Fyysinen rasitus ja palautuminen

Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Aina kun olen valittanut miten ventti olen liikuttuani on huomautettu että on huono kunto. Ja koska huonosta kunnosta pitäisi päästä liikkumalla, niin... miksei pääse? Viime kesänä ravasin kuin viiripäinen kilometritolkulla päivittäin, ja uida polskautin siihen päälle tai siinä välissä (tosin rauhallista rintauintia). Ja jokaikinen ilta olin kuolemanväsynyt. Hiilareita ahdoin aivan sikana.

Nyt kun olen taas liikkunut muutamia viikkoja enemmän, niin sama vika. Jos kävelen 4 - 10 km päivän aikana niin illalla vaan väsyttää ja tympii ja ei oikein jaksa yhtikäs mitään. Ja eihän tuollaiset lenkit oikeasti ole yhtään mitään, luin juuri Seura-lehdestä erään 80-vuotiaan miehen tekevän jokaikinen päivä 10 km lenkin.

Onhan niistä tietysti iloa kun sellu sulaa pois, mutta kun ei aina jaksaisi olla väsynyt.

Otan D-vitamiinia 125 ug joka toinen päivä, viimeaikoina olen napsinut myös muita vitamiineja. Hiilareita menee mielestäni liikaa ja yritän nyt vähentää, kun ei huvittaisi olla joka aamu pötsi pystyssä kuin raskaana olisi, kun vatsa on turvonnut (taitaa olla elimistössä liikaa hiivaa, mihin viittaisi ajoittainen lievä kurkkukipukin).

Millä väsymys pois? Olen toki astmaatikko, mutta ei kai se sitä tarkoita että rasituksen jälkeen kuuluu olla täysin vetämättömissä.

Sivut

Kommentit (45)

Vierailija

No itse otan ajottain gerimax-energy plus pillereitä mitä täällä päin myydään ainakin suurimmassa osassa ruokakaupoissa, sen mainostetaan auttavan väsymykseen ja se sisältää mm:
Ginseng uutetta- joka tutkitusti tasapainottaa seroa,dopamiinia jne... eli jos olet väsynyt se piristää.
Vihreä tee uutetta
Kaikkia hyödyllisiä vitamiineja A vitamiista E vitamiiniin
Kaikki tarvittavat mineraalit : Magnesiumista Seleeniin.

Itsehän en kovin väsynyt ole joten suosittelisin tuota, eihän tuo mikään ihmelääke ole mutta eipä siitä haittakaan ole ja tuotetta mainostetaan nimenomaan väsymyksen poistajana.

Vierailija

Itselläni ainakin vihreän teen nauttiminen useaan kertaan päivässä on auttanut ja antanut lisäpuhtia. Tarkoitan siis 4-6 kupillista päivän aikana. Itse en lisää maitoa katekiinien imeytymisen takia, hunajaa sen sijaan sulatan pikkuisen joukkoon. Itse liotan teelehtiä 5-10 minuuttia maksimoidakseni tehoaineiden määrän. Pahaahan tuo on maultaan, mutta jos saat alas niin kannattaa koittaa.

Hiilarit vaihtaisin myös täysjyvään. 100% täysjyväpastaa, täysjyväcouscousia, täysjyväriisiä jne. sekä leipä myös 100% täysjyväversiona. Jos syöt perunoita niin suosittelen kuorineen valmistettavia uuniperunoita ja korkeintaan muutama rosamunda tai vastaava kookas uuniperuna päivässä. Ravintoainemäärät moninkertaistuvat ja vältät höttöhiilarien syömisen.

Valkosipuli ja sipuli raakaraasteena syötynä antavat myös kummasti potkua, joskin myös hajuhaittoja. Varsinkin 3-4 valkosipulinkynttä päivässä tuo kummasti ston.. potkua päivään.

Hiilareita ei muutenkaan kannata vetää liikaa, vaan lisätä laadukkaiden proteiiniruokien määrää (broilerin rinta, kalkkunan filee, vaalealihaiset tonnikalanpalat, lohi, silakka ym. kala, paisti- ja fileliha/jauheliha, kananmuna, maitorahka, raejuusto, palkokasvit, pähkinät ym.)

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009
Rousseau
Aina kun olen valittanut miten ventti olen liikuttuani on huomautettu että on huono kunto.

Kai sitä saa itsensä ajettua piippuun kunnosta riippumatta. Kuntoni on pienen ikäni varrella vaihdellut huomattavasti ja siitä huolimatta saan itseni hikoilemaan aina yhtä vuolaasti. Varsinkin pyöräillessä huomaan vauhdin hurman aina vievän mukanaan ja rääkkään itseäni lähes poikkeuksetta lähes täysillä. Koulu- tai ostosmatkoillakaan ei meinaa malttaa olla pyöräilemättä sitä vauhtia, että hiki tulisi.

Vierailija

Liika liikkuminen aiheuttaa ylikunnon, eli ei enää kehity vaan alkaa menemään huonompaan suuntaan. Kohtuus kaikessa. Myös ravinnossa.

Vierailija

Ylikuntoon on helppo päästä, myös "tavallisen" liikkujan. Oireina mm. väsymys, vitutus ja paikkojen hajoaminen.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5296
Liittynyt9.1.2011

Jean-Jacques, syöt siis hiilareita paljon. Mutta olisin kysynyt mitä hiilareita syöt? Eli monta grammaa syöt vuorokaudessa sokeria? Tai lähinnä sokerista oleellista on kuinka paljon siitä on fruktoosia (sakkaroosista puolet on fruktoosia).

Fruktoosilla on ikävä tapa alentaa veren sokeripitoisuuksia, joten jos elimistön pitää hoidella runsaasti fruktoosia ja samalla liikkuu, niin silloin saattaa tulla vajausta veren sokerin suhteen ja se aiheuttaa väsymystä. (En tiedä tätä varmasti, koska kyse on osittain omasta teoriastani)

Jos pystyt heittämään karkean arvion. Terveellistä olisi alle 20 grammaa vuorokaudessa, joka tulee täyteen jo jos syö hedelmiä päivittäin, mutta monet saa sitä kovin paljon liikaa, erityisesti jos juo paljon mehua ja sokerilimsoja, tai tarvitsee makeisia ja suklaata päivittäin.

No, jos haluat testata teoriaani, niin kokeile viikon ajan siten, että jätät ylimääräisen sokerin ja mehun pois ja katso mitä tapahtuu, ja saatko lisää energiaa liikkumiseen. Tulokset pitäisi näkyä jo muutamassa päivässä tai ainakin viikossa.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija
Rousseau
Aina kun olen valittanut miten ventti olen liikuttuani on huomautettu että on huono kunto. Ja koska huonosta kunnosta pitäisi päästä liikkumalla, niin... miksei pääse? Viime kesänä ravasin kuin viiripäinen kilometritolkulla päivittäin, ja uida polskautin siihen päälle tai siinä välissä (tosin rauhallista rintauintia). Ja jokaikinen ilta olin kuolemanväsynyt. Hiilareita ahdoin aivan sikana.

Vaikuttaa, että harjoittelulla on kehossasi huono vaste. Noilla tiedoilla on vaikea sanoa, että mistä johtuu. Vaikeasti havaittavia syitä voi olla esim. kilpirauhasen toimintahäiriöt, veriarvot tai aivan tavallinen psyykkinen stressi, jotka ikään kuin nollaavat treenamisen fyysistä kuntoa kohottavan vaikutuksen. Tai sitten voi olla ihan perusjuttu, että ravinnon, levon ja harjoittelun tasapaino on jotenkin pielessä.

Vierailija
Puuhevonen

No, jos haluat testata teoriaani, niin kokeile viikon ajan siten, että jätät ylimääräisen sokerin ja mehun pois ja katso mitä tapahtuu, ja saatko lisää energiaa liikkumiseen. Tulokset pitäisi näkyä jo muutamassa päivässä tai ainakin viikossa.



Eikä liikkumiseen oikeasti tarvita paljoa hiilareita. Poislukien suuren intensiteetin harjoittelu, mutta kävelyä ja lenkkeilyä harrastaa aika pienillä hiilareilla. Itse juoksentelin yli 10km lenkkejä viime kesänä ketoosissa ilman mitään ongelmia. Elimistö tottuu uuteen polttoaineeseen pienen totuttelun jälkeen. Sen takia ei tarvitse hiilareita ahmia että voisi liikkua. Jos on tarpeen niin 10-20g ennen liikuntaa antaa ylimääräistä energiaa mukavasti vaikka elimistön omat varastot olisivatkin suurinpiirtein tyhjät.

Vierailija
Rousseau
Viime kesänä ravasin kuin viiripäinen kilometritolkulla päivittäin, ja uida polskautin siihen päälle tai siinä välissä (tosin rauhallista rintauintia). Ja jokaikinen ilta olin kuolemanväsynyt. Hiilareita ahdoin aivan sikana.



Tuosta selostuksesta nyt ainakin voi poimia sen ongelman, että ne lepopäivät taisivat puuttua. Kuntohan kasvaa vasta rasituksen jälkeisen levon aikana. Ensin elimistö palautuu, jolloin saavutetaan se taso, jolta lähdettiin ennen harjoitusta ja vasta tämän jälkeen suorituskyky kasvaa, kun elimistö yrittää sopeutua uusiin vaatimuksiin. Jo uusi harjoitus aloitetaan ennenkuin palautuminen ja suorituskyvyn kasvu on ehtinyt tapahtua, joudutaan alati laskevan suorituskyvyn ongelmaan ja siihen kuuluisaan ylikuntoon.

Kunnon kasvattamisessa on olennaista löytää omaan tasoon sopiva nousujohteinen harjoittelun määrä, mutta myös osata suhteuttaa rasitus ja palautuminen oikein. Päivittäinen harjoittelu yhtäkkiä ja aina samalla tavalla kehoa rasittaen ei ole toimiva konsti. Mutta päivittäinkin voi tehdä jotakin, jos osaa valita harjoituksen siten, että rasitus kohdistuu eri tavoin: Tänään aerobista harjoittelua ja huomenna lihaskuntoa jne.

Vierailija
Rousseau
Aina kun olen valittanut miten ventti olen liikuttuani on huomautettu että on huono kunto. Ja koska huonosta kunnosta pitäisi päästä liikkumalla, niin... miksei pääse? Viime kesänä ravasin kuin viiripäinen kilometritolkulla päivittäin, ja uida polskautin siihen päälle tai siinä välissä (tosin rauhallista rintauintia). Ja jokaikinen ilta olin kuolemanväsynyt. Hiilareita ahdoin aivan sikana.

Kannattaa kiinnittää huomiota syketasoon. Jos liikut liian alhaisella tai korkealla sykkeellä, niin peruskuntosi ei parane. Toinen erittäin tärkeä seikka on liikunnan ja levon suhde. Jos teet 10 km kävely-/juoksulenkin, niin seuraavat pari päivää kannattaa lepuuttaa kroppaa, tai tehdä jotakin tyystin erilaista, esim. kevyttä ylä- ja keskivartalotreeniä.

Ylipäätään liikunnan määrä kannattaa yrittää suhteuttaa nykykuntoon. Jos koet olevasi huonokuntoinen, niin ei kannata urheilla joka päivä. Aloita kevyesti ja lisää liikunnan määrää ja rasittavuutta sitä mukaa kun kunto paranee. Aloita niin kevyellä liikunnalla, että sen jälkeen on reipas eikä väsynyt olo, oli se sitten kävely postilaatikolle ja takaisin tai mitä tahansa.

Muista myös juoda riittävästi, nestehukasta tulee juurikin tosi uupunut olo.

pelaaja
Seuraa 
Viestejä750
Liittynyt1.7.2007

Minulla oli silloin joskus nuorena (lukiossa ja opiskeluaikoina ennen lapsia ja perhe-elämää) tapana juosta 10-15 km lenkkejä 3 krt. viikossa ja lisäksi kävin kuntosalilla tai pilateksessa tai bodypumpissa pari kertaa viikossa kasvattamassa lihaskuntoa. Aina pidin palautumispäiviä välissä ja ainoastaan näinä lepopäivinä tunsin itseni edes puolittain energiseksi. Huolimatta siitä, että kunto on romahtanut ja kykenisin nykyään hölkkäilemään ehkä 3km tunnen itseni ihan yhtä väsyneeksi kuin silloin nuorena ja tuntuu, että silloinhan sitä jaksoi ihan mitä vaan! Itse asiassa olen ollut viimeksi oikeasti tosi virkeä ja energinen ja myös tuntenut itseni sellaiseksi joskus yläasteella.

Sen jälkeen kun olin ensimmäistä kertaa juossut kympin ja pääsin kotiin, pysähdyin venyttelemään kotirapun eteen. Äkkiä tuli tosi kuuma, alkoi pyörryttää, menin sitten äkkiä kämpille, join kaksi lasia vettä ja nukahdin tunniksi sohvaan. Sitä ekaa kymppiä varten olin treenannut jo vuoden päivät intervalliharjoituksilla ja juossut säännöllisesti 5- 8 km lenkkiä. Eli sitkeä pitää olla jos ei ole perinyt jotain huippusporttisia geenejä ja ottaa rauhallisesti yksi askel kerrallaan. Yhden kerran kesäkuumalla pysähdyin lenkillä liikennevaloihin ja minulta sumeni näkö hetkeksi. Pidin valotolpasta kiinni ja näin pelkästään sinistä sekä välkettä. Loppumatkan kävelin kotiin.

Vielä on joskus haaveena päästä hyvään kuntoon, kunhan nuo muksut saa vähän isommiksi, ei aina oltaisi nuhakierteessä ja yöunet olisivat aina taattuja.

Pähkinänkuoressa siis: kait se on ihan normaalia olla väsynyt sen jälkeen kun on kuntoillut. Ei se siis kerro minusta kunnon tasosta tai ylikunnosta vielä mitään. Eikä se kunto oikein kohoa jos ei välillä haasta omia rajojaan. Tsemppiä treeneihin!

Vierailija

Kyllä palautumisessa ylivoimaisesti tärkein tekijä on tottumus / harjoittelutausta. Suurin osa sohvan pohjalta liikkumaan lähtevistä ihmisistä joutuu treenaamaan säännöllisesti usean vuoden ennen kuin pystyy hyvin palautumaan päivittäisestä harjoittelusta. Sitä ennen tarvitaan lepopäiviä enemmän tai vähemmän viikkoon. Ravinnolla kikkailut ym. ovat pelkkää hienosäätöä palautumisessa.

Elimistön palautumiskykyä kehitetään treenaamalla tiheästi ja säännöllisesti. Kun menee lenkille vaikka väsyttääkin eikä ole palautunut edellisestä, niin elimistö alkaa kehittää mekanismeja palautumisen nopeuttamiseksi. Kroppaa pitää välillä järkyttää, jotta kehitystä tapahtuisi. Sen vastapainoksi pitää taas levätä, jotta elmistöllä on aikaa korjata vahingot ja superkompensaatiota tapahtuisi.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Harjoittelun painopisteiden ajoittainen vaihteleminen myös usein mainitaan. Itse pääsen muutamassa kuukaudessa sellaiseen kuntoon, että ihan makean juoksutreenin voi tehdä joka toinen päivä. Päivittäiseen treeniin tai herranjestat pari kertaa päivässä treenaamiseen en ole koskaan ajatellutkaan yltäväni.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat