Liikemassa ja aikadilaatio

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tämä sama asia on esitetty näillä palstoilla joskus ennenkin mutta kertaus on pintojen äiti, sanotaan.

Otetaan tämä perinteinen tilanne, jossa kappale lähtee poispäin havaitsijasta tasaisella kiihtyvyydellä. Oletetaan kappale avaruusalukseksi ja annetaan sen kiihtyvyydelle arvo 9,81m/s2. Kun alus on matkannut yli 353 vuorokautta, on sen nopeus hieman yli 1c. Oikein vai väärin?

Riippuu havaitsijasta, eikö?

Jos katsomme tilannetta ulkoapäin, huomaamme kuinka aluksen kiihtyvyys pienenee sen lähestyessä valon-nopeutta. Liikemassa kasvaa ja sitä mukaa vakiovoiman aiheuttama kiihtyvyys pienenee. Eli nopeus on alle 1c. Peruskauraa.

Siirtykäämme aluksen sisälle. Me mittaamme sen nopeutta suhteessa ohittamiimme taivaankappaleisiin ja saamme nopeudeksi – hieman yli 1c. Kuinka näin?

Siirtykäämme taas pois aluksesta. Samassa suhteessa, kuin liikemassan kasvu hidastaa aluksen kiihtyvyyttä ja rajoittaa sen nopeuden alle 1c:n, hidastaa aikadilaatio liikkuvan koordinaatiston aikaa.

Aluksessa sisällä tämä havaitaan niin, että mitään hidastumista, massan kasvua tai edes lyhenemistä ei tapahdu. Alus taittaa matkaa yhä kiihtyvässä tahdissa. Sisällä on mukava 9,81m/s2 kiihtyvyyden aiheuttama painovoiman tunne. Ulos katsoessa edessä taivas näyttää sinertävältä ja takana punertavalta.

Eli valon-nopeus ei ole tässä liikkuvan koordinaatiston tapauksessa raja-arvo.

Tässä voi tietenkin esittää väitteen, että määränpäässä odottavat sukulaiset joutuvat odottamaan heitä vähintään ajan, jonka valolta ottaisi kulkea kuljettu matka. Oikein? Ei oikeastaan. Matkalaisten mielestä matkaan kului paljon lyhyempi aika. Miksi heidän aika olisi yhtään sen väärempi kuin sukulaistenkaan?

No niin, fyysikot. Missä meni pieleen? Vai menikö missään?

Kommentit (8)

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Minkä matkassa voittaa, sen ajassa menettää ja päinvastoin. Aika ei odottele.
Ei kait sitä aikaa voi suhteuttaa muuten kuin kokonaisuuteen tai kokonaisuuksiin nähden, jokinlaisen keskimääräisen kellon suhteen, muuten se on vaihtelevaa.

Ajassa matkustaminen on mahdotonta, koska kaikki tapahtumat pitäisi "kelata" joko eteen tai taaksepäin, riippuen siitä haluaako menneeseen vai tulevaan. Sellaista vuorovaikutusketjun kelaajaa tai kelainta, ei taida mistään löytyä.

xork
Seuraa 
Viestejä383
Liittynyt6.11.2010

Tässä voi tietenkin esittää väitteen, että määränpäässä odottavat sukulaiset joutuvat odottamaan heitä vähintään ajan, jonka valolta ottaisi kulkea kuljettu matka. Oikein? Ei oikeastaan. Matkalaisten mielestä matkaan kului paljon lyhyempi aika. Miksi heidän aika olisi yhtään sen väärempi kuin sukulaistenkaan?

Vaan miksi nimenomaan avaruusaluksen ajankulku nopeutuu mutta sukulaisten ei? Avaruusalus kulkee nopeudella v suhteessa sukulaisiin ja sukulaiset myöskin nopeudella v avaruusalukseen nähden. Siksi niiden ajankulkunopeuksissa ei pitäisi olla mitään eroa.

Olen kuullut, että syy on avaruusaluksen kokemassa kiihtyvyydessä. Eli kiihdytystapahtuma itsessään vähentäisi ajankulkunopeutta koko ajan. Miksi gravitaatiokiihtyvyys ei sitten vähennä ajankulkunopeutta koko ajan, vaan pitää ajankulkunopeuden entisellään? Onko tässä ainoa piikki hitaan ja painavan massan ekvivalenttisuudessa?

Goswell
Seuraa 
Viestejä10344
Liittynyt8.3.2010

Mistä oletus massan kasvusta. Jos funtsitaan meitä tässä ja nyt, liikumme jollakin nopeudella johonkin suuntaan, itse asiassa lukemattomiin suuntiin monilla eri nopeuksilla yhtäaikaa.

Otetaan vertailukohdaksi kohde joka loittonee 0,5c, sieltä katsoen me loittonemme sillä 0,5c.
Verrataan nyt kohteeseen joka loittonee 1c, sieltä katsoen me liikumme sillä c:llä, olemmeko nyt painavampia. Mikään kohta ei ole eriarvoisessa asemassa toiseen nähden, vai miten se meni. Me koemme olevamme paikoillaan, niin kokevat nuo muutkin kohteet kun eivät kiihdy, vain loittonevat tasaisesti.
Siispä massa ei kasva nopeuden suhteessa, vain liikeenergia lisääntyy, mutta se on kulunut kiihdytykseen, se ei keräänny meihin massaksi, lisää vain liikenopeutta suhteessa muualle. Siksi ei ole estettä ylivalon-nopeuksille, ainakaan tuon syyn takia.

HandyMan
Jos katsomme tilannetta ulkoapäin, huomaamme kuinka aluksen kiihtyvyys pienenee sen lähestyessä valon-nopeutta



Miettikääpäs mistä se johtuu. Johtuuko se massan kasvusta, vai informaation ominaisuuksista, siis kattonopeudesta sille fotonille. Nykyväite on vakio c kaikille, mutta onko se edes vakio jos me mittaamme c täällä, vaikka lähde loittonee. Koordinaatistomuuttos on vastaus joka tulee.

Meillä on lähde, se alus, ja havaitsija siellä maassa, välissä on tyhjyys, sitten on se joka välittää kuvajaisen siitä aluksesta, eli se fotoni. Fotonilla on suurin mahdollinen nopeus, se c. Mistä fotonin nopeus määräytyy, tyhjyydestä vai lähteestä? Kuinka tyhjyys voi muuttaa fotonin nopeutta? Mikä helvetti on koordinaatisto, mihin menevät käytetyt koordinaatistot, mistä ne muodostuu, jostakin niiden muodostuttava, koska vaikuttavat jopa valon-nopeuteen.

Kumpi on todennäköisempää. Vakio c joka muuttuu liikemäärien mukaisesti havaitsijan suhteen, vai vakio c joka ei ole edes vakio, vaan jota muuttelee ilmiö nimeltä koordinaatisto josta kukaan ei tiedä mitä se on ja mistä se muodostuu.

No joo, on helpompi laskeskella omassa pikku koordinaatistossa asioita, mutta siinä se koko komeus sitten onkin.

Muuten oli kiva esimerkki, naula ajan arkkuun.

Minun mielestä noin.

Vierailija
David
Minkä matkassa voittaa, sen ajassa menettää ja päinvastoin. Aika ei odottele.
Ei kait sitä aikaa voi suhteuttaa muuten kuin kokonaisuuteen tai kokonaisuuksiin nähden, jokinlaisen keskimääräisen kellon suhteen, muuten se on vaihtelevaa.

Ajassa matkustaminen on mahdotonta, koska kaikki tapahtumat pitäisi "kelata" joko eteen tai taaksepäin, riippuen siitä haluaako menneeseen vai tulevaan. Sellaista vuorovaikutusketjun kelaajaa tai kelainta, ei taida mistään löytyä.




Aika on suhteellinen käsite - vanha viisaus, joka pitää paikkansa. Ovatko sen äärilaidat tilanteissa, missä aika pysähtyy (v => c) ja aika kuluu äärimmäisen nopeasti (v => 0)? Taaksepäin ei tuon mukaan pääse.
Itse kehittelin ajatusta, missä avaruuden paikallaan olevassa koordinaatistossa ei olisi aikaa olemassa, sillä aika kuluisi äärettömän nopeasti. Oliko tuollainen tilanne kaiken alussa?
Toinen ajatus: miksi valo pystyy matkaamaan halki maailmankaikkeuden? Koska valo ei koe aikaa - toisin sanoen valon koordinaatistossa aika on pysähtynyt, joten täydellisessä tyhjiössä sähkömagneettinen säteily matkaa äärettömän matkan. Ja on kaikenlisäksi omasta mielestään määränpäässään välittömästi matkaan lähdettyään

Läskiperse
Seuraa 
Viestejä950
Liittynyt11.12.2010

CP-vammainen Ronn Moss ei usko aikadiltaatioon. Mossen mukaan kiihtyvässä liikeessä atomeihin vaikuttaa puhtaasti mekaaniset voimat. Tämän lisäksi vallitseva painovoimakenttä määrää, millä taajuudella atomi tikittää.

Pitää olla todella tyhmä uskoakseen, että aikadiltaatio olisi mahdollista myös absoluutisesti. Silloin se tarkoittaisi, että ajassa ikään kuin siirrytään eteen- tai taaksepäin.

Miksi mekaaniset voimat eivät vaikuttaisi atomin käyttäytymiseen? Totta helvetissä vaikuttaa, mutta absoluuttinen aika tässä ja nyt on sama kaikkialla riippumatta atomien värähtelytaajuuksista.

Ronn Mossin uskottavuutta lisää vielä sekin, että se on ajatellut z-funktiolle yksinkertaisemman asun:

z(x) = x * (x + (e^ix - x^2) / x) - e^ix

Tämän funktion nollakohtina on siis kaikki alkuluvut. Repikää siitä kaikki Einsteinin perseennuolijat.

Goswell
Seuraa 
Viestejä10344
Liittynyt8.3.2010
HandyMan
Tässä voi tietenkin esittää väitteen, että määränpäässä odottavat sukulaiset joutuvat odottamaan heitä vähintään ajan, jonka valolta ottaisi kulkea kuljettu matka. Oikein? Ei oikeastaan. Matkalaisten mielestä matkaan kului paljon lyhyempi aika. Miksi heidän aika olisi yhtään sen väärempi kuin sukulaistenkaan?



Juuri noin se menee minunkin mielestä. Alus voi taivaltaa välin ylivalon-nopeudella, aluksesta lähteneet fotonit etenee nopeudella c aluksen suhteen, lähtöpään fotonit taas liikkuu nopeudella c raketin lähtöpaikan suhteen. Aluksen miehistö näkee lähtöpään ajankulun hidastuvan, määränpään nopeutuvan (doppler), mutta muutos on vain infossa, ei lähteessä eikä havaitsijassa.
Koska aikaa ei ole, on turhaa edes sanoa että se "aika" on NYT jokapuolella, riittää pelkkä on olemassa.

Matka-aika riippuu vain siitä, millä nopeudella tuo tietty välimatka lähtöpään ja määränpään välillä kuljetaan, mitään muutoksia ajassa ei esiinny, siitä yksinkertaisesta syystä että mitään aikaa ulottuvuutena ei ole edes olemassa.
Kerran vielä.
Muutos "ajassa" tapahtuu siis vain informaatiossa, ei lähteissä eikä havaitsijoissa.

Minun mielestä noin.

PPo
Seuraa 
Viestejä11613
Liittynyt10.12.2008
Läskiperse
CP-vammainen Ronn Moss ei usko aikadiltaatioon. Mossen mukaan kiihtyvässä liikeessä atomeihin vaikuttaa puhtaasti mekaaniset voimat. Tämän lisäksi vallitseva painovoimakenttä määrää, millä taajuudella atomi tikittää.

Pitää olla todella tyhmä uskoakseen, että aikadiltaatio olisi mahdollista myös absoluutisesti. Silloin se tarkoittaisi, että ajassa ikään kuin siirrytään eteen- tai taaksepäin.

Miksi mekaaniset voimat eivät vaikuttaisi atomin käyttäytymiseen? Totta helvetissä vaikuttaa, mutta absoluuttinen aika tässä ja nyt on sama kaikkialla riippumatta atomien värähtelytaajuuksista.

Ronn Mossin uskottavuutta lisää vielä sekin, että se on ajatellut z-funktiolle yksinkertaisemman asun:

z(x) = x * (x + (e^ix - x^2) / x) - e^ix

Tämän funktion nollakohtina on siis kaikki alkuluvut. Repikää siitä kaikki Einsteinin perseennuolijat.


Ei pelkästään alkuluvut, vaan peräti kaikki niin reaali- kuin kompleksiluvut nollaa lukuunottamatta.

Läskiperse
Seuraa 
Viestejä950
Liittynyt11.12.2010

Kyllä Ronn Moss on hyvin pätevä lukuteoriassa. Ohessa mm. Mossin kehittämä algoritmi alkulukujen kertomiseen.

Esimerkkinä alkulukuinen kertolasku 167 * 829

x jaetaan 2:lla ja moduloa ei huomioida.

y:hyn lisätään aina edellinen y.

Milloin x on pariton, y summataan tulokseen.

x=167, y=829, sum=sum+829=829
x=83, y=1658, sum=sum+1658=2487
x=41, y=3316, sum=sum+3316=5803
x=20, y=6632
x=10, y=13264
x=5, y=26528, sum=sum+26528=32331
x=2, y=53056
x=1, y=106112, sum=sum+106112=138443
x=0, y=212224

=> 167 * 829 = 138443

Kuten habaitaan, Mossen kertolaskualgoritmi alkuluvuille suppenee muutamalla askeleella. Olisiko Einstein pystynyt moiseen kirkasjärkisyyteen?

Lisäksi Mossen jakolaskualgoritmi alkuluvuille on keskeisessä roolissa RSA-salauksen purussa. Siinä olisi ollut vähän mallia Einsteinillekin. Puhumattakaan Hawkingista, joka ei osaa muuta kuin paskoa housuihinsa (vaippoihinsa).

Uusimmat

Suosituimmat