Oikosulkumoottorin kuluttama loisteho?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Osaako joku kertoa kuinka paljon oikosulkumoottori kuluttaa loistehoa?
Jossain luki että keskimääräinen loistehon tarve on noin 1kvar yhtä pätötehon kW:a kohden. mutta mahtaako pitää paikkaansa,
Mahtaako missään olla jotain esimerkkiä tai jotain?

Kommentit (11)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
apassi85
Osaako joku kertoa kuinka paljon oikosulkumoottori kuluttaa loistehoa?
Jossain luki että keskimääräinen loistehon tarve on noin 1kvar yhtä pätötehon kW:a kohden. mutta mahtaako pitää paikkaansa,
Mahtaako missään olla jotain esimerkkiä tai jotain?



Kun nyt perstuntumalta muistelen, eikö tavallisenkokoisissa oikosulkukoneissa tehokerroin ole jotain 0,8 nimelliskuormalla? Osakuormalla loistehoa kuluu suhteellisesti paljon enemmän. Jossain muistan ihmetelleeni sorvin oikosulkukoneen virtamittaria, että ei virta kovin paljoa riipu kuormasta.

Vierailija

Mittaa se moottori. Ainoa oikea tapa.

Jossain muistan ihmetelleeni sorvin oikosulkukoneen virtamittaria, että ei virta kovin paljoa riipu kuormasta.
Kyllä se muuttuu aika paljonkin kun kuormaa lisätään.

.
Seuraa 
Viestejä846
Liittynyt10.9.2005
KBolt
Jossain muistan ihmetelleeni sorvin oikosulkukoneen virtamittaria, että ei virta kovin paljoa riipu kuormasta.
Kyllä se muuttuu aika paljonkin kun kuormaa lisätään.

Riippuu virtamittarista. Magnetointiin menee 70...80% nimellisvirrasta tyhjäkäynnillä niin sopivalla virtamittarilla todellisen kuomituksen vaihtelu on loput 20...30%.

Vierailija
.
KBolt
Jossain muistan ihmetelleeni sorvin oikosulkukoneen virtamittaria, että ei virta kovin paljoa riipu kuormasta.
Kyllä se muuttuu aika paljonkin kun kuormaa lisätään.

Riippuu virtamittarista. Magnetointiin menee 70...80% nimellisvirrasta tyhjäkäynnillä niin sopivalla virtamittarilla todellisen kuomituksen vaihtelu on loput 20...30%.



Tavallisesti cosini fii, eli tehokerroin on noin 0.80-86, mutta nykyään pystytään jo rakentamaan korkean hyötysuhteen moottoreita, joissa tehokerroin on jopa 0.96.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
apassi85
Osaako joku kertoa kuinka paljon oikosulkumoottori kuluttaa loistehoa?
Jossain luki että keskimääräinen loistehon tarve on noin 1kvar yhtä pätötehon kW:a kohden. mutta mahtaako pitää paikkaansa,
Mahtaako missään olla jotain esimerkkiä tai jotain?

Ei pidä paikkaansa. Jos loisteho olisi 1 kVar jokaista kW:a kohden, cosini-fiin arvo olisi silloin 0,5. Wanhanaikaisissa loistevalaisimien kuristimissa luki cos.φ=0,5. Moottorilla se on jotain 0,85-0,95.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
konsta
Tavallisesti cosini fii, eli tehokerroin on noin 0.80-86, mutta nykyään pystytään jo rakentamaan korkean hyötysuhteen moottoreita, joissa tehokerroin on jopa 0.96.



Hyötysuhde on aivan eri asia kuin vaihtosähkötekniikassa käytettävä tehokerroin. Tehokerroin kuvaa virran ja jännitteen vaihe-eroa. Pieni tehokerroin voi aiheuttaa erinäisiä ongelmia ja suunnitteluvaatimuksia sähkön syöttöverkolle ja -laitteille, mutta ei poissulje hyvää hyötysuhdetta.

Ertsu
Moottorilla se on jotain 0,85-0,95.



Nimelliskuormalla kyllä, osakuormalla tehokerroin on selvästi pienempi. Tyhjäkäynnillä se on lähes nolla, jolloin moottori näkyy verkkoon lähinnä induktanssina.

Vierailija
.
KBolt
Jossain muistan ihmetelleeni sorvin oikosulkukoneen virtamittaria, että ei virta kovin paljoa riipu kuormasta.
Kyllä se muuttuu aika paljonkin kun kuormaa lisätään.

Riippuu virtamittarista. Magnetointiin menee 70...80% nimellisvirrasta tyhjäkäynnillä niin sopivalla virtamittarilla todellisen kuomituksen vaihtelu on loput 20...30%.
Totta totta.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

1 kW 1000 kierrosta minuutissa, nimellisvirta 3,1 A. Tosin 380 V koneista tuo taulukko.

Tuosta tulee 2,04 kVA. Eli cosf=noin 0,5. sinf=0,87 eli loisteho 1,7 kvar. Ei päde ainakaan 1kW kohdalla tuo yksi yhteen sääntö.

11 kW kohdalla tulee vastaavasti cosf=0,69 ja loisteho 11,4 kvar. Tuossa pätee jo hyvin, mutta 11 kW on aika iso moottori jo. Voi olla, että lähestyy aika hyvin yksi yhteen arvoa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Neutroni

Ertsu
Moottorilla se on jotain 0,85-0,95.



Nimelliskuormalla kyllä, osakuormalla tehokerroin on selvästi pienempi. Tyhjäkäynnillä se on lähes nolla, jolloin moottori näkyy verkkoon lähinnä induktanssina.

Jos tehokerroin on nolla, niin silloin tehokin on nolla. Jos vaihekulma on nolla, niin tehokerroin on 1,0.

Vierailija
Nimelliskuormalla kyllä, osakuormalla tehokerroin on selvästi pienempi. Tyhjäkäynnillä se on lähes nolla, jolloin moottori näkyy verkkoon lähinnä induktanssina.



Muistelisin oikosulkumoottorin tehokertoimen olevan ~0,3 tyhjäkäynnissä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Jos on hyvät laakerit eikä tuuletin ota tehoa paljoa, taitaa olla lähellä nollaa tehokerroin. Tyhjäkäyntivirta muodostuu magnetoinnista ja virran kohtaamasta käämiresistanssista sekä rautahäviöistä. Aivan nimeksi siinä on mekaanisia häviöitä. Luulisin rautahäviöitten olevan suurin pätötehoa aiheuttava tyhjäkäynnissä. Rautahäviöt ovat prosentin luokkaa nimellistehosta tällaisilla muuntajateknologiaan perustuvilla vehkeillä. Jos kaikelle muulle laskettaisiin toinen prosentti, niin tuleeko 2 % pätötehosta cosf=0,3? Ei jaksa laskea. Mutta en usko olevan noin iso. Ja taas vaikuttaa koneen teho. Mutta kuinka päin? Taitaa olla niin että isommalla koneella onkin isompi cosf tyhjäkäynnissä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Uusimmat

Suosituimmat