Teeskentely ihmissuhteissa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tämän ketjun innoittamana päätin avata itselleni oman:
psykologia-aivot-ja-aistit-f12/olenko-ylimielinen-t50465.html

Teeskentelen ihmissuhteissani. Nauran tekonaurua vitseille jotka eivät ole mielestäni yhtään hauskoja ja yritän näyttää kiinnostuneelta vaikken yhtään ole. En sano mitä oikeasti ajattelen.

Esimerkiksi jos kaverini kysyy mielipidettä kummat verhot minun mielestäni sopisivat paremmin
hänen sisustukseensa sanon, että: "Noi" vaikka oikeasti ajattelen, että hiljaa itsekseni, että: "Sisustuksesi on niin karseaa suomisoffatyyliä ettei verhot juurikaan paranna tilannetta".

Tai kun sukulaisieni esittelee uutta taloaan ja taulutelevisiotaan, niin kehun kuinka tilava talo on vaikka oikeasti ajattelen, että: "Oletko sinä pienituloinen junttiressu mennyt ottamaan näin paljon lainaa?".

Tai kun kaverini kertoo äänestäneensä RKP:tä ajattelen, että: "Ei sinusta persjalkaisesta itä-suomalaisesta ikinä tule ruotsinsuomalaista vaikka kuinka yrität pyrkiä piireihin" mutta en tietenkään sano ajatuksiani ääneen.

Tämä teeskentely on todella kuluttavaa koska kyse ei oikeastaan ole todellisista ihmissuhteista. En ole aito, oma itseni.
No, on minulla minulla muutama ystävä joilla on tavallista parempi kritiikin sietokyky. He ovat myös tavallista älykkäämpiä ja huumorintajuisempia joten minun ei tarvitse nauraa tekonaurua. He myös antavat itse aika suoraa palautetta. Jostain syystä he ovat kaikki miehiä.

Mitä helvettiä teen?

Jos ilmaisen tunteeni ja ajatukseni rehellisesti, niin luulenpa, että kaverini saattavat hieman loukkaantua mistä sitten seuraa kosto tai hylkääminen tai moitteita siitä, että olen sanonut pahasti. Yleensä saan ihmiset itkemään. Toisin sanoen he eivät halua tutustua todelliseen minääni.

Sitten jos taas jatkan tätä teeskentelyä... no, en voi jatkaa tätä kovin pitkää.

Jos nyt otan riskin ja yhtäkkiä lakkaan nauramasta niille vitseille, niin kaverini saattavat luulla, että heissä on ilmennyt joku vika (vaikka todellisuudessa "vika" on ollut alusta lähtien) ja he saattavat kysyä siitä. Mitä sanon?

Ja sitä paitsi jos minun kerran pitää teeskennellä kavereitteni seurassa, niin eikö se ole merkki siitä, että minun ehkä kannattaisi etsiä muuta seuraa?
Pidän netistä ja keskustelupalstoista. Täällä voi sanoa ihmisille päin naamaa sellaisia asioita joita ei voisi sanoa IRL.

Sain asperger-testistä 121 pistettä joten olen siinä rajoilla.http://www.asperger.fi/testi.htm

Onko minussa jotain vikaa vai teeskentelevätkö muutkin ihmiset?

Mitä teen?

Jatkossa varmaan kannattaa olla suorapuheinen heti alusta lähtien ja antaa sen karsia pois ne ihmiset jotka eivät sitä kestä. Hienointa olisi tietysti löytää joku uusi tapa ajatella positiivisesti ihmisistä jotta ei tarvitsisi teeskennellä.

Kommentit (9)

iMuke
Seuraa 
Viestejä1339
Liittynyt13.3.2008

Ainahan tuota teeskentelyä on ihmissuhteissa. Minä ainakin joskus teeskentelen olevani samaa mieltä tai valehtelen pitäväni jostain kaverini sanomasta/esittämästä asiasta ihan vaan sen takia että pidän kaveristani ja tällaisilla pienillä valkoisilla valheilla sitten yritän tehdä hänet iloisemmaksi ja samalla vahvistan arvostamaani ystävyyssuhdetta.

Tämä ei tarkoita sitä että jatkuvasti valehtelisin ja yrittäisin miellyttää, kyllä minullakin on mielipiteeni ja periaatteeni ja mieltymykseni kohteet. Luulen myös että ehkä kaverini sitten joskus myötäilee minua joissakin asioissa. Uskon että joskus on ihan paikallaan olla samaa mieltä kaverin kanssa vaikka ei oikeasti olisikaan.

Vierailija

Miksi ajattelet niinkuin ajattelet kyseisissä tilanteissa? Eikö olisi helpompaa miettiä, voiko todellisia mielipiteitäni ja ajatuksiani hillitä / muuttaa sen sijaan että miettisi koko ajan miellyttääkö se mitä sanon?

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Liittynyt22.11.2007

Tuon tason teeskentely vastaa hyviä käytöstapoja. Ei ole mitään tarvetta loukata ihmisiä.

Käytös lähtee siitä, mistä itse pitää. En halua kuulla arvosteluja ulkonäöstäni, en hyvää enkä pahaa, siksi en juuri koskaan kommentoi toisen ulkoista olemusta. Tosin, jos toinen selvästi haluaa minun mielipiteen vaikka uudesta vaatteestaan, sanon sen niin rehellisesti kuin tilanteessa voi. "Kaikessa on aina jotain hyvää"-ajatus auttaa yleensä.

Ei kenenkään tarvitse aina olla hyvällä tuulella. Mutta aina sen negatiivisen huomaaminen kuluttaa ja tekee elämästä kurjaa. Jos mieleesi tulee aina se huono ensin, opettele ajattemaan sen jälkeen asian positiivinen puoli, sen voi ihan harjoituksella oppia.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

planetisti
Seuraa 
Viestejä463
Liittynyt22.9.2008

Roolit kuuluvat ihmisyyteen. Niiden tiedostaminen vaikeuttaa elämää. Itsekin tarvitsisin jotain neuvoa tähän, kuinka kääntää tämä ilmiö sellaiseksi, että kaikki hyötyisivät.

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Liittynyt22.11.2007
planetisti
Roolit kuuluvat ihmisyyteen. Niiden tiedostaminen vaikeuttaa elämää. Itsekin tarvitsisin jotain neuvoa tähän, kuinka kääntää tämä ilmiö sellaiseksi, että kaikki hyötyisivät.

Tärkeintä on hyväksyä itsensä ja silloin rooli on vain jonkun oman luonnostaan olevan puolen korostamista.

Kokemukseni mukaan vaikeinta on vaihtaa roolia samojen ihmisten kanssa, esimerkiksi kun joutuu hoitamaan vanhempiaan. Menettää lapsena olemisen oikeuden vaikka vanhemmat elävät.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Vierailija

Ihmiset eivät ole täydellisiä. Jos haluat olla heidän ystävänsä, niin olet heille kohtelias. Jos et halua olla heidän ystävänsä, niin ei tarvitse olla epäkohtelias, lakkaat vaan olemasta heidän kanssaan. Toisaalta monet arvostavat suoraa puhetta. Mutta eivät ihmiset oikeasti tykkää siitä, jos heitä jatkuvasti kärvennetään kritiikillä ja haukuilla.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Elämä on yhtä pakkopullaa, jota useimmat eivät halua tai edes osaa ymmärtää. Elämässä ainut tavoite on kuolla, toiset pääsevät siihen ennemmin, toiset taas myöhemmin. Oikeasti älykkäät ja fiksut ihmiset ovat surmanneet itsensä, jolloin he ovat päässeet tavoitteeseen ennen muita. Loput vähemmän välkyt sitten jatkavat elämäänsä ja miellyttävät koko ikänsä toisiaan. Osa vielä sitäkin vähemmän välkyistä sortavat muita ja tavoittevat jotain tähteä taivaalta, jota ei koskaan voi saavuttaa. Hyvin monilla on tavoitteenaan vain kestää huomiseen tai selviytyä seuraavaan vuoteen asti ilman ongelmia.

Suosittelen jokaiselle menemään tai jäämään jonnekin paikkaan erikoisena ajankohtana, se avaa melko paljon ajatuksia. Esimerkiksi kouluun meneminen kun sieltä on muut poistuneet, huvipuisto tai vastaava. Melko mielenkiintoista huomata, että se on kaiken tehdyn lopullinen päämäärä. Kaikki ihmisen tekemä katoaa lopulta, eikä ketään oikeasti kiinnosta jättikö jonkun tyhjän tynnyrin joskus muutaman vuotta sitten jonnekin varastoon kesätöissä. En minä tunne sata vuotta sitten tällä alueella asuneita ihmisiä ja ei sadan vuoden päästä kovinkaan moni tunne minua. Ihminen on vain sosiaalinen eläin, ei siinä mitään muuta. On sitten kissa, lehmä, ihminen, mies, nainen, suomalainen tai mitä vain, niin kaikki me eletään omaa elämäämme ensimmäistä kertaamme, samanlaista se on muillakin.

Suosittelen olemaan muille miellyttävä, niin saa ja pitää yllä kaverisuhteita. Itse olen usein aivan liian suorapuheinen, jonka seurauksena 95% potentiaalisista kaverisuhteita on jäänyt pois. En varmaan itsekään olisi itseni kanssa kaveri, osaan haluamattani usein sanoa melko ilkeästikin muille. Ehkä minunkin vain kannataisi jäädä pois koko yhteiskunnassa, niin olisi kaikkien kannalta parempi.

Uusimmat

Suosituimmat