määritellä mitä on luonnollinen?

Joku voi sanoa että kaikki mitä on olemassa on luonnollista, tällöin digitaalisuuskin on luonnollista aivan kuten kaikki ihmisen aikaansaannoksetkin, kuten lait, kirjallisuus, teknologia ym.

Mutta yleensä kai käsite "luonnollinen" erotetaan ihmisen aikaansaannoksista. Siis luonnollisella tarkoitetaan oikeastaan samaa kuin "ei keinotekoinen". Tällöin taas digitaalisuutta ei oikeastaan voi pitää luonnollisena, koska asioiden digitaalistaminen perustuu aina jonkinlaiselle koodille. Tietokonemaailmassa lopulta ns. binäärikoodiin. Koodi on siis kieltä, jossa on sovittu että tietty koodi vastaa esim. kirjainta A tai yhtä hyvin jotain numeroa. Jos ajatellaan vaikka digitaalista karttaa, niin pohjana on aina jokin koordinaatisto (se on sovittu ja siis keinotekoinen), se tarvitaan jotta sijaintitiedot voidaan esittää tasokuvana tai vaikka kolmiulotteisena mallina. Yleensä digitalisoiminen pakottaa yleistämään asioita ainakin jos yritetään digitalisoida jonkinlaisesta luonnollisesta esineestä digitaalinen malli esim. kartta maastosta, tai kolmiulotteinen malli vaikka ihmisen kasvoista. Yleistäminen tarkoittaa aina informaation kadottamista, maastosta ei voida muodostaa täydellistä mallia, koska on täysin mahdotonta jokaisen atomin sijaintia digitalisoida. Silloin kun digitalisoidaan kirjoitettua tekstiä, se voidaan tehdä täydellisesti. Koska kirjoitettu teksti on jo alunperin keinotekoista koodia (kieltä). Puhuttua tai soitetttua ääntä taas ei enään voida digitalisoida täydellisesti, taas joudutaan yleistämään. Oikeastaan siis aina kun digitalisoinnissa joudutaan yleistämään, niin ollaan tekemisissä "luonnollisen" asian kanssa. Mielestäni digitaalisuus ei siis ole luonnollista, koska se on aina asioiden muuttamista jonkinlaiselle sovitulle kielelle. Voidaan ajatella, että jos yrität kuvata sanoin jotakin luonnossa esiintyvää asiaa, niin silloin tavallaan yrität "digitalisoida" tätä kyseistä asiaa.

Asia muuttuu tietenkin vähän hankalaksi DNA:n osalta: onko DNA digitaalista vai ei? Ihminen voi tietenkin digitalisoida DNA:n ja ajatella sen kvartäärikoodina. Mutta onko luonto todella itse luonut digitaalisen koodin?

Kaapelijehu

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007

Olen suunnitellut tietokoneita pienen ikäni, ja mitä nopeampiin ratkaisuihin mennään, sitä enempi huomaa miten nk. digitaalimaailma lähestyy analogiamaailmaa. Kaikki fysikaaliset ilmiöt ovat analogisia kuten täällä jo jossain kohtaa todettiinkin, samoin luonto toimii ja käyttäytyy analogisesti.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Ja siis fotonit kait sitten välittää tietoa massasta liikemassansa muodossa. Mitä korkeampi energia fotonilla absoluuttisesti on ts. monta niitä tulee tietyllä aikavälillä, sen suuremmasta gravitaatiosta on kyse. Siitä mun WTF kuvasta saisi mutulla sanottuna metriikankin, mutta mitäpä noista.
Tosin on aika hankalaa päästä oikeisiin lämpötiloihin jo senkin vuoksi, että lähteisyydestä johtuen fotonien summa on yksittäisten fotonien käänteisarvon summa, kun huomioidaan kulma jolta ne toisistaan eroaa. Järkikin jo sanoo, ettei viiden megawatin (arvo irrelevantti) lasereita sohita toisiaan kohti, jolloin yhteen pisteeseen saadaan vain rajallinen energiatilavuus väistämättä ja katto tulee sitä hankalemmaksi saavuttaa, mitä lähemmäksi sitä päästään aivan kuten toisessakin päässä, joten se siis on saavuttamattomissa. Pitäisi kait siitä silti kasvava hajonta syntyä, mutta mitattava.. Kenties. Ja niiden mittaustuloksien tulisi näyttää kammalta, ei lineaarisesti kasvavalta hajonnalta kuin vain harmonisten jakautuman kautta.
Eli E=mc^2 kohdan c^2 on aikalailla mahdotonta saavuttaa ja vaikka se saavutettaisiin, saataisiin vain tiettty diffraktio siitä. Jotta saataisiin pysyvä hiukkanen, olisi c^2 nostettava entisestään vaikkapa polarisoituneilla hiukkasilla. Tosin ei sekään ekvivalenssia E=mc^2 riko, mutta kriittinen massa saataisiin otettua erilleen c^" arvosta. Sitäkään en mene sanomaan, syntyisikö siitä musta aukko, mutta ylläpidettynä 100% varmuudella kylläkin.

ÄH. Eli c on vain suhteellinen maksimi ja ylittämällä sen, ei tee muuta kuin rullaa mattoa renkaiden alla ja siihen kykenee kaikki hiukkaset. Tämä koetaan gravitaationa. Toiset tosin rynttää eteensä ja toiset runttaa taakseen. Todellisuudessa molempia.

Vierailija
CE-hyväksytty
Jakakaa ympyrä neliöihin.
Miksi pitäisi?
Digitaalisen luonteeseen kuuluu, että on ympyröitä ja neliöitä...

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Horizontal
CE-hyväksytty
Jakakaa ympyrä neliöihin.
Miksi pitäisi?
Digitaalisen luonteeseen kuuluu, että on ympyröitä ja neliöitä...

Kirjoita pii tai fii binäärilukuna.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat