Miksi päivän pituus 12 h jo tänään 19.3.2011?

Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Tämän mukaan päivän pituus on 12 h 4 min http://foreca.fi/Finland/Tampere
lauantaina19 päivänä maaliskuuta, vaikka virallinen kevätpäivän tasaus on maanantaina 21.3.
Miksi kevätpäivän tasaus ei ole tänään?

Kommentit (3)

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006
Hämärän vaiheet

Auringonlasku määritellään hetkenä, jolloin Auringon kiekon yläreuna juuri koskettaa horisonttia. Täsmällinen hetki riippuu refraktion vaikutuksesta, joka taas vaihtelee ilman tiheyden mukana. Aivan täsmällistä auringonlaskun hetkeä on siten mahdoton ennustaa. Almanakoissa refraktiolle käytetäänkin vain vakioarvoa 35 kaariminuuttia, joka vastaa keskimääräistä refraktiota normaaliolosuhteissa merenpinnan tasolla. Kun tähän lisätään Auringon näennäinen säde, 15', saadaan tulokseksi, että Auringon on oltava 50' horisontin alapuolella, jotta sen yläreuna näkyisi horisontissa. Almanakan ilmoittama auringonlaskun aika määritellään hetkenä, jolloin Auringon todellinen keskipiste on 50 kaariminuuttia horisontin alapuolella. Auringon näennäinen korkeus voi poiketa tästä useita kaariminuutteja olosuhteista riippuen.
Kun Aurinko katoaa horisontin taakse, alkaa hämärä. Hämärän aikana valaistus aiheutuu ilmakehästä sironneesta valosta. Valaistus riippuu siitä, kuinka kaukana horisontin alapuolella Aurinko on. Tämän perusteella hämärä jaetaan kolmeen vaiheeseen.

Auringonlaskusta alkaa porvarillinen hämärä. Tämän hämärän vaiheen aikana on selkeällä säällä vielä riittävän valoisaa, jotta ulkona näkee työskennellä. Englanninkielisen nimityksen civil twilight voisi kääntää myös siviilihämäräksi tai arkihämäräksi; hämärä liittyy siviiliväestön jokapäiväiseen elämään, toisin kuin muut hämärän lajit, joiden määritelmät perustuvat tiettyjen ammattikuntien toimiin. Suomessa on poliittisista syistä käytetty myös nimitystä yhteiskunnallinen hämärä.

Porvarillinen hämärä päättyy, kun Auringon keskipiste on 6 astetta horisontin alapuolella. Tätä korkeutta laskettaessa refraktiota ei oteta huomioon. Porvarillisen hämärän lopulla alkavat jo näkyä kaikkein kirkkaimmat tähdet ja planeetat. Aivan porvarillisen hämärän lopulla taivaan kirkkaus zeniitissä on 1/100 siitä, mitä se oli Auringon ollessa juuri laskemassa. Keltakantisessa kansanalmanakassa hämärällä tarkoitetaan juuri porvarillista hämärää, ja sen jälkeistä aikaa kutsutaan pimeydeksi.

Nauttinen eli merenkulkijan hämärä vallitsee, kun Auringon kiekon keskipiste on 6-12 astetta horisontin alapuolella. Nimitys johtuu siitä, että tällöin tähtiä on jo runsaasti näkyvissä, mutta merellä vielä erottuu horisontti, joten tähtien korkeus voidaan mitata sekstantilla paikanmääritystä varten. Nauttisen hämärän aikana lisää tähtiä syttyy taivaalle ja sen loppupuolella on jo lähes pimeää ja tähtihavaintoja voi hyvin aloitella. Ursan vuosikirjoissa ilmoitettu hämärä päättyykin juuri nauttisen hämärän lopulla.

Astronominen eli tähtitieteellinen hämärä tarkoittaa, että Auringon kiekon keskipiste on 12-18 astetta horisontin alapuolella. Himmeimmätkin tähdet alkavat näkyä astronomisen hämärän aikana. Astronomisella hämärällä on merkitystä vain tarkimpien tähtitieteellisten havaintojen kannalta. Käytännössä astronomisen hämärän aikana on jo täysin pimeää.

Pimeys alkaa virallisesti, kun Aurinko on 18 astetta horisontin alapuolella. Tällöin Auringon valoa ei juuri lainkaan siroa ilmakehän molekyyleistä ja pimeän yötaivaan kirkkaus on vain 1/400000 siitä, mitä se oli Auringon ollessa juuri horisontisssa.




http://www.astro.utu.fi/zubi/atphenom/twi2.htm

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Uusimmat

Suosituimmat