Tunteet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vaikka tunteita onkin käsitelty täällä, uskoakseni, niin päätin kuitenkin miettiä tätä kyseistä aihetta:

Meiti ei ole koskaan oikeen osannut ymmärtää tunteita. Jotenkin, aina kun on pelottanut tai itkettänyt, niin muutaman sekunnin päästä tulee fiilis, miksi itken? Mikä tämä tila on?

Nykyään tavoittelen sitä, kun tunteet tulevat pintaan (yksin.). Siitä tulee jonkin sortin hyvää oloa tuottava tuntemus.

Toinen asia tunteista on se, että pystyn minkä tahansa tunteen sulkemaan pois. Minkä tahansa.
Eri asia on, haluanko. (Tunteiden tavoittelu.)

Nopeasti mainittuna sellainen, että painajaisistakin olen päässyt eroon mentaliteelilla: Vamppyyrejä/Ihmissusija tulkoon, mun uni, te saatte kuonoon. (Rimmaa kivasti. : D)
Samoin kaikista epäonnistumis unista pääsee eroon, jos miettii, että ei voi mitään. Meni jo. Elämä jatkuu. Se on vain mulle niin helppoa.

Voisin sanoa itseäni tunteelliseksi ihmiseksi, tai ainakin tunteellisesti herkäksi. Elokuvissakin hyvin helposti saatan itkeä, vaikkei mitään järin liikuttavaakaan olisi tapahtunut.
Tuntemus on hyvin vapauttava ja pidän siitä, mutta kumminkin se loppuu taas "the fiilikseen".

Olenko normaali? (Klassinen kysymys, muuten.) Mistä tämä voisi johtua? Miksen ymmärrä tunteita? Ymmärtääkö kukaan?

Anteeksi mahdollisesti sekava ja huonosti järjestelty teksti. Oli vain pakko päästä nopeasti tämä tekemään. Kiitos. : )

Kommentit (3)

Uusimmat

Suosituimmat