Sivut

Kommentit (80)

Carloz
Moses Leone
Carloz
[
Mandariinikiina, espanja, mitä näitä maailmankieliä nyt onkaan?

Minä ainakin olen tullut ihan hyvin toimeen ilman mandariinikiinaa ja espanjaa.



Niin minäkin, en kyllä ole ruotsiakaan tarvinnut mihinkään.

Mutta kansantaloudellisesti ajateltuna mainitsemistani kielistä varmasti olisi enemmän hyötyä kuin ruåtsista.


Enpä usko. Kieltä tärkeämpää vientikaupan kannalta on paikallisen kulttuurin ja tapojen tuntemus, sekä henkilösuhteet ja verkostot. Sen vuoksi kannattaa käyttää paikallisia agentteja, jotka kyllä sitten osaavat ainakin englantia, elleivät jopa suomea.

mirab
Seuraa 
Viestejä3017

Lähinnä työssäni hyödyllisiksi kokemani kouluaineet ovat: matematiikka, historia, englanti ja ruotsi.

Ruotsin opinnoista on ollut hyötyä muuttaessani aikoinaan mamuksi Ruotsiin - parin kuukauen asumien jälkeen luin jo lehtiä sujuvasti ja hoidin asiani maan kielellä. Nykyäänkin Ruotsissa käydessäni puhun ruotsia, mikä tuntuu tietenkin mukavalta. Virkamiehenä minun pitää osata ruotsia ja sitä työssäni myös jatkuvasti tarvitsen. Käytännössä riittää että, osaa lukea ruotsinkielistä asiatekstiä suht sujuvasti. Pohjoismaisten kolegoiden papereita on myös hyödyllistä osata lukea, vaikka keskustelut käydään käytännössä englanniksi. Joissain pohjoismaisissa konferensseissa olen ollut mukana, joissa puhutaan "skandinaviaa". Tanskalaisten jutuista en ole paljoa ymmärtänyt.

Ruotsi on ollut minulle tarpeellinen, jopa välttämätön kieli.

Rere väittää: Israel on rasistinen ja ihmisoikeuksien vastainen
"vihapuhetta saa tehdä kunhan kohde on juutalainen"
Sianliha on Israelissa kielletty
Maailmanpankki kirjoitti: MENA-maiden non-oil-vienti on paljon suurempi kuin Suomen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

Oon puhunu ruotsia ruotsinlaivalla ruotsalaisille. Ne meinas vetää mua lättyyn. Onneks kaveri tuli paikalle niin ne ei sitte viittiny. Jollain metropysäkillä tukholmassa kanssa puhuin ruotsia jollekin vanhalle paapalle joka luuli mua seitkytluvulla ruotsiin muuttaneeksi finnjäveliksi. Haisto varmaan hengityksestä. Sanoin sille että jag levar i tampere. Jag är inte volvoarbeettare.

CE-hyväksytty
Oon puhunu ruotsia ruotsinlaivalla ruotsalaisille. Ne meinas vetää mua lättyyn. Onneks kaveri tuli paikalle niin ne ei sitte viittiny. Jollain metropysäkillä tukholmassa kanssa puhuin ruotsia jollekin vanhalle paapalle joka luuli mua seitkytluvulla ruotsiin muuttaneeksi finnjäveliksi. Haisto varmaan hengityksestä. Sanoin sille että jag levar i tampere. Jag är inte volvoarbeettare.

-Ja säästit lättysi toistamiseen?

pelaaja
Seuraa 
Viestejä750

En oikein osannut puhua ruotsia kouluaikoina enkä ymmärtänyt edes buu-klubbenia telkkarista yrityksistä huolimatta, vaikka teoriassa olinkin siinä ihan hyvä ja kirjoitin siitä hyvän arvosanan (no, kuuntelu ei mennyt loistavasti, mutta sekin kohtuullisesti). Sen jälkeen kun käytännön syistä oli pakko oppia puhumaan ja kirjoittamaan hyvin saksaa, ruotsi on alkanut avautua ihan eri tavalla. Saksaa taas opin helpommin siksi, että osasin englantia erittäin hyvin ja sujuvasti. Englantia taas olen oppinut koulun lisäksi mm. musiikista, televisiosta, elokuvista, peleistä, lehdistä jne. jne. ja kielitaito on vahvistunut opiskelijavaihdoissa ja myöhemmin yliopisto-opinnoissa. Meillä ainakin suurin osa oppimateriaalista oli vain englanniksi ja kaikki tieteellinen julkaisutyö vain ja ainoastaan englanniksi.

En oikein osaa sanoa miksi erityisesti juuri ruotsia pitäisi opiskella, sitä on ollut aina vähän vaikea perustella ulkomailla. Minulla on muutama ruotsalainen ja suomenruotsalainen ystävä, joiden kanssa puhun joko suomea tai englantia. Pari kertaa olen koittanut, että jos puhuttaisiinkin ruotsia, että oppisin, mutta se on toisista turhauttavaa, kun ei voi sitten jutella kunnolla. Olen sitten koittanut puhua suomenruotsalaisen kaverin lasten kanssa ruotsia, mutta ne peijakkaat osaavat suomea ja vaihtavat aina, kun täti ei osaa puhua oikein.

Toisaalta en suhtaudu mihinkään kieleen tai niiden opiskeluun negatiivisesti, koska olen opetellut paljon turhempiakin asioita kuin ruotsi. Ainakin siitä oppi sitä kielen opiskelun tekniikkaa. Minusta on ollut se aina kivaa, että suomalaiset yhdistetään ulkomailla Skandinaviaan, vaikka emme siihen oikeasti kuulukaan. Meihin yksinkertaisesti suhtaudutaan leppoisammin ruotsalaisina kuin jos meidät assosioitaisiin entiseen itäblokkiin.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372
Mimei
Ruotsia ja mandariinikiinaa olen opiskellut suunnilleen saman verran, ja kiinaa olen käyttänyt useamman tuhannen kertaa enemmän.

Itse olen opiskellut japania paljon paljon enemmän kuin ruotsia. Harmi vain että olisin kyllä voinut hyötyä sujuvasta japanin kielen taidossa, mutta motivaationi ei sitten jaksanut tehdä kielitaidosta sujuvaa. Opettelin vain puolet vaadittavasta 2000 merkistä! Hyöty on kuitenkin siinä että osaan kyllä lukea melko hyvin japanilaisia väkkyröitä ja sanakirjan kanssa voin toki kääntää pienellä vaivalla lauseita. Lisäksi ymmärrän sitä välttävästi, että voi katsoa ainakin lastenohjelmia tekstityksettä. Kenties joskus taas innostuu kehittämään kielitaitoa enemmänkin. Tärkeintä olisi vain löytää motiivi käyttää kieltä päivittäin.

Ruotsia sen sijaan en oppinut koulussa käytännössä lainkaan ja suoriuduin siitä minimiarvosanoin. Ja sittemmin koska en koskaan saanut sitä sille tasolle, että voisin sitä käyttää, niin eipähän ole sitten tullut käytettyä, edes silloin kun on käynyt Ruåtsissa tai Raasepårissa.

Tuntuu ihan jäjettömältä, vaikka tietää sen tosiasian että uuden kielen oppii kolmessa kuukaudessa (kiinalaisten kirjoitusmerkkien opettelu toki hidastaa oppimista aika reilusti), niin sitten kun on kuusi vuotta opiskellut kieltä, niin ei käytännössä osaa sitä sen enempää kuin mitä voi päätellä englannin kielestä.

Ajattelin itse opiskella italian kielen jossain vaiheessa ja todistaa sen että uuden kielen voi oppia kolmessa kuukaudessa.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Osaan pitää yhteyttä ruotsalaiseen asiamieheen kouluruotsilla. Tiukan paikan tullen saatan sanoa jotakin ruotsiksi. Kolleega, joka on lähinnä rantaruotsalainen, sanoo, että kirjoitan hyvin ruotsiksi. Sillä on kyllä semmoinen syndrooma päässä, josta se aina jaksaa mainita: kun hän ei ole ylioppilas. Ei vaikuta kuitenkaan siihen, etteikö puhuisi sujuvasti toista kotimaista. Svengelska rulaa
Kerran yksi ruotsalainen kysyi, etteivätkö suomalaiset osaa englantia, vastasin sille piruuttani ruotsiksi, ettei kysymys ole siitä osaavatko suomalaiset englantia, vaan siitä,osaavatko ruotsalaiset suomea. Viisastelu loppui siihen. Ruotsi on hyödyllinen kieli. Ruotsissa.

Saw
Seuraa 
Viestejä6251

Valtion vírastohöskässä kun tulee tienesti ansaittua, niin ruotsia joutuu käyttämään vääntäessä lakisääteiset toiset kotimaiset + lontoonkieliset paperit. Eihän täällä peräkylällä kukaan ruottia hallitse... mutta kun olen ainoa jolla ei ole asennevammaa esteenä hommalle, vääntelen sit ruottia.

Taattua kapulakieltä!

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Saw
Eihän täällä peräkylällä kukaan ruottia hallitse... mutta kun olen ainoa jolla ei ole asennevammaa esteenä hommalle, vääntelen sit ruottia.



Ei se ole asennevamma, jos ei osaa ruotsia.

Kummallisia syytöksiä.

Ruotsin on ainoa kieli, jonka osaamattomuutta pidetään asennevammana. Onneksi melkein koko ihmiskunta on vammainen, jolloin vammainen onkin se terve.

-

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Jotuni
Ei se ole asennevamma, jos ei osaa ruotsia.
Ei, mutta voin väittää että asennevamma johtaa siihen, ettei osaa.

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Ding Ding
Minusta kielten opetuksen hyödyllisyysjärjestys (ilman ruotsia) Suomen kouluissa olisi suurin piirtein tällainen:

1. englanti
2. suomi
3. venäjä
4. ranska
5. saksa
6. espanja
7. kiina
8. japani
9. italia
10. turismikielet, etenkin kreikka, turkki, arabia, portugali, thai

Unohdinko jonkin?

Ruotsin voi sijoittaa tuohon listaan eri paikalle riippuen siitä, missä päin Suomea asuu.




Nostaisin portugalia vähän ylemmäs. On Brasilian pääkieli, joka on yksi suurista nousevista maista intian ja kiinan kanssa. Italian pudottaisin turistikielen tasolle.

Mulla vähän sama juttu kuin Vääpelillä.

Saw
Jotuni
Ei se ole asennevamma, jos ei osaa ruotsia.
Ei, mutta voin väittää että asennevamma johtaa siihen, ettei osaa.



Juu, teininä koulussa helposti saa pakkoruotsista asennevamman koska sen pakollisuutta ei ole vielä kukaan pystynyt perustelemaan. En tajuu miksi pitää vittuilla murkuille joilla muutenkin menee aika kovaa tuputtamalla niille jotain hyödytöntä paskaa. Niin, en ole tähän mennessä tarvinnut ruotsia. Osoita sinä Saw asennevammattomuutesi sepittämällä joku argumentti miksi pakkoruotsi pitää olla suomessa?

Olen hyötynyt ruotsinkielentaidostani...KERRAN: Onnistuin tilaamaan kupin kahvia & oletettavasti pullan(?) jostain keskiruåttalaiselta huoltikselta ilman kääntymistä englantiin.

Muuten aikalailla opiskeluaikaa tuntuu hukkaanheitetyn kyseisen kielen kanssa. Toki ruotsille paikkansa, mutta jollei väkisin tarpeen, lähinnä ihmetyttää nämä kielen puolustelijat; "Mitä enemmän kieliä osaa sen parempi, ei siitä yhdestä pakollisesta haittaa". Jokaisella rajallinen kielipää, ja sen sopisi käytettävän niihin kieliin jotka oikeasti hyödyllisiä nyt ja tulevaisuudessa. Eri asia tietty nämä "osaan-puhua-miljoonalla-kielellä-mutten-mitään-osaa-enkä-mistään-mitään-ymmärrä"...vaan ei kaikki voi olla poliitikkoja tahi myyntiedustajia.

Puuhevonen

Ruotsia sen sijaan en oppinut koulussa käytännössä lainkaan ja suoriuduin siitä minimiarvosanoin. Ja sittemmin koska en koskaan saanut sitä sille tasolle, että voisin sitä käyttää, niin eipähän ole sitten tullut käytettyä, edes silloin kun on käynyt Ruåtsissa tai Raasepårissa.


Ei ruotsi sen vaikeampi kieli ole kuin japani tai italiakaan. Kyllä sinun se 3 kuukaudessa pitäisi oppia, jos yrittäisit.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
BrunenG
Nostaisin portugalia vähän ylemmäs. On Brasilian pääkieli, joka on yksi suurista nousevista maista intian ja kiinan kanssa. Italian pudottaisin turistikielen tasolle.

Se lienee aiheellista, joskin oletin että moni portugalinkielinen liikemies ym. osaa myös hiukan espanjaa. Italiaa pitäisin hiukan tärkeämpänä kuin muita turistikieliä, etenkin kun sitä puhutaan myös Sveitsissä ja koska sillä on asemaa taiteen kielenä.

Tarkemmin ajatellen voisi laittaa myös latinan kymmenen hyödyllisimmän koulukielen kärkeen, sillä siinä on kieli, jonka oppiminen oikeasti auttaa monen muun kielen opiskelussa. Itsekin opiskelin latinaa, ja siitä on ollut jonkin verran hyötyä muiden kielten sanaston ymmärtämisessä.

1. englanti
2. suomi
3. venäjä
4. ranska
5. saksa
6. espanja
7. kiina
8. latina
9. japani
10. italia
11. portugali
12. turismikielet, etenkin kreikka, turkki, arabia, thai

pelaaja
Seuraa 
Viestejä750

Anteeksi, mutta kuka oppii mitään kieltä 3 kuukaudessa? Eihän siis kielen alkeet ole mikään sujuva kielitaito vai onko meillä ihan erilainen käsitys kielen osaamisesta? Kielellisesti lahjakkaidenkin pitää opiskella niitä vuosikausia eikä mihinkään kieleen pääse oikeasti sisälle asumatta maassa, jossa sitä puhutaan ja tuntematta kulttuuria, mihin se liittyy. Koulu ja kielioppi antavat mahdollisesti hyvän pohjan varsinaiselle kielen opiskelulle, mutta vaatii aika kovaa työtä oppia oikeasti puhumaan (eli lausumaan ja muodostamaan mielekkäitä lauseita, joilla voi kunnolla ilmaista itseään niin että natiivipuhuja myös ymmärtää mistä on kyse), kirjoittamaan ja ymmärtämään kieltä. Hyvin harvassa ovat nämä monikieliset erikoislahjakkuudet. Itselleni 3 kieltä on ollut jo aika vaikea kokonaisuus hallita ja niiden kunnolliseen opetteluun on mennyt aikaa pari vuosikymmentä.

pelaaja
Anteeksi, mutta kuka oppii mitään kieltä 3 kuukaudessa? Eihän siis kielen alkeet ole mikään sujuva kielitaito vai onko meillä ihan erilainen käsitys kielen osaamisesta? Kielellisesti lahjakkaidenkin pitää opiskella niitä vuosikausia eikä mihinkään kieleen pääse oikeasti sisälle asumatta maassa, jossa sitä puhutaan ja tuntematta kulttuuria, mihin se liittyy. Koulu ja kielioppi antavat mahdollisesti hyvän pohjan varsinaiselle kielen opiskelulle, mutta vaatii aika kovaa työtä oppia oikeasti puhumaan (eli lausumaan ja muodostamaan mielekkäitä lauseita, joilla voi kunnolla ilmaista itseään niin että natiivipuhuja myös ymmärtää mistä on kyse), kirjoittamaan ja ymmärtämään kieltä. Hyvin harvassa ovat nämä monikieliset erikoislahjakkuudet. Itselleni 3 kieltä on ollut jo aika vaikea kokonaisuus hallita ja niiden kunnolliseen opetteluun on mennyt aikaa pari vuosikymmentä.



Puuhevonen melkein oppi kiinan ja japanin, ja aikoo ehkä opiskella italian. Ruotsia se sijaan hän ei oppinut kuudessa vuodessa kuin auttavasti.

Perusopetuslaki, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1 ... lvollisuus, on perusteiltaan vanhentunut. Laki ei huomioi sitä, että kieliolosuhteet muuttuvat jatkuvasti, Suomessa elää mm. jatkuvasti kasvava venäjänkielinen ryhmä vanhojen suomen- ja ruotsinkielisten ryhmien lisäksi, jos nyt saamenkieliset sivuutetaan tässä. Vain toiseen kotimaiseen kieleen viittaaminen on siksi tosiasioiden kieltämistä:

"Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta."

Laki velvoittaa kyllä osallistumaan opetukseen vaan ei käytännössä oppimaan, sillä siihen tarvitaan omaa motivaatiota. Siksi monet eivät opi ruotsia, vaikka tunneilla istuvatkin:

"Oppivelvollisen on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot."

Lakiin voitaisiin siksi jättää pakko oppia esim. vähintään yhtä vapaasti valittavaa vierasta kieltä, mikä on jo monelle haaste. Tämä vieras kieli voi suomenkielisellä hyvin olla ruotsi, jos siihen on tarvetta. Monet haluavat varmaan silti panostaa suurten kielialueiden kieliiin, mikä on ymmärrettävää. Oppimisen täytyy olla tarvepohjaista, jokaisen oppilaan tulee saada yhdessä huoltajansa kanssa päättää mikä on oikea valinta hänen kannaltaan.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat