Ydinvoimalan turvallisuuskysymyksiä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Uudessa Tiede lehdessä on juttu ydinvoiman riskeitä ja siinä väitetään että, uusissa ydinvoimaloissa merkittävän säteilypäästön vaara on pienempi kuin 1 (yksi) 2 miljoonassa vuodessa. Maailmassa on tapahtunut viimeisten 30 vuoden aikana 4 (neljä) vakavaa ydinvoimalaonnettomuutta nimittäin Sellafield, Harrisburg, Tsernobyl ja Fukushima. 4/30:a on huomattavasti, itse asiassa, tavattomasti suurempi kuin 1/2 miljoonasta.

Lisäksi, voimalahan on täsmälleen niin haavoituva kuin sen heikoin lenkki. Itse reaktori kestänee melkoisen mullistuksen mutta "helyt" polttoainesauvat, jäähdytysputkistot yms. sen sisällä hajoavat kuin pulloon rakennettu laiva, pulloa ravistettaessa. Toinen kriittinen kohta on sähkönsyöttö hätäpumpuille ja pumppujen ja jäähdytysveden otto- , ja syöttöputkiston kesto. Ne eivät kestäne kovinkaan kummoista maanjäristystä, eikä niitä koskaan voitane rakentaakaan kestämään em voimat. Putkien pitäisi olla elastisia tai riippua ilmassa ilman tukia.

Sivut

Kommentit (24)

amandrai
Seuraa 
Viestejä205
Liittynyt26.4.2010

Luulisin että käytät vähän erilaista määritelmää "uudelle" kuin mitä lehdessä on ajateltu... Itse ainakin sanoisin että kaikki nuo reaktorit mitä mainitsit ovat aika kauan aikaa sitten suunniteltuja.

Äly hoi
Uudessa Tiede lehdessä on juttu ydinvoiman riskeitä ja siinä väitetään että, uusissa ydinvoimaloissa merkittävän säteilypäästön vaara on pienempi kuin 1 (yksi) 2 miljoonassa vuodessa. Maailmassa on tapahtunut viimeisten 30 vuoden aikana 4 (neljä) vakavaa ydinvoimalaonnettomuutta nimittäin Sellafield, Harrisburg, Tsernobyl ja Fukushima. 4/30:a on huomattavasti, itse asiassa, tavattomasti suurempi kuin 1/2 miljoonasta.
Vierailija

Olisikohan kaikki tekniikka valmistusvuodelta? Taitaa olla niin, että esim. turvajärjestelmiä päivitetään. Tosin se ei välttämättä tarkoita, että turvallisuus paranee.

amandrai
Seuraa 
Viestejä205
Liittynyt26.4.2010

No en kyllä siltikään sanoisi että Tsernobyl on uusi voimala vaikka siihen uutta suojakupua ollaankin suunnittelemassa.

kevät
Olisikohan kaikki tekniikka valmistusvuodelta? Taitaa olla niin, että esim. turvajärjestelmiä päivitetään. Tosin se ei välttämättä tarkoita, että turvallisuus paranee.
Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5296
Liittynyt9.1.2011

Yhden suhde kahteen miljoonaan on kyllä niin puhdasta huuhaata ja teollisuuden propagandaa kuin vain olla ja voi. Esimerkiksi Euroopan rannikoilla tapahtuu 20-30 metrisiä tsunameja ainakin kerran vuosituhannessa, mitkä aiheuttanevat esimerkiksi tavanomaisen EPR-reaktorin tuhoutumisen. Jos esimerkiksi Kreetan meren rannikoille oltaisiin rakennettu ydinvoimaa, niin se räjähdys mikä tuhosia Minolaisen sivilisaation olisi tuhonnut aivan jokaisen jokaisen niistä. Näitä tapauksia tapahtuu kyllä frekvenssillä kerran tuhannessa vuodessa.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija

Riittää jos ydinvoimalat rakennetaan esim puolen kilometrin päähän rannasta, riippuen korkeuseroista. Muutama metri on jo tarpeeksi, jos rantaa muotoillaan tai pannaan aallonmurtaja sopivasti.

Tämmöisiä muutoksia nyt varmaan aletaan tekemäänkin.

Toinen vaihtoehto on lopettaa sähkön käyttäminen. Siihen taas ei näytä löytyvän kiinnostusta.

Vierailija

Entä jos se ydinturvallisuutta uhkaava uhka tulekin mantereen suunnasta, muodossa tai toisessa? Tai vaikka sisäsiittoisesti, kun insinööri ei ollutkaan erehtymätön?

Vierailija

Jos sinulla olisi mahdollinen vihollismaa, niin se sodan sattuessa
lähettäisi ohjuksen sinun ydinvoimalaitokseesi.
Sillä se säästäisi parinkymmenen pommituskoneen lennot.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5296
Liittynyt9.1.2011
kevät
Entä jos se ydinturvallisuutta uhkaava uhka tulekin mantereen suunnasta, muodossa tai toisessa? Tai vaikka sisäsiittoisesti, kun insinööri ei ollutkaan erehtymätön?

Aivan, mitä isommasta reaktorista on kyse, sitä useampi asia voi mennä pieleen. Pieni reaktori on siitä hyvä että jos jotain siinä feilaa, niin sen voi vain heittää mereen, jolloin ympäröivä merivesi estää reaktorin kuoren sulamisen puhki ja siis päästöjen vapautumisen.

Sen sijaan jos Olkiluodon EPR-prototyypissä jotain menee pieleen, niin ihan jokainen ihminen pitää evakuoida 50 kilometrin säteellä. Ja täytyy vain toivoa että tuulee poispäin Turusta.

Kuten Konsta on joskus osuvasti todennut, niin OL3 on katastrofin yhteydessä vähän turhan raskas hinattavaksi turvallisen kauas merelle ihmisasutuksesta!

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009

Sydänvaurion, sulamisen, päästön, ym. todennäköisyydet ovat lukuja jotka juontavat juurensa nk. todennäköisyyspohjaisiin turvallisuusanalyyseihin (Probabilistic Safety Analysis, PSA). Näiden analyysien tarkoituksena ei ole tiivistää ydinturvallisuuden kaltaista monimutkaista kokonaisuutta yhteen, suurelle yleisölle markkinoitavaan lukuun, vaan tarjota insinööreille työkalu jolla monimutkaisista tapahtumaketjuista voidaan tunnistaa heikoimmat lenkit, jotka vaikuttavat kokonaisriskiin eniten. Esimerkiksi Fukushiman tapauksessa kaikkien neljän voimalaitoksen diesel-generaattorit kerralla lamauttavan tsunamin aiheuttama riski on loistanut tällaisissa analyyseissä punaisena kilometrin päähän. Se, miksi kukaan ei tehnyt asialle mitään, onkin sitten se tämän ydinkatastrofin todellinen mysteeri.

Mitä tuohon antamaasi lukuun tulee, siihen kannattaa suhtautua varauksella. Ihmisillä on taipumus ja tarve yksinkertaistaa asioita. Tiedelehdet kirjoittavat mitä kirjoittavat, samoin voimayhtiöiden tiedotusosastot. Ydinturvallisuus on todellisuudessa paljon monimutkaisempi asia, jossa tuollaisten todennäköisyyksien absoluuttiarvoilla on hyvin vähän merkitystä. Tosin jos kyse on tosiaan "merkittävästä säteilypäästöstä", eikä esim. totaalisesta Tshernobyl-tyyppisestä katastrofista, jo pelkkä suuruusluokkakin kuulostaa siltä että joku on jossain välissä ymmärtänyt asioita väärin.

Vierailija
Zäp
Esimerkiksi Fukushiman tapauksessa kaikkien neljän voimalaitoksen diesel-generaattorit kerralla lamauttavan tsunamin aiheuttama riski on loistanut tällaisissa analyyseissä punaisena kilometrin päähän. Se, miksi kukaan ei tehnyt asialle mitään, onkin sitten se tämän ydinkatastrofin todellinen mysteeri.



Miksi itse laitos piti antaa sammua ja pysyä sammuksissa? Siitä olisi saanut sähköä normaalin toiminnan jatkumiseen. Laitos olisi siis pitänyt käydä n. 8.5-9.5% teholla, ja sen pitäisi olla mahdollista.

Japanissa ydinvoima toimiala on vastuullisempaa kuin Suomessa. Siellä ei esimerkiksi kouluteta ydinvoimainsinöörejä kortistoon. Suomessa näin tehdään ihan suruttomasti, esim minut.

Vierailija
Zäp

Mitä tuohon antamaasi lukuun tulee, siihen kannattaa suhtautua varauksella. Ihmisillä on taipumus ja tarve yksinkertaistaa asioita. Tiedelehdet kirjoittavat mitä kirjoittavat, samoin voimayhtiöiden tiedotusosastot. Ydinturvallisuus on todellisuudessa paljon monimutkaisempi asia, jossa tuollaisten todennäköisyyksien absoluuttiarvoilla on hyvin vähän merkitystä. Tosin jos kyse on tosiaan "merkittävästä säteilypäästöstä", eikä esim. totaalisesta Tshernobyl-tyyppisestä katastrofista, jo pelkkä suuruusluokkakin kuulostaa siltä että joku on jossain välissä ymmärtänyt asioita väärin.



Jos oikein tarkasti rivien välistä luen, niin sanot tässä niin, että nämä luvut jotka ovat lupahakemusten perusteluissa ja joiden perusteella myös politiikot päättävät puolestamme ydinvoiman rakennusluvista, eivät välttämättä kerro todellisuutta. Eli kaiketi voidaan vetää johtopäätös, ettei meillä ole kunnollista kuvaa ydinvoiman turvallisuudesta?

Vaikka EPR onkin sitä sukupolvea, jossa vakavan onnettomuuden todennäköisyys olisi pieni, niin jopa Arevan omista raporteista voidaan lukea, että kuorman seuranta-ajossa tapahtunut säätösauvaklusterin ulossinkoutumien voi johtaa kerkeään kriittisyyteen ja polttoaineen osittaiseen sulamiseen. Sitä ranskankielellä kirjoitettua raporttia ei valitettavasti koskaan kukaan kääntänyt suomeksi, vaikka se netissä kuukausi tolkulla. Miksiköhän?

Vierailija
DerMack
konsta
kuorman seuranta-ajossa
mitä tämä tarkoittaa?



Ranskalaisilla on käsittäkseni sellaisia ominaisuuksia, että voidaan säätää ydinvoimalan tehoa kuorman, eli tarpeen mukaan. Arevan papereista sai sellaisen käsityksen, että kyseinen toiminto on osaltaan laskuissa mukana, kun arvioidaan EPR:n kWh-hintaa ja se näyttelee siinä merkittävää osaa. Mutta, kuten totesin, en ole edes nähnyt englanninkileistä käännöstä noista papereista ja nämä tiedot perustuvat googlen käännöskoneen kökkö-englantiin, joten jotakin voi olla mennyt yli otsan. Pointti olikin siinä, että vaikka nuo paperit (jotka siis vuotivat EDF/Arevan tiedostoista ja jonka vuodon EDF myönsi) olivat verkossa, niin ne eivät tuntuneet kiinnostavan ketään, eikä niitä käännetty edes englanniksi.

espoo
Seuraa 
Viestejä104
Liittynyt10.8.2010

Ydinvoima-alalla vanha arvio yhden reaktorin täystuhon todennäköisyydelle on kerran 10 000 vuodessa, maailmassa on n.500 reaktoria, täten odotettavissa yksi täystuho kerran 20 vuodessa, kiusallisen hyvin on estimaatti pitänyt paikkansa.

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
konsta
Jos oikein tarkasti rivien välistä luen, niin sanot tässä niin, että nämä luvut jotka ovat lupahakemusten perusteluissa ja joiden perusteella myös politiikot päättävät puolestamme ydinvoiman rakennusluvista, eivät välttämättä kerro todellisuutta.



Kuten tuossa aikaisemmassa kirjoituksessani totesin, ydinvoimalan turvallisuusanalyysejä ei voi tiivistää yhteen numeroon, eikä myöskään päätöksiä ole tehty siltä pohjalta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat