Fotoneista en juuri mitään tiedä, elektroneistakin vain vähän enemmän, mutta jos ajattelee vaikkapa narua, jossa kulkee rivakkien ranneliikkeiden seurauksena kaksi vastakkaista aaltopulssia toisiaan kohti, niin sillä häviävän pienellä hetkellä, kun pulssit täysin kumoavat toisensa, on pulssien energia edelleen tallessa - se on vain nyt kaikki liike-energiana, eikä enää osin potentiaalienergiana. Arvaisin fotonin energian säilyvän (siis säilymistä en epäile) jossakin muodossa kutakuinkin analogisesti.
Sorry, kun en osaa kuin arvailla.
Mitä tapahtuu energialle, kun vastakkaisvaiheiset fotonit kumoavat toisensa?
Ei ne kumoa.
Esimerkiksi silmälasien linsseihin laitetaan ohut kalvo, jotta eri pinnoista (kalvo, lasi) heijastuva valo kumoaisi toisensa aaltojen ollessa vastakkaisessa vaiheessa, mutta sitäpä ne eivät teekään ja silmä saa senkin valon!
Mitä tapahtuu energialle, kun vastakkaisvaiheiset fotonit kumoavat toisensa?
Edustan näkemystä, ettei valoaaltoja ole olemassa ilman emissiota ja absorptiota. Siis mitään fotoneita ei lentele vaan kyseessä on ilmiö, jossa energia vaihtaa paikkaa ja kaikki havaitsijat sopeutuvat tilanteeseen niin, että kausaliteetti säilyy. Kaksoisrakokoe selittyy sillä, että emission ja absorption välimaasto on energiakentän värähtelyille niin resonoiva, että toisissa paikoissa emissio-absorptio-parit ovat mahdolliset toisissa eivät.
Siten valoaallotkaan eivät ole todellisia itsessänsä vaan vain ympäristönsä osana, eikä valoaallot vaikuta toisiinsa suoraan vaan epäsuorasti esim. optisessa pumppauksessa emissioiden, absorptioiden ja viritystilojen tahdistuessa.
Tietysti, jos valoaalto käsitetään nimenomaan kokonaisuutena, jossa ympäristön resonanssit ja mahdolliset viritystilat otetaan osaksi aaltoa, silloin sopivasti vastakkaisiin vaiheisiin tahdistettu ympäristö estää yksinkertaisesti energian siirtymisen.
Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036
Mitä tapahtuu energialle, kun vastakkaisvaiheiset fotonit kumoavat toisensa?
Fotonien todennäköisyysamplitudien kumotessa toisensa pisteessä X, on fotonien todennäköisyys löytyä kyseisestä pisteestä nolla. Kääntäen, mikäli fotonien todennäköisyysamplitudit vahvistavat toisiaan pisteessä X, on fotoneilla suuri todennäköisyys löytyä kyseisestä pisteestä. Ainehiukkasilla (fermioneilla) homma menee toisinpäin.
Mitä tapahtuu energialle, kun vastakkaisvaiheiset fotonit kumoavat toisensa?
Fotonien todennäköisyysamplitudien kumotessa toisensa pisteessä X, on fotonien todennäköisyys löytyä kyseisestä pisteestä nolla. Kääntäen, mikäli fotonien todennäköisyysamplitudit vahvistavat toisiaan pisteessä X, on fotoneilla suuri todennäköisyys löytyä kyseisestä pisteestä. Ainehiukkasilla (fermioneilla) homma menee toisinpäin.
Eikö tuo tarkoita sitä, että fotonia ei enää ole? Esim. kun saman aallonpituuden laserit kumoavat toisensa, ne ovat näkymättömiä, vaikka lähettävät sm-aaltoa koko ajan.
Kuten LIGOssa tehdään.
Mitä tapahtuu energialle, kun vastakkaisvaiheiset fotonit kumoavat toisensa?
Interferenssissä on aina minimejä ja maksimeja. Jos jossain kohdassa ei ole fotoneja, vieressä niitä on tuplamäärä. Teoreettisen äärettömän tasoaallon tapauksessa taitaa tilanne toimia niin, että siinä vain siirtyy energiaa lähteeltä toiselle.
Kun kaksi yhtä voimakasta ja samantaajuista valoaaltoa kohtaa toisensa 180 asteen vaihesiirrossa, niin valo sammuu eli ei enää etene. Energia tietysti säilyy; tässä tapauksessa valon kulkusuunta kääntyy taaksepäin eli valo heijastuu.
Jokapäiväinen esimerkki tästä on kameran ja kiikarien linssien pinnalla oleva heijastuksenestokalvo. Linssiin tuleva ja lasin pinnasta heijastuva valo yhdistetään 180 vaihesiirrossa, jolloin lasista heijastuva valo sammuu. Näin estetään valon heijastuminen linssipinnoista ja kaikki valo saadaan kameran tai kiikarin sisään.
Kvanttifysiikassa fotonit törmäävät toisiinsa ja niiden aaltofunktiot summautuvat.
Kun kaksi yhtä voimakasta ja samantaajuista valoaaltoa kohtaa toisensa 180 asteen vaihesiirrossa, niin valo sammuu eli ei enää etene. Energia tietysti säilyy; tässä tapauksessa valon kulkusuunta kääntyy taaksepäin eli valo heijastuu.
Minnekä se muka heijastuu? Kaksi vastakkaiseen suuntaan etenevää laseria?
Valo heijastuu takaisinpäin.
Eli kummankin laserin valo tulee takaisin laseriin.
Yleensä tällöin joku paikka lämpenee.
-myl
No ei varmasti heijastu. Jos säteet ovat jossain kohdin vastakkaisvaiheiset niin puolen aallon päässä ne ovat samanvaiheiset. Aaltojen interferoidessa syntyy vuorotellen solmu- ja kupukohtia. Toisen laserin valo tunkeutuu toiseen laseriin ja heijastuu sieltä osin ja osin absorboituu ja tietenkin lämpöä syntyy.
Valo heijastuu takaisinpäin.
Eli kummankin laserin valo tulee takaisin laseriin.
Yleensä tällöin joku paikka lämpenee.
-myl
No ei varmasti heijastu. Jos säteet ovat jossain kohdin vastakkaisvaiheiset niin puolen aallon päässä ne ovat samanvaiheiset. Aaltojen interferoidessa syntyy vuorotellen solmu- ja kupukohtia. Toisen laserin valo tunkeutuu toiseen laseriin ja heijastuu sieltä osin ja osin absorboituu ja tietenkin lämpöä syntyy.
Entä jos kaksi lasersädettä suunnataan puoliläpäisevän peilin läpi ristiin, niin että 50% säteistä heijastuu 90 asteen kulmassa.
Valo heijastuu takaisinpäin.
Eli kummankin laserin valo tulee takaisin laseriin.
Yleensä tällöin joku paikka lämpenee.
-myl
No ei varmasti heijastu. Jos säteet ovat jossain kohdin vastakkaisvaiheiset niin puolen aallon päässä ne ovat samanvaiheiset. Aaltojen interferoidessa syntyy vuorotellen solmu- ja kupukohtia. Toisen laserin valo tunkeutuu toiseen laseriin ja heijastuu sieltä osin ja osin absorboituu ja tietenkin lämpöä syntyy.
Entä jos kaksi lasersädettä suunnataan puoliläpäisevän peilin läpi ristiin, niin että 50% säteistä heijastuu 90 asteen kulmassa.
Siis pitkin x-akselia puoliläpäisevä peili, keskipiste origossa. Mistä suunnasta ne säteet tarkasti ottaen tulevat?
Sivut
Syntyy pimeyttä? Pimeää energiaa?
En oikeastaan usko että valo voi kumota vastakkaisvaiheista valoa niinkuin ääni.
くそっ！
Fotoneista en juuri mitään tiedä, elektroneistakin vain vähän enemmän, mutta jos ajattelee vaikkapa narua, jossa kulkee rivakkien ranneliikkeiden seurauksena kaksi vastakkaista aaltopulssia toisiaan kohti, niin sillä häviävän pienellä hetkellä, kun pulssit täysin kumoavat toisensa, on pulssien energia edelleen tallessa - se on vain nyt kaikki liike-energiana, eikä enää osin potentiaalienergiana. Arvaisin fotonin energian säilyvän (siis säilymistä en epäile) jossakin muodossa kutakuinkin analogisesti.
Sorry, kun en osaa kuin arvailla.
Ei ne kumoa.
Esimerkiksi silmälasien linsseihin laitetaan ohut kalvo, jotta eri pinnoista (kalvo, lasi) heijastuva valo kumoaisi toisensa aaltojen ollessa vastakkaisessa vaiheessa, mutta sitäpä ne eivät teekään ja silmä saa senkin valon!
Edustan näkemystä, ettei valoaaltoja ole olemassa ilman emissiota ja absorptiota. Siis mitään fotoneita ei lentele vaan kyseessä on ilmiö, jossa energia vaihtaa paikkaa ja kaikki havaitsijat sopeutuvat tilanteeseen niin, että kausaliteetti säilyy. Kaksoisrakokoe selittyy sillä, että emission ja absorption välimaasto on energiakentän värähtelyille niin resonoiva, että toisissa paikoissa emissio-absorptio-parit ovat mahdolliset toisissa eivät.
Siten valoaallotkaan eivät ole todellisia itsessänsä vaan vain ympäristönsä osana, eikä valoaallot vaikuta toisiinsa suoraan vaan epäsuorasti esim. optisessa pumppauksessa emissioiden, absorptioiden ja viritystilojen tahdistuessa.
Tietysti, jos valoaalto käsitetään nimenomaan kokonaisuutena, jossa ympäristön resonanssit ja mahdolliset viritystilat otetaan osaksi aaltoa, silloin sopivasti vastakkaisiin vaiheisiin tahdistettu ympäristö estää yksinkertaisesti energian siirtymisen.
Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036
Ei mitään tietenkään! Fotonit jatkaa matkaansa
Aaltoilmiö siis häviää, esim. diffraktiokuviossa varjostimella.
" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi
“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo
Fotonien todennäköisyysamplitudien kumotessa toisensa pisteessä X, on fotonien todennäköisyys löytyä kyseisestä pisteestä nolla. Kääntäen, mikäli fotonien todennäköisyysamplitudit vahvistavat toisiaan pisteessä X, on fotoneilla suuri todennäköisyys löytyä kyseisestä pisteestä. Ainehiukkasilla (fermioneilla) homma menee toisinpäin.
∞ = ω^(1/Ω)
Eikö tuo tarkoita sitä, että fotonia ei enää ole? Esim. kun saman aallonpituuden laserit kumoavat toisensa, ne ovat näkymättömiä, vaikka lähettävät sm-aaltoa koko ajan.
Kuten LIGOssa tehdään.
Interferenssissä on aina minimejä ja maksimeja. Jos jossain kohdassa ei ole fotoneja, vieressä niitä on tuplamäärä. Teoreettisen äärettömän tasoaallon tapauksessa taitaa tilanne toimia niin, että siinä vain siirtyy energiaa lähteeltä toiselle.
Kun kaksi yhtä voimakasta ja samantaajuista valoaaltoa kohtaa toisensa 180 asteen vaihesiirrossa, niin valo sammuu eli ei enää etene. Energia tietysti säilyy; tässä tapauksessa valon kulkusuunta kääntyy taaksepäin eli valo heijastuu.
Jokapäiväinen esimerkki tästä on kameran ja kiikarien linssien pinnalla oleva heijastuksenestokalvo. Linssiin tuleva ja lasin pinnasta heijastuva valo yhdistetään 180 vaihesiirrossa, jolloin lasista heijastuva valo sammuu. Näin estetään valon heijastuminen linssipinnoista ja kaikki valo saadaan kameran tai kiikarin sisään.
Kvanttifysiikassa fotonit törmäävät toisiinsa ja niiden aaltofunktiot summautuvat.
-myl
Minnekä se muka heijastuu? Kaksi vastakkaiseen suuntaan etenevää laseria?
Valo heijastuu takaisinpäin.
Eli kummankin laserin valo tulee takaisin laseriin.
Yleensä tällöin joku paikka lämpenee.
-myl
Entä jos kaksi lasersädettä suunnataan puoliläpäisevän peilin läpi ristiin, niin että 50% säteistä heijastuu 90 asteen kulmassa.
Siis pitkin x-akselia puoliläpäisevä peili, keskipiste origossa. Mistä suunnasta ne säteet tarkasti ottaen tulevat?
Sivut