Voiko numeron kopiosuojata?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Voinko kopiosuojata numeron?

Esim. 150931750173509713851093875?
Entä suojaako se sen kaikissa muodoissa, esim. binäärimuodossa 011010011011....110101110101?

Jos numeroa ei voida kopiosuojata, niin kuinka perustellaan digitaalisen median kopiosuojaa, joka on käytännössä binäärinumeron kopiosuojaamista? Loppupeleissä jokainen tiedosto on binäärinumero. Yksi DVD on julmetun pitkä binäärinumero. Kuitenkin se on numero, ja matemaattisen numeroteorian määrittelemä jo alun alkaen. kokonaislukujen algebra sisältää kaikki numerot. Jokainen digitaalinen tallenne on yksi erikoistapaus kokonaislukujen joukosta.

Viekö kopiosuojaus oikeuden käyttää tätä numeroa, esim. laskutehtävän vastauksena?

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija
Armitage
Yksi DVD on julmetun pitkä binäärinumero.

Väärin. Se on suuri joukko n-bittisiä binäärilukuja. Yksittäistä binäärilukua ei voi kopiosuojata, mutta niiden järjestyksen voi. Vähän samaan tapaan kuin kirjaimia ei voi kopiosuojata, mutta jos niitä pistää lukuisia peräkkäin tiettyyn ainutlaatuiseen järjestykseen esim. kirjassa, niin sen voi suojata.

Vierailija

EOS

Mutta ainakin niitten lukujen sisältämä informaatio esittämässäsi esimerkissä kuuluu tekijänoikeuslakien piiriin.

Vierailija
Armitage
Voinko kopiosuojata numeron?

Esim. 150931750173509713851093875?


Jos voit esittää tuon sävelinä, niin saat Teostolta korvauksia.

Vierailija

Musiikissahan taisi olla aika naurettavan lyhyt info-pätkä joka jo lasketaan tekijänoikeuden alaiseksi...
Joitain nuotteja, joissa infon määrä on varsin pieni.

D'oh

mensaani
Armitage
Voinko kopiosuojata numeron?

Esim. 150931750173509713851093875?


Jos voit esittää tuon sävelinä, niin saat Teostolta korvauksia.
Vierailija
Moses Leone
Armitage
Yksi DVD on julmetun pitkä binäärinumero.

Väärin. Se on suuri joukko n-bittisiä binäärilukuja. Yksittäistä binäärilukua ei voi kopiosuojata, mutta niiden järjestyksen voi. Vähän samaan tapaan kuin kirjaimia ei voi kopiosuojata, mutta jos niitä pistää lukuisia peräkkäin tiettyyn ainutlaatuiseen järjestykseen esim. kirjassa, niin sen voi suojata.



DVD-levyn pinta koostuu digitaalisesta binäärikoodista, ykkösistä ja nollista. Jos luen sen alusta alkaen loppuun asti, ja muodostan lukemastani binäärimössöstä yhden luvun, on DVD yksi julmetun pitkä numerojono.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
Armitage
Moses Leone
Armitage
Yksi DVD on julmetun pitkä binäärinumero.

Väärin. Se on suuri joukko n-bittisiä binäärilukuja. Yksittäistä binäärilukua ei voi kopiosuojata, mutta niiden järjestyksen voi. Vähän samaan tapaan kuin kirjaimia ei voi kopiosuojata, mutta jos niitä pistää lukuisia peräkkäin tiettyyn ainutlaatuiseen järjestykseen esim. kirjassa, niin sen voi suojata.



DVD-levyn pinta koostuu digitaalisesta binäärikoodista, ykkösistä ja nollista. Jos luen sen alusta alkaen loppuun asti, ja muodostan lukemastani binäärimössöstä yhden luvun, on DVD yksi julmetun pitkä numerojono.



Niin minäkin olen käsittänyt, vai onko siellä muka jotain muitakin merkkejä välissä? Tai välilyöntejä? kai se on yksi pitkä ykkösen ja nollan muodostama pötkö. Ohjelmistot ja laitteet osaa sitten tulkita siitä ties mitä.

Kyllä minä silloin sanoisin että tietyn pituisen luvun eli numerosarjan voisi kopiosuojata, sillä oletuksella että on jokin yleisessä tai julkisessa käytössä oleva koodausmetodi jolla tulkittuna tuo luku sisältää järjellistä informaatiota. Kyllä niitä kirjainyhdistelmiäkin voi kopiosuojata, onhan kirjat ja runot ja kaikki tekstijutut kirjainyhdistelmiä, merkkeineen välilyönteineen. Niitä saa vissiin kuitenkin käyttää jos siteeraa "" -merkeillä, kohtuuden ja tiettyjen sääntöjen puitteissa toki joita en tiedä tarkemmin.

くそっ!

Vierailija

Ei voi.

Ennewwanhaan kun Intel halusi kopiosuojata prosessoriensa nimet, sen piti muuttaa ne kirjaimilla esitettävään muotoon. Nimeä '586' ei voitu patentoida, joten saimmekin Pentiumit.

Kuten muistamme, Penoja edelsivät x86-malliset prosessorit.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009
Armitage
Moses Leone
Armitage
Yksi DVD on julmetun pitkä binäärinumero.

Väärin. Se on suuri joukko n-bittisiä binäärilukuja. Yksittäistä binäärilukua ei voi kopiosuojata, mutta niiden järjestyksen voi. Vähän samaan tapaan kuin kirjaimia ei voi kopiosuojata, mutta jos niitä pistää lukuisia peräkkäin tiettyyn ainutlaatuiseen järjestykseen esim. kirjassa, niin sen voi suojata.



DVD-levyn pinta koostuu digitaalisesta binäärikoodista, ykkösistä ja nollista. Jos luen sen alusta alkaen loppuun asti, ja muodostan lukemastani binäärimössöstä yhden luvun, on DVD yksi julmetun pitkä numerojono.



Mitäs jos se luku alkaa nollalla?

Vierailija
Armitage
Moses Leone
Armitage
Yksi DVD on julmetun pitkä binäärinumero.

Väärin. Se on suuri joukko n-bittisiä binäärilukuja. Yksittäistä binäärilukua ei voi kopiosuojata, mutta niiden järjestyksen voi. Vähän samaan tapaan kuin kirjaimia ei voi kopiosuojata, mutta jos niitä pistää lukuisia peräkkäin tiettyyn ainutlaatuiseen järjestykseen esim. kirjassa, niin sen voi suojata.



DVD-levyn pinta koostuu digitaalisesta binäärikoodista, ykkösistä ja nollista. Jos luen sen alusta alkaen loppuun asti, ja muodostan lukemastani binäärimössöstä yhden luvun, on DVD yksi julmetun pitkä numerojono.

Nimenomaan jono, ei yksi luku. Yksin ei voi muodostaa jonoa. Se on looginen mahdottomuus.

Vierailija
Entä jos alkaa nollalla? (en jaksa hakea tarkkaa lainausta)



Jos alkaa nollalla, silloin sillä ei ole merkitystä, ja sen voi jättää pois. Epäilen toki että alkaisi nollalla. Veikkaan että levyn tunnistusraita alkaa aina ykkösellä.

Jos oletetaan, että tarpeeksi pitkän luvun voi suojata, niin entä jos muutan yhden ykkösen tuosta DVD:n muodostamasta lukujonosta nollaksi, tai vaikkapa lisään perään yhden ykkösen, onko se silti kopiosuojan rikkomista? Onko jokainen luku, joka muodostuu yhden bitin invertoinnista saman kopiointisuojan sisällä? Entä jos muutan kaksi? Montako täytyy muuttaa, että katsotaan että kyseessä ei enää ole sama luku?

Entä jos käytän jotakin algoritmia välissä lukujen encoodaamiseen ja dekoodaamiseen? onko tekemäni algoritmin läpi ajamani kopiosuojatun binääriluvun kautta muodostuva uusi binääriluku kopiointisuojan sisällä?

Entä jos invertoin ne kaikki vastaluvuiksi? Onko peilikuvalukukin suojan sisällä?

Vierailija
Moses Leone

DVD-levyn pinta koostuu digitaalisesta binäärikoodista, ykkösistä ja nollista. Jos luen sen alusta alkaen loppuun asti, ja muodostan lukemastani binäärimössöstä yhden luvun, on DVD yksi julmetun pitkä numerojono.

Nimenomaan jono, ei yksi luku. Yksin ei voi muodostaa jonoa. Se on looginen mahdottomuus.[/quote]


Sori, korjaan tuon numerojonon, se oli väärä termi joka piti alun perin korjata, mutta ajattelin ettei kukaan siihen tartu. Väärässä olin. Jos minulla on jono ykkösiä ja nollia, kyseessä on binääriluku.

Vähän kuin väittäisit että 123 ei ole luku vaan numerojono, joka koostuu luvuista 1, 2 ja 3.

123 on desimaaliluku, joka on heksana 7B, oktaalilukuna 173 ja binäärinä 11110111.

Millä tavoin tuo binäärimuotoinen esitystapa ei ole luku, vaan numerojono?

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009
Armitage
Entä jos alkaa nollalla? (en jaksa hakea tarkkaa lainausta)



Jos alkaa nollalla, silloin sillä ei ole merkitystä, ja sen voi jättää pois. Epäilen toki että alkaisi nollalla. Veikkaan että levyn tunnistusraita alkaa aina ykkösellä.

Jos oletetaan, että tarpeeksi pitkän luvun voi suojata, niin entä jos muutan yhden ykkösen tuosta DVD:n muodostamasta lukujonosta nollaksi, tai vaikkapa lisään perään yhden ykkösen, onko se silti kopiosuojan rikkomista? Onko jokainen luku, joka muodostuu yhden bitin invertoinnista saman kopiointisuojan sisällä? Entä jos muutan kaksi? Montako täytyy muuttaa, että katsotaan että kyseessä ei enää ole sama luku?

Entä jos käytän jotakin algoritmia välissä lukujen encoodaamiseen ja dekoodaamiseen? onko tekemäni algoritmin läpi ajamani kopiosuojatun binääriluvun kautta muodostuva uusi binääriluku kopiointisuojan sisällä?

Entä jos invertoin ne kaikki vastaluvuiksi? Onko peilikuvalukukin suojan sisällä?




Binäärissä ensimmäinen bitti on merkityksellisin, joten sä tekisit silloin luvusta eri luvun ja siten koko luvun informaatio muuttuu radikaalisti.

MSB alkaa nollalla jos luku on positiivinen ja ykkösellä jos se on negatiivinen. Ja tämä kaikki vain jos niin on sovittu etukäteen, eli pelkkä levyn 'luku' ei ole itsessään edes informaatiota.

Se on syy sille miksi koodeissa on eri lukuja kuten uint16. Jos jotain nyt kiinnostaa.

Se algoritmi olisi sun, jos sen sellaiseksi tekisit. Informaatio taasen ei ole, koska ne nollat ja ykköset edustavat jotain.

Tai siis MSB ON nolla..

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Armitage

DVD-levyn pinta koostuu digitaalisesta binäärikoodista, ykkösistä ja nollista. Jos luen sen alusta alkaen loppuun asti, ja muodostan lukemastani binäärimössöstä yhden luvun, on DVD yksi julmetun pitkä numerojono.



Asia selviää siten, että teet jonkun DVD:n tms. ja sen muodostomaan numerosarjaan siten omaat tekijänoikeudet. Sitten vaan odottelet, että joku tuottaa vastaavan numerosarjan tallenteen ja haastat tekijänoikeusrikkomuksesta oikeuteen. Siten se selviää.

Vierailija
Armitage

Millä tavoin tuo binäärimuotoinen esitystapa ei ole luku, vaan numerojono?


Koska se muodostuu sanoista, jotka muodostuvat tavuista, jotka muodostuvat biteistä. Esimerkiksi jono 1,2 ja 3 ei ole sama kuin luku 123, esittipä ne sitten desimaali-,heksadesimaali- tai binäärimuodossa.

Esimerkisi desimaaliluvut 1,2,3 ja 123 ovat heksadesimaaleina 1,2,3 ja 7B. Binäärimuodossa ne ovat 00000001, 00000010, 00000011 ja 01111011.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat