Neljännen ristiretken kuvaus historiankirjoissa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tässä kaksi tekstilähdettä.


Myöhemmistä retkistä ei ns. neljäs ristiretki (1202-1204) oikeastaan ansaitse ristiretken nimeä, sillä se päättyi siihen, että retkeläiset venetsialaisten toimeksiannosta valloittivat Konstantinopolin ja tuhosivat Itä-Rooman keisarikunnan [--]. Heidän sen tilalle perustamansa ns. Latinalainen keisarikunta oli heikko, ja se kukistui 1261, [--]. Tämä tapahtuma oli heikontanut Itä-Roomaa ja raivannut tietä sen lopulliselle tuholle ja turkkilaisten voitolle. Neljäs ristiretki oli selvä todistus siitä, että todellinen ristiretki-innostus oli häviämässä ja jäljellä vain saaliinhimo ja ryöstönhalu.



Lähde: O. J. Brummer; Tietojen kirja (1950), osa 3, s. 213, viides painos

Suurin osa niistä (uusista ristiretkistä) oli hyödyttömiä tai niistä tuli sotilaallisia katastrofeja. Kristittyjen asema Pyhällä maalla heikkeni, ja lopulta 1200-luvun lopulla ristiretkeläisten viimeinen tukikohta joutui muslimien käsiin.



Lähde: Kaikkien aikojen historia 2: Eurooppalainen ihminen (2008), toim. M. Sadeniemi ja N. Koistinen, s. 80, 1. painos

Ensimmäinen kirjalähde antaa sen kuvan, että retkeläiset tuhosivat Konstantinopolin maan tasalle ja Bysantti oli konkurssikypsä tulevaa turkkilaisten hyökkäystä varten (myöhemmin kirjassa tosin kerrotaan värikkäästi turkkilaisten "suuresta verilöylystä", jossa surmattiin mm. Sofian kirkkoon paenneet naiset ja lapset). Sen sijaan jälkimmäinen ei puhu sanallakaan länsieurooppalaisten ongelmista, vaan laittaa muslimit vastuuseen koko alueen tuhosta.

Miten voi olla mahdollista, että samaa tapahtumaa kuvaillaan näin erilaisilla tavoilla? Vai onko historiantutkimus paljastanut myöhempiä faktoja? (Ps. lähtötietoni asiasta ovat nolla, ellei näitä tekstilähteitä lasketa)

Kommentit (4)

Vierailija

Hei,

Ensimmäinen kirjalähde antaa sen kuvan, että retkeläiset tuhosivat Konstantinopolin maan tasalle ja Bysantti oli konkurssikypsä tulevaa turkkilaisten hyökkäystä varten

No, lähteesi liioittelee ainakin siinä että Konstantinopoli olisi tuhottu maan tasalle, ihan näin ei käynyt, mutta kylläkin kaupunki ryöstettiin perusteellisesti ja varmasti seuraannessa kaaoksessa varmasti kortteleita paloi maan tasalle ym. vahinkoa. Kuitenkin Konstantinopolin muurit ym. puolustuslaitteet säilyivät ja kykenivät muodostamaan pelottavan esteen kenelle tahansa hyökkääjälle. Konstantinopolia oli yrittänyt valloittaa arabit, bulgaarit ym. 700-luvulta alkaen useaan otteeseen, mutta kaikki yritykset olivat kilpistyneet kaupungin linnoituksiin. Osaltaan kaupungin selviytymistä avitti se että se oli satamakaupunki, ja kun Konstantinopolin laivasto oli vielä ylivoimainen piirittäjiin nähden, voitiin kaupunkia huoltaa meritse. Turkkilaiset onnistuivat valloittamaan kaupungin 1453 useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen, tuolloin heillä käytössään ajanmukaisia tykkejä, joilla kaupungin muurit voitiin murtaa.

Ristiretken seurauksena Konstantinopolia ja Kreikkaa hallitsivat länsimaiset ruhtinaaat vuoteen 1261 asti, jolloin kreikkalaiset onnistuivat saamaan kaupungin haltuuunsa. Frankkien hallinto oli enemmän luonteeltaan feodaalinen miehitys, kuin sellainen hallinto, joka pyrkisi toimimaan valtakunnan parhaaksi. Myös uskonto näytteli osaa, sillä ristiretkeläiset olivat katolisia, jolloin ortodoksien asema oli huono, josta seurasi ongelmia.

Vuonna 1261 Bysantti oli vain varjo entisestä mahtavuudestaan, mutta toisaalta turkkilaisten päähuoli oli tuolloin mongolit, eikä länsimaalaiset,joten kaupunki sai olla ennemmän ja vähemmän rauhassa.

Bysantin mahdin heikkenemiseen on varmasti useita syitä, mutta esimerkiksi turkkilaisten suorittama Anatolian valloitus jo ennen ensimmäistä ristiretkeä riisti valtakunnalta ison osan väestöstä ja lienee myös verotuloista, joten Bysantin sotilaallinen voima ei ollut enää entisensä. Lisäksi Bysanttia riivasi jatkuvat sisäiset valtataistelut, jotka edelleen heikensivät valtakuntaa. Toisaalta kyllä turkkilaisetkin ajautuivat sisällisotiin keskenään, joihin bysanttilaisetkin toisinaan osallistuivat tukien jotakin osapuolta. Sama toistui joskus myös toistepäin jolloin turkkilaiset tukivat Bysantin sisäisissä valtataisteluissa jotain osapuolta eli ei rintamalinja kulkenut aina vain ja ainoastaan kristittyjen ja muslimien välillä.

Myös Konstantinopolin asema kauppamahtina heikkeni, koska venetsialaiset ym. Italian kaupunkivaltiot ottivat haltuunsa itäisen välimeren kaupankäynnin. Kaupungin väkiluku myös supistui kaikkien ym. tekijöiden vaikutuksesta.

[Sen sijaan jälkimmäinen ei puhu sanallakaan länsieurooppalaisten ongelmista, vaan laittaa muslimit vastuuseen koko alueen tuhosta.

Vaikea kyllä sanoa mikä on tarkkaan ottaen ristiretkeläisten vaikutus kaupungin lopulliseen tuhoon, mutta toisaalta kaupunki sinnitteli vielä länsimaalaisena 250 vuotta 4. ristiretken jälkeen, joten ei se aivan voimaton ollut.

Lähteiden erilaisuus on mielenkiintoinen ilmiö. Kyllä käsittääkseni neljännen ristiretken ja jatkon varsinaiset tapahtumat on hyvin tunnettuja ja niistä ei liene epäselvyyttä.

Vierailija
Spanish Inquisitor
Hei,
Ensimmäinen kirjalähde antaa sen kuvan, että retkeläiset tuhosivat Konstantinopolin maan tasalle ja Bysantti oli konkurssikypsä tulevaa turkkilaisten hyökkäystä varten

No, lähteesi liioittelee ainakin siinä että Konstantinopoli olisi tuhottu maan tasalle, ihan näin ei käynyt, mutta kylläkin kaupunki ryöstettiin perusteellisesti ja varmasti seuraannessa kaaoksessa varmasti kortteleita paloi maan tasalle ym. vahinkoa. Kuitenkin Konstantinopolin muurit ym. puolustuslaitteet säilyivät ja kykenivät muodostamaan pelottavan esteen kenelle tahansa hyökkääjälle. Konstantinopolia oli yrittänyt valloittaa arabit, bulgaarit ym. 700-luvulta alkaen useaan otteeseen, mutta kaikki yritykset olivat kilpistyneet kaupungin linnoituksiin. Osaltaan kaupungin selviytymistä avitti se että se oli satamakaupunki, ja kun Konstantinopolin laivasto oli vielä ylivoimainen piirittäjiin nähden, voitiin kaupunkia huoltaa meritse. Turkkilaiset onnistuivat valloittamaan kaupungin 1453 useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen, tuolloin heillä käytössään ajanmukaisia tykkejä, joilla kaupungin muurit voitiin murtaa.

Ristiretken seurauksena Konstantinopolia ja Kreikkaa hallitsivat länsimaiset ruhtinaaat vuoteen 1261 asti, jolloin kreikkalaiset onnistuivat saamaan kaupungin haltuuunsa. Frankkien hallinto oli enemmän luonteeltaan feodaalinen miehitys, kuin sellainen hallinto, joka pyrkisi toimimaan valtakunnan parhaaksi. Myös uskonto näytteli osaa, sillä ristiretkeläiset olivat katolisia, jolloin ortodoksien asema oli huono, josta seurasi ongelmia.

Vuonna 1261 Bysantti oli vain varjo entisestä mahtavuudestaan, mutta toisaalta turkkilaisten päähuoli oli tuolloin mongolit, eikä länsimaalaiset,joten kaupunki sai olla ennemmän ja vähemmän rauhassa.

Bysantin mahdin heikkenemiseen on varmasti useita syitä, mutta esimerkiksi turkkilaisten suorittama Anatolian valloitus jo ennen ensimmäistä ristiretkeä riisti valtakunnalta ison osan väestöstä ja lienee myös verotuloista, joten Bysantin sotilaallinen voima ei ollut enää entisensä. Lisäksi Bysanttia riivasi jatkuvat sisäiset valtataistelut, jotka edelleen heikensivät valtakuntaa. Toisaalta kyllä turkkilaisetkin ajautuivat sisällisotiin keskenään, joihin bysanttilaisetkin toisinaan osallistuivat tukien jotakin osapuolta. Sama toistui joskus myös toistepäin jolloin turkkilaiset tukivat Bysantin sisäisissä valtataisteluissa jotain osapuolta eli ei rintamalinja kulkenut aina vain ja ainoastaan kristittyjen ja muslimien välillä.

Myös Konstantinopolin asema kauppamahtina heikkeni, koska venetsialaiset ym. Italian kaupunkivaltiot ottivat haltuunsa itäisen välimeren kaupankäynnin. Kaupungin väkiluku myös supistui kaikkien ym. tekijöiden vaikutuksesta.

[Sen sijaan jälkimmäinen ei puhu sanallakaan länsieurooppalaisten ongelmista, vaan laittaa muslimit vastuuseen koko alueen tuhosta.

Vaikea kyllä sanoa mikä on tarkkaan ottaen ristiretkeläisten vaikutus kaupungin lopulliseen tuhoon, mutta toisaalta kaupunki sinnitteli vielä länsimaalaisena 250 vuotta 4. ristiretken jälkeen, joten ei se aivan voimaton ollut.

Lähteiden erilaisuus on mielenkiintoinen ilmiö. Kyllä käsittääkseni neljännen ristiretken ja jatkon varsinaiset tapahtumat on hyvin tunnettuja ja niistä ei liene epäselvyyttä.





Nicolle, David (2007). The Fall of Constantinople: The Ottoman Conquest of Byzantium. New York: Osprey Publishing. pp. 237, 238. "In fact ordinary people were treated better by their Ottoman Conquerors than their ancestors had been by Crusaders back in 1204; only about 4,000 Greeks died in the siege." ... "Mehmet also ordered all looting to stop and sent his troops back outside the walls."

http://en.wikipedia.org/wiki/Fall_of_Co ... tinople-60

Vierailija
cruiserheart
The Ottoman Conquest of Byzantium. New York: Osprey Publishing. pp. 237, 238. "In fact ordinary people were treated better by their Ottoman Conquerors than their ancestors had been by Crusaders back in 1204; only about 4,000 Greeks died in the siege." ... "Mehmet also ordered all looting to stop and sent his troops back outside the walls."

joo, näin hyvinkin voi olla, en kirjoitelmassani pyrkinyt vertaamaan ristiretkeläisten ja muslimien suorittamaa hyökkäystä keskenään. Kirjoittamaton traditio tai tapa , joka juontuu jo antiikin ajalta oli se että sotilaat saavat ryöstää valloittamaansa kaupunkia kolme päivää, ja sotilaat yleensä tekivät niin, sekä turkkilaiset ja länsimaalaiset. Erona turkkilaisten ja ristiretkeläisten suorittamassa hyökkäyksessä on se että ristiretkeläisarmeijan tarkoitus ei ollut alunperin valloittaa kaupunkia, kun taasen turkkilaisilla oli selkeä päämäärä: tehdä Konstantinopolista heidän valtakuntansa pääkaupunki. Tulevaa pääkaupunkia ei tietysti kannata hävitttää maan tasalle, joten ehkä siksi ei sotilaiden annettu mellastaa aivan mielivaltaisesti.

Ristiretkeläisten lahtökohta oli toinen. Ristiretkeläiset olivat velkaa venetsialaisille, koska Venetsia oli varannut muonaa ja laivoja suuremmalle armeijalle kuin loppujen lopuksi ilmaantui Venetsiaan, joka oli retkeläisten lähtöpaikka. Ristiretkeläiset lupautuivat avustamaan venetsialaisia Zaran kaupungin valloituksessa ikäänkuin lainan maksun vastikkeena. Zara sijaitsi nykyisen Albanian alueella ja kaupungilla oli Venetsian kanssa riitaa. Zara valloitettiin, mutta ristiretkeläisten velkaa ei sillä kuitattu. Kuin taivaan lahjana saapui ristiretkeläisten leiriin eräs bysanttilainen Aleksios. Aleksios oli syrjäytetyn edellisen Bysantin keisarin sukulaisia ja Aleksios halusi keisariksi. Hän lupasi suuret summat rahaa, jos ristiretkeläiset auttavat hänet valtaan.

Niinpä ristiretkeläiset siirtyivät Konstantinopolin edustalle ja auttoivat Aleksioksen keisariksi kuitenkaan tunkeutumatta itse kaupunkiin. Kun ristiretkeläiset toistuvasti pyysivät Aleksiokselta hänen lupaamansa maksua, oli seurauksena vitkuttelua. No lopputulos oli Konstantinopolin ryöstö.

Eli on sitä kreikkalaisilla ollut ennenkin maksuvaikeuksia vrt. nykypäivä.

Uusimmat

Suosituimmat