Veli venäläisten rakettilaukaisut

Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Tuoreimmassa aviisissa on Juri Gagarinin lentoa käsittelevä artikkeli. 3. kappaleessa sanotaan, että "Ovi sulkeutui ja lähtölaskenta alkoi."

Tietääkö joku näistä venäläisten rakettilaukaisuista ja niiden käytännöistä tarkemmin? Muistan kuulleeni jostain, että "lähtölaskenta" on lähinnä amerikkalainen tapa aikatauluttaa startin tapahtumia. Väitteen mukaan venäläiset puolestaan ampuvat rakettinsa yksinkertaisesti painamalla nappia sitten kun kaikki on valmista, ilman mitään sen kummempia laskemisia ja liturgioita. Miten lie, pitääkö paikkansa?

Kommentit (8)

Vierailija

Vostok 1:n laukaisussa ei tosiaan ollut sellaista lähtölaskentaa jossa olisi laskettu sekunteja laukaisuun. Toisaalta käsite lähtölaskenta on vähän laajempi kuin vain viimeisten sekuntien laskeminen, sillä siihen sisältyy lukuisia valmisteluun ja tsekkauksiin liittyviä vaiheita jotka sitten huipentuvat onnistuneeseen laukaisuun. Esimerkiksi NASA:n avaruussukkulan lähtölaskenta alkaa jo 43 tuntia ennen laukaisua. Tässä mielessä Vostok 1:n lähtölaskennan voisi katsoa alkaneen vaikka silloin kun raketin laukaisua alettiin valmistella laukaisualustalla, ja Gagarinin asettuminen alukseen pari tuntia ennen laukaisua oli osa tuota lähtölaskentaa.

Laukaisuun siis laskettiin tunteja ja minuutteja, mutta pitää paikkansa ettei mitään viime sekuntien laskemisliturgiaa ollut. Sergei Koroljov vain väänsi avainta ja painoi nappia. Tai sitten sen taisi tehdä joku muu mikäli kädet tärisi. Koroljov kun oli raketin pääsuunnittelijana eniten hermona koko touhusta. Siinä missä Gagarinin pulssi oli relasti 64 joutui Koroljov vetelemään nitroa. Joka tapauksessa avainta käännettiin, nappia painettiin ja Gagarin totesi: "Ei kun menoks!" ("Поехали!")

Puheet Gagarinin ja Koroljovin välillä ennen lentoa ja sen aikana löytyvät täältä (venäjäksi): http://epizodsspace.narod.ru/bibl/i_tsk/zv-reis.html
Google-käännös laukaisuvaiheesta:
[size=85:3h10r91x]9.00 Dawn 1 (Korolev): Everything is normal. Prior to the beginning of our operations - to minutes of readiness - a couple of minutes. How do you read me?
Cedar: I hear you well. You understand: before the operation there is still a couple of minutes. She feels good, cheerful mood, ready to start, everything is fine.
Dawn 1 (Korolev): I understand you have understood well.
Dawn 1 (Korolev): The minute availability. How did you hear?
Cedar: you understood: the minute availability. Held the starting position, finished, so a few lingered to answer.
Dawn 1 (Korolev): Got you.
Dawn 1 (Korolev): During the run I can not answer. Respond as you will have the opportunity, because I will broadcast the details.
Cedar: Roger.
Dawn 1 (Korolev): The key to the start! We give a blow.
Cedar: Got you.
Dawn 1 (Korolev): Key put on drainage.
Cedar: Got you.
Dawn 1 (Korolev): Everything is fine: drain valve is closed.
Cedar: Got you. Buoyant mood, feeling good, ready to start.
Dawn 1 (Korolev): Excellent.
Dawn 1 (Korolev): Go aspirated, moved cable-mast, everything is fine.
Cedar: I understand you felt. I hear the work of the valves.
Dawn 1 (Korolev): Got you. Well.
Dawn 1 (Korolev): A ignition ...
Cedar: Got it: given the ignition.
Dawn 1 (Korolev): Pre-stage ...
Intermediate ...
Home ...
Alarm!
Cedar: Let's go! ... Noise in the cabin slightly audible. All goes well, feeling good, cheerful mood, everything is fine.
Dawn 1 (Korolev): We all wish you a good flight, everything is fine.
Cedar: Goodbye, see you soon, dear friends!
Dawn 1 (Korolev): Goodbye, see you soon!
Cedar: Vibration quickens, the noise increases more ...
[/size:3h10r91x]

Lähtölaskennan sijaan Gagarin jätti perinnöksi erään toisen rituaalin. Istuessaan bussissa matkalla laukaisualustalle Gagarin tajusi ettei pääse vähään aikaan, pysäytti bussin ja piipahti bussin takana kusemassa sen takarenkaalle. Siitä lähtien ovat Baikonurissa kaikki kosmonautit matkalla laukaisuun pysäyttäneet bussinsa ja kusseet sen takarenkaalle. Paitsi naispuoliset. Ja jotkut amerikkalaiset hienohelmat.

Venäläisten miehitettyjen laukaisujen nykyisistä mahdollisista lähtölaskennoista en tiedä. Ensimmäisen kerran avaruusaluksen lähtölaskenta nähtiin dramaattisena efektinä vuonna 1929 Fritz Langin tieteiselokuvassa Frau im Mond: Fritz Lang - Woman In The Moon - 1929. Launch
En tiedä sitten miten se alun perin päätyi amerikkalaiseen laukaisuperinteeseen, olisiko Wernher von Braun tuonut sitten senkin mukanaan?

offmind
Seuraa 
Viestejä14540
Liittynyt19.8.2008
spin0
Venäläisten miehitettyjen laukaisujen nykyisistä mahdollisista lähtölaskennoista en tiedä. Ensimmäisen kerran avaruusaluksen lähtölaskenta nähtiin dramaattisena efektinä vuonna 1929 Fritz Langin tieteiselokuvassa Frau im Mond: Fritz Lang - Woman In The Moon - 1929. Launch
En tiedä sitten miten se alun perin päätyi amerikkalaiseen laukaisuperinteeseen, olisiko Wernher von Braun tuonut sitten senkin mukanaan?

Lähtölaskenta on kyllä dramaattinen mutta onhan se myös looginen tapa laskea jokin asian alkamis- tai tapahtumishetkeen. Käytetäänhän sellaista monessa muussakin yhteydessä. onhan joulukalenterikin jo tavallaan lähtölaskenta

Tuon Langin leffan teknisenä neuvonantaja toimi Herman Oberth joka ymmärsi laukaisuikkunan tärkeyden, joten sekunnin tarkalla hetkellä tapahtuvan raketin laukaisun kuvaaminen on todennäköisesti häneltä lähtöisin.

Tuo filmi oli suosittu saksalaisten rakettipioneerien keskuudessa (joihin von Braunkin kuului) mutta tuskin lähtölaskentakäytäntö sen myötä yleistyi vaan koska se on käytännöllinen.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Vierailija

Countdown perinne alkoi ilmeisimmin pikkurakettien koeammunnoista joissa ne enimmäkseen räjähteli alustalleen tai karkasi jonnekkin. Lähettäjät alkoivat ilmoittaa kuten räjäytystyömaalla koska laskenta alkaa että ehtii suojaan. Vaati pitemmän kuin four to one.

http://en.wikipedia.org/wiki/Countdown

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
spin0
Vostok 1:n laukaisussa ei tosiaan ollut sellaista lähtölaskentaa jossa olisi laskettu sekunteja laukaisuun. Toisaalta käsite lähtölaskenta on vähän laajempi kuin vain viimeisten sekuntien laskeminen, sillä siihen sisältyy lukuisia valmisteluun ja tsekkauksiin liittyviä vaiheita jotka sitten huipentuvat onnistuneeseen laukaisuun. Esimerkiksi NASA:n avaruussukkulan lähtölaskenta alkaa jo 43 tuntia ennen laukaisua. Tässä mielessä Vostok 1:n lähtölaskennan voisi katsoa alkaneen vaikka silloin kun raketin laukaisua alettiin valmistella laukaisualustalla, ja Gagarinin asettuminen alukseen pari tuntia ennen laukaisua oli osa tuota lähtölaskentaa.



Kiitos, spin0 - kirjoituksesi vahvisti näkemystäni asiasta. Unohdin täsmentää, että tarkoitin lähtölaskennalla nimenomaan sitä teatraalista laskentaa kymmenestä nollaan. Raketin rakentaminen ja laukaisu avaruuteen aikataulun mukaisesti on itsessään aivan ilmiömäinen projektijohtamisen taidonnäyte, ja se edellyttää aivan luonnollisesti todella tarkkaa aikataulun ja työjärjestyksen suunnittelua.

Eli nähdäkseni voitaneen katsoa, että Tiede-lehden artikkelin viittaus lähtölaskentaan oli ainakin jossain määrin erheellinen.

Vierailija

Minä taas muistelisin juuri jostain vanhemmasta Tiede-lehdestä lukeneeni, että venäläiset eivät käyttäneet mitään laskentaa, vaan vain tekivät tarkistuslistan asiat ja painoivat jep-nappia.

Vielä kun löytäisi tuon lehden, äkkiä selaamalla en tuolta digiarkistosta löytänyt.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Taivaantallaaja
Minä taas muistelisin juuri jostain vanhemmasta Tiede-lehdestä lukeneeni, että venäläiset eivät käyttäneet mitään laskentaa, vaan vain tekivät tarkistuslistan asiat ja painoivat jep-nappia.



Niinpä, Tiede-lehdestä minäkin muistan sen lukeneeni. Tai sitten kilpailevasta aviisista.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Taivaantallaaja
Minä taas muistelisin juuri jostain vanhemmasta Tiede-lehdestä lukeneeni, että venäläiset eivät käyttäneet mitään laskentaa, vaan vain tekivät tarkistuslistan asiat ja painoivat jep-nappia.

Tosiaan, mihin mitään sekunttitason laskentaa tarvittaisiin tuohon aikaan. Tuohan riittää, että kunkin osatehtävän lähetyksenvalvoja tekee hommansa ja taputtaa sekvenssissä seuraavaa kaveria olalle ja huutaa "jatkakaa" .

Siinä vaihheessa kun ruvetaan käyttämään monikanavaisia mekaanista sekvensseriä (kellokytkimiä jotka muistutavat suurta määrää auton nokka-akselin huippuja) lähetyssekvenssin ajottamiseen on tietysti pakko synkronoida manuaaliset toimenpiteen kellokytkimen sekvensseihin.

Erityisesti Vostok 1 lentoa ohjattiin aluksella sähkömekaanisen sekvensserin avulla lähdöstä laskeutumiseen siltä varalta, että Gagarin olisi seonnut painottomuuden aikana.

Urbaanin legendan mukaan (uskokoon ken haluaa) lähetysteknikot olisivat kuiskanneet Gagarinin korvaan, miten tämä sekvensseri ohitetaan ja alusta voidaan käännellä käsipelilläkin.

R7 ohjus/Sputnik/Vostok/Soyuz kantoraketti on varsin primitiivinen (mutta toimiva) rakennelma, joka varmasti voitaisiin laukaista ilman sekunnnintarkkaa lähtölaskentaa, mutta vaatisi vietävän paljon hyvin koulutettua henkilökuntaa.

Kyseinen raketti pärjää edelleen kaupallisillakin markkinoilla, joten henkilöstökulujen minimoimiseksi kannattaa käyttää (elektronista sekvensseriä) ja säästää suuria summia henkilöstökuluista.

Toki tarkalla laskeutumisajalla voi olla merkitystä, ettei esim. jouduta laskeutumaan yöllä, jolloin helikoptereilla on vaikeuksia löytää alus.

Yleisesti ottaen tarkka laukaisuaika on kriittinen lähinnä kuu- ja planeettaradoille laukaistaville luotaimille ja esim. jos tarkoitus on telakoida vaikka ISS:n kanssa, jolloin homma on sekuntipeliä.

Vierailija
pmk
Erityisesti Vostok 1 lentoa ohjattiin aluksella sähkömekaanisen sekvensserin avulla lähdöstä laskeutumiseen siltä varalta, että Gagarin olisi seonnut painottomuuden aikana.
Urbaanin legendan mukaan (uskokoon ken haluaa) lähetysteknikot olisivat kuiskanneet Gagarinin korvaan, miten tämä sekvensseri ohitetaan ja alusta voidaan käännellä käsipelilläkin.

Aluksessa oli tosiaan myös käsiohjaus, joka toteutettiin mm. lentäjien vaatimuksesta siltä varalta että automatiikka pettäisi. Mutta toisaalta oli myös pelko että lentäjä saattaisi avaruuden olosuhteissa tehdä lennon vaarantavia ohjausliikkeitä. En tiedä kuinka paljon siihen ajatukseen sisältyi mm. pelkoa loikkauksesta tms. mutta onhan mahdollista että sellainenkin skenaario olisi tullut jonkun mieleen.

Niinpä lopulta päädyttiin käsiohjausjärjestelmään joka oli lukittu numerolukolla. Gagarinille annettiin mukaan kirjekuori, jossa oli lukon yhdistelmä siltä varalta että hän joutuisi turvautumaan käsiohjaukseen. Muistaakseni pilotit pitivät numerolukkoa kirjekuorineen naurettavana ideana.

Uusimmat

Suosituimmat