Fyysikko HY:stä Aaltoon

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen opiskellut Helsingin yliopistolla 4 vuotta fysiikkaa sekä sivuaineina matikkaa ja kemiaa. DI-opinnot ovat ruvenneet houkuttamaan teknillisyytensä, työmarkkinoiden(??) ja palkan suhteen. Ajattelin hakea teknillisen fysiikan koulutusohjelmaan. Tykkään laitteista ja koneista ja yliopiston labrakurssit ovat olleet mielenkiintoisia.

1. Työllistyyko teknillisen fysiikan DI?
2. Onko teknillisen fysiikan alan työt laitteiden ja teorian ja ongelmanratkaisun yhdistelmää? Minkälaisia töitä nuo DI:t tekevät?
3. Saanko hyväksiluettua paljonkin yliopistokursseja?
4. Jos olen luonnontieteiden kandi - nyt siis melkein - voinko aloittaa DI-tutkinnon opinnot heti syksyllä?

Kiitokset vastauksista. Odotan minkälaisia tahansa innolla:)

Kommentit (8)

Vierailija

Jos olet kandi, voit hakea suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi. Jos sinut otetaan sisään, sinun ei tarvitse opiskella DI-tutkinnon lisäksi mitään ylimääräisiä täydentäviä opintoja. Jos olet suorittanut kursseja jotka eivät sisälly kandiin, niitä voi ehkä hyväksilukea. Maisterivaiheen haku meni kiinni 28.2, joten voit hakea uudestaan vuoden päästä, paitsi jos haluat aloittaa kandivaiheen opiskelijana.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Aredtu
Olen opiskellut Helsingin yliopistolla 4 vuotta fysiikkaa sekä sivuaineina matikkaa ja kemiaa. DI-opinnot ovat ruvenneet houkuttamaan teknillisyytensä, työmarkkinoiden(??) ja palkan suhteen. Ajattelin hakea teknillisen fysiikan koulutusohjelmaan. Tykkään laitteista ja koneista ja yliopiston labrakurssit ovat olleet mielenkiintoisia.

1. Työllistyyko teknillisen fysiikan DI?




Ei sitä tänä päivänä tiedä. Jos olet sosiaalisesti taitava tyyppi, saat todennäköisesti myytyä itsesi niin DI:nä kuin filosofian maisterina. Jos taas sosiaaliset taidot tökkivät, työllistyminen on vaikeampaa.

2. Onko teknillisen fysiikan alan työt laitteiden ja teorian ja ongelmanratkaisun yhdistelmää? Minkälaisia töitä nuo DI:t tekevät?



Osa töistä on. Mutta noin yleensä skaala on hyvin laaja teoreettisesta tutkimuksesta hyvin epäteknisiin myynti- tai johtotehtäviin. Ja erikoistuminen johonkin pikkujuttuun on päivän sana. Teknisiä yleismiehiä, joilta hoituu mikä vain kvanttimekaanisesta tietokonesimuloinnista teräksen sorvaukseen ei monikaan tarvitse (nimim. kokemuksen syvä rintaääni).

3. Saanko hyväksiluettua paljonkin yliopistokursseja?
4. Jos olen luonnontieteiden kandi - nyt siis melkein - voinko aloittaa DI-tutkinnon opinnot heti syksyllä?



Noihin varmaan vastaavat parhaiten ja ajantasaisimmin TKK:n www-sivut tai siellä viitatut neuvonantajat. Kannattaa tehdä ainakin kandi yliopistolla ja sitten mennä maisteriohjelmaan.

Hieman tuosta jää sellainen vaikutelma, että odotat koulun nimellä olevan jotain suurta taika-arvoa työllistymisen, työtehtävien tai opiskeltavan asian mielenkiintoisuuden suhteen. Todellisuudessa ero on paljon pienempi. Suomessa ei ole varsinaisia eliittiyliopistoja, joiden nimellä olisi arvoa. Yliopiston fysiikka on painotukseltaan keskimäärin teoreettisempaa, mutta skaalat ovat molemmissa opinahjoissa laajat ja menevät pitkälle päällekkäin. Vähän epäilen, että jos opinnot tökkivät, koulun vaihto ei ratkaise ongelmaa. Ainakaan, ellet osaa nimetä jotain hyvin täsmällistä aihetta, jota haluat toisessa yliopistossa oppia. Sama pätee työllistymiseen. Ne ajat ovat vuosikymmeniä takana, kun DI:n papereilla saattoi paukutella työmarkkinoilla henkseleitä. Nykyään työntekijöistä on ylitarjonta ja työkokemus ratkaisee ketkä savat paikat. Sitä vastavalmistuneella on hyvin niukalti ja papereissa oleva koulun nimi ei sitä puutetta paikkaa.

Vierailija
Neutroni
Kannattaa tehdä ainakin kandi yliopistolla ja sitten mennä maisteriohjelmaan.
Juuri näin meinasin tehdä nyt kun Aallon opettajalta tuli varmistus ja myös kehoitus. Tosin vähän epäillyttää, kuinka paljon on totuttelemista TKK:n opintoihin, kun nyt on kuitenkin 4 vuotta ollut HY:ssä. Tosin ensi vuonna kun pystyn vasta DI-ohjelmaan - vai maisteriohjelmaan - hakemaan, niin taidan ensi lukuvuoden käydä TKK:lla kandi opintoja ja totutella.

Neutroni
Hieman tuosta jää sellainen vaikutelma, että odotat koulun nimellä olevan jotain suurta taika-arvoa työllistymisen, työtehtävien tai opiskeltavan asian mielenkiintoisuuden suhteen.
En odota koulun nimellä olevan juurikaan arvoa, vaan sillä opetuksella. TKK:lla on soveltaminen ja teknologian käyttäminen opiskelussa käsittääkseni suuremmassa osassa kuin yliopistolla. Juuri tämän takia haluaisin Aaltoon. Tiedon ja taidon soveltaminen on minusta varmasti mielenkiintoista ja työnantajatkin varmasti arvostavat pientä käytännön teknistä kokemusta. Totta kai myös yliopiston labratöissä pääsee laitteiden kanssa tekemisiin, mutta TKK:lla kai vielä enemmän. Onko näin?

Minkälaista opiskelu on teknillisen fysiikan puolella?

Vierailija

Ei tefylläkään mitenkään aivan älyttömästi ole ainakaan kandivaiheessa käytännön töitä. Pari pakollista labrakurssia löytyy, niistä jälkimmäisessä pääsee mittailemaan ihan kunnollisilla laitteilla kaikenlaista. Kesätyötilanne fysiikan laitoksella taas on kuulemma ihan toista kuin HY:llä, ihmisiä kun otetaan reippaasti sisään tekemään kandi- ja erikoistöitä, huonolla palkalla mutta kuitenkin.

Itse kun en ole HY:llä opiskellut, niin en osaa paljoa kuulopuheita enempää vertailla, mutta käsittääkseni yliopiston puolelta löytyy kursseja joilla on sama sisältö kuin tefyn tietyillä kursseilla, mutta yliopistolla niistä saa tuplanopat. Proffien pedagogiset taidot vaihtelevat reippaasti, keskiarvon sijoittuessa valitettavasti asteikon alapuoliskolle.

Koska olet jo hyvän tovin opiskellut yliopistolla, saanet parhaiten kuvan kursseista ihmettelemällä opinto-opasta: http://fysiikka.tkk.fi/fi/opinnot/tutki ... _netti.pdf

ja sen jälkeen ihmettelemällä Nopasta kurssien sisältöjä vaikka laskuharjoitusten muodossa (mikäli sattuvat ko. kurssien osalta olemaan näkyvillä kirjautumatta): https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssit/

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Aredtu
Tosin vähän epäillyttää, kuinka paljon on totuttelemista TKK:n opintoihin, kun nyt on kuitenkin 4 vuotta ollut HY:ssä.



No ei se opiskelu siitä eroa. Laskemista laskemasta päästyään fysiikan opiskelu aina on.

En odota koulun nimellä olevan juurikaan arvoa, vaan sillä opetuksella. TKK:lla on soveltaminen ja teknologian käyttäminen opiskelussa käsittääkseni suuremmassa osassa kuin yliopistolla. Juuri tämän takia haluaisin Aaltoon. Tiedon ja taidon soveltaminen on minusta varmasti mielenkiintoista ja työnantajatkin varmasti arvostavat pientä käytännön teknistä kokemusta. Totta kai myös yliopiston labratöissä pääsee laitteiden kanssa tekemisiin, mutta TKK:lla kai vielä enemmän. Onko näin?



En tarkkaaottaen tiedä paljonko labrakursseja kummassakin yliopistossa on. Voi olla, että TKK:lla on tarjolla enemmän. Mutta joka tapauksessa labrakurssien anti on käytännön kokemuksena hyvin pinnallinen. Paljon tärkeämpi tapa saada kokemusta käytännön kokeellisesta tutkimuksesta on hankkiutua kesätöihin johonkin laboratorioon ja tutustua tutkijoiden työhön sitä kautta. Ainakin TKK:lla tuossa yhteydessä voi (huomaa imperfekti, se on muuttunut paljon reilussa vuosikymmenessä, jonka takaa oma kokemukseni on) suorittaa erikoistyökursseja.

Minkälaista opiskelu on teknillisen fysiikan puolella?



Käydään luennoilla, luetaan kirjoja, lasketaan tolkuttomasti laskuharjoituksia (eli opitaan asioita), käydään tenteissä, tuossa vaiheessa myös käydään tekemässä kesähommina niitä erikoistöitä mielenkiintoisissa labroissa tai firmoissa ja pidetään silmät ja korvat auki diplomityöpaikan varalta. Voisin kuvitella, että yliopiston fysiikanopiskelijalle tuossa on jotain tuttua.

Kannattaa huomata, että noita opinnäytteitä voi tehdä myös firmoissa suoritettavan kesätyön yhteydessä. Jos aikoo uraa yritysmaailmassa, opiskeluaikainen työkokemus firmoissa on erittäin suositeltavaa (tärkeämpää kuin arvosanat tai mikään muu).

Vierailija

Tefyltä viitisen vuotta sitten valmistuneena allekirjoitan Neutronin puheet täysin. Labratyökursseja tuskin on sen enempää kuin lipastollakaan, ja opiskelu on yleisesti ottaen ihan yhtä teoreettista molemmissa paikoissa. Erikoistyöt ovat ehdottomasti opiskelun parasta antia, minun aikanani niitä oli tehtävä kolme (5 ov per työ). Nykyään on kandintyö (10 op) + 2 erikoistyötä (10 op per työ). Ja noita erikoistöitä kannattaa reippaasti kysellä labroilta ja firmoilta. Kai erikoistöitä muuten muuallakin harrastetaan kuin TKK:lla?

"Normi" teknillinen fysiikka (mafya, stafya, nanoa, optiikkaa, ...) ei juurikaan eroa lipastofysiikasta, mutta onhan tuolla tefyllä sitten vähän erikoisempiakin maisterilinjoja. Esimerkiksi reaktorifyysikoita ei muualla Suomessa varsinaisesti kouluteta, Lappeenrannassa toki ydinvoimalaitostekniikan dippainssejä (muttei reaktorifyysikoita kuitenkaan). Myös fuusiotutkimusta harrastetaan tefyllä, eikä tietääkseni samassa mittakaavassa missään muualla Suomessa. Ja Peter "viherpiipertäjä" Lundin porukka tutkii ainakin aurinkokennoja ja polttokennoja.

Eikä muuten kannata mitään hirveätä hitechiä odottaa labralaitteilta, erilaiset tee-se-itse-folio- ja ilmastointiteippiviritelmät ja rikkinäiset koaksaalikaapelit ovat varmasti tutumpi näky kuin jokin über-atomivoimamikroskooppi. Kyllähän siellä labroissa toki ihan oikeaa hitechiäkin on, mutta opiskelijat ei välttämättä niihin pääse lainkaan koskemaan. Niin, no onhan siellä Otaniemessä toki Suomen 5. ydinreaktorikin (Triga), jonka pääsi mm. pikasulkemaan reaktorifysiikan labratöissä, samoin kuin ujuttamaan langan päässä olevan kuparisauvan reaktoriin säteilytykseen tarkoituksena määrittää reaktorin aksiaalinen neutronivuojakauma. (Siinä vaan meinasi hermot mennä kun makaa mahallaan reaktorin yläpuolella olevan ritilän päällä ja yrittää ujuttaa n. 1 sentin paksuisen, ehkä metrin pitkän sauvan n. 5-6 metrin syvyyteen, reaktorisydämessä olevaan reikään, jonka halkaisija on ehkä 2 cm. Yritä siinä sitten ensinnäkin nähdä koko hemmetin reikä saati sitten osua mokoman langan päässä olevan sauvan kanssa ko. reikään. No, kyllähän se loppujen lopuksi onnistui, ehkä parinkymmenen minuutin tuskaisen yrittämisen jälkeen. )

Vierailija
Schlierenzauer
Kai erikoistöitä muuten muuallakin harrastetaan kuin TKK:lla?
Juu, on täällä yliopistollakin syventäviä labratöitä, joita tehdään tutkimusryhmissä, valtion tutkimuslaitoksissa ja sen sellaisissa. Ne on varmaan noita erikoistöitä vastaavat. Kuulostaa muuten motivoivilta tuo ydinreaktorityö:)

Nyt on haettu tefy-linjalle. Tavoitteena siis kolmen vuoden päästä olla DI. Mutta mihin nuo teknillisen fysiikan DI:t työllistyvät? Esimerkkejä tai omia kokemuksia? Vai työllistyvätkö ollenkaan?

Cargo
Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007
Aredtu

Nyt on haettu tefy-linjalle. Tavoitteena siis kolmen vuoden päästä olla DI. Mutta mihin nuo teknillisen fysiikan DI:t työllistyvät? Esimerkkejä tai omia kokemuksia? Vai työllistyvätkö ollenkaan?



Heittään pubitikkaa Hervannan Kultaiseen Apinaan ja viisasteleen triviatiedolla...

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Uusimmat

Suosituimmat