Liikunta - enemmän haittaa kuin hyötyä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Monet ovat sitä mieltä että liikunta edistää terveyttä. Kuitenkin väitteet ovat aika löysällä pohjalla.

Tiedetään että ainakin raskas liikunta heikentää immuunipuolustusta, eli on immunosuppressiivinen. Tiettyjä kroonisia sairauksia sairastavien tila voi heiketä dramaattisesti liikunnan jälkeen päiviksi, tai jopa viikoiksi (esim. krooninen väsymysoireyhtymä). Rasituksen jälkeen myös esim. MS-tautia sairastavien oireet voivat paheta. Masennuksessa taas sanotaan yleisesti että liikunta helpottaa oireita, mutta sekin voi olla pelkkää immunosuppressiota + endorfiinit, eli oireet palaavat heti, jos liikunnan lopettaa. Raskasta liikuntaa harrastavilla, esim. maratonjuoksua harrastavilla voi sydänlihas paksuuntua, mikä ei ole mikään terveyden merkki. Liikunta siis vähentää tulehdusta elimistössä, mutta onkohan tämä vain suunnilleen sama asia kuin ottaisi steroideja tai D-vitamiinia?

Väitteet siitä että ne, jotka urheilevat säännöllisesti ovat yleensä paremmin koulutettuja ja sairastavat muita vähemmän, ei myöskään todista mitään urheilun postiivisesta vaikutuksesta. Se voi johtua pelkästään siitä, että ihmiset olivat terveempiä jo alun alkaen, eli jaksavat urheilla, mutta siitä riippumatta olivat myös paremmin koulutettuja jne.

Lisäksi urheilu on vähän sama kuin ottaisi huumeita, kun liikuntahan vapauttaa endorfiineja sun muita mielihyvähormoneja, eli siihen jää koukkuun. Entiset huippu-urheilijat ovat myös yleensä huonossa kunnossa, ovat loukannet itsensä useita kertoja, ja joutuvat lopettamaan urheilun yleensä jo 40-vuotiaina, eikä välttämättä iän vuoksi.

Liikunta parantaa kyllä kestävyyttä, ja siinähän on eräs hyöty, mutta tämä ei kestä sen kauempaa, eli elimistö palaa normaalitilaansa, jos ei koko ajan harrasta liikuntaa.

Ehkäiseekö liikunta mitään sairauksia? Sanotaan että auttaa esim. rasvamaksaan eläinkokeissa, mutta eihän se nyt paranna mitään, jos rasvamaksa palaa sairautena takaisin, heti kun lopettaa liikunnan. Ei sitä ainakaan esiinny terveillä ihmisillä, vaikka eivät harrastaisikaan liikuntaa.

Sivut

Kommentit (153)

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Kevyt hyötyliikunta kuten kävely, lyhyet sprintit ja kohtuullinen lihasten rasittaminen muutaman kerran viikossa on varmasti hyödyllistä ja terveellistä. Mutta itsensä rääkkääminen ja kilpaurheilu eivät niinkään, tosin varmaan silti terveellisempiä kuin pelkkä löhöäminen.

Vierailija

Kyllä sitä liikkumalla/kuntoilemalla ainakin pysyy paremmassa kunnossa kuin sohvaperunana. Suosin mielummin kyllä itse kokonaisvaltaista kuntoilua, siis kehonrakennusta johon kuuluu sekä vastusharjoittelu-, aerobinen- että venyttely-liikkuvuusohjelma. Tämän päälle sitten haluttu määrä erilaista lajiharjoittelua, jotta koordinaatio ym. osa-alueet kehittyvät. Tähän ovat hyviä mm. kamppailu- ja itsepuolustuslajit. Fyysisen itsehoidon lisänä kannattaa kiinnittää huomio myös syömiseen, eli mahdollisimman ravintoainerikasta ruokaa, mielummin itse alusta asti maustettuna ja marinoituna. Bodauksessa tämä tietenkin tulee automaattisesti otettua huomioon. Jättäisin kaiken turhan synteettisen ravintolisän ja muutkin käsitellyt ravintolisät sivuosaan ja keskittyisin terveellisiin ruoka-aineisiin. Horkaaminen tietenkin jää automaattisesti pois.

Vierailija

Horkaaminen? Hortaamisen tiedän, eli villivihannesten keräilyn. Sen aika alkaakin olla käsillä, eli nuoria vuohenputken lehtiä ja horsman versoja. Sitten tulevat nokkoset.

Vierailija

Nyt en kyllä saanut sellaisia vastauksia kuin mitä halusin. Eli ihan selvästi sitten: lisääkö liikunta mikrobikuormaamme nopeammin kuin olisimme jouten?

Syljestäkin löytyy yli sata eri mikrobilajia terveissäkin ihmisissä, ja immunosuppressio eri muodoissa (esim. raskasmetallit, lääkkeet, liikunta, steroidit, D-vitamiini, auringonvalo (UV-säteily) jne.) lisää niitten kasvuvauhtia, koska immuunipuolustus hiekkenee. Eri lihoistakin löytyi nyt hiljattain antibioottiresistenttejä bakteereja, eli niitä tulee joka tuutista.

Vierailija

Mikä ihmeen mikrobikuorma?

Muistelen bakteeritutkijan kirjoittaneen, että 99.8% bakteerikontakteista on ihmisille hyödyllisiä. Allergioiden ja autoimmuunisairauksien yleistymistä on selitetty juuri liian vähäisillä mikrobikontakteilla. Jopa lihavuusepidemian yhdeksi syyksi on esitetty liian vähäisiä suolistobakteereita hygieenistyneen ruoan ja antibioottien vuoksi.

Vierailija

Entäs tuki- ja liikuntaelin sairaudet. Liikunta on erinomainen keino ehkäistä ylipainoa sekä sydän ja verisuoni sairauksia sekä kakkostyypin diabetesta.

Tietty raskas ammattimainen urheilu tuo ammattitautinsa, mutta väitänpä silti että urheilijat voivat yleisesti paremmin kuin täysin urheilemattomat.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Tuskin on enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka olen jostain itsekin lukenut että liikunta vanhentaa kehoa nopeammin kuin liikkumattomuus. On se varmaan silti kivampi elää hyvinvoivana ja uutterana kuin väsyneenä ja läskinä pari vuotta pitempään - jos edes elää.

くそっ!

Vierailija

Muistelen nähneeni tilastokäppyrää, jonka mukaan liikunnan terveysvaikutus on käännetty U. Ammattiurheilijoiden terveys on jotakuinkin yhtä heikko kuin sohvaperunoiden. Optimaalisinta on harrastaa liikuntaa kohtuullisesti ja monipuolisesti lepopäivät huolehtien.

Vierailija
pgm
Monet ovat sitä mieltä että liikunta edistää terveyttä. Kuitenkin väitteet ovat aika löysällä pohjalla.



Mitään näin älytöntä en ole aikoihin lukenut.

Vierailija
Mikä ihmeen mikrobikuorma?

Se mikä löytyy ihmisestä.


Muistelen bakteeritutkijan kirjoittaneen, että 99.8% bakteerikontakteista on ihmisille hyödyllisiä. Allergioiden ja autoimmuunisairauksien yleistymistä on selitetty juuri liian vähäisillä mikrobikontakteilla. Jopa lihavuusepidemian yhdeksi syyksi on esitetty liian vähäisiä suolistobakteereita hygieenistyneen ruoan ja antibioottien vuoksi.



Esimerkkini koski pelkästään syljen mikrobikuormaa. Esim. tässä tutkimuksessa mainittiin 101 eri lajia, monet aikaisemmin tuntemattomia löydettiin syljestä eri ihmisistä.

"Global diversity in the human salivary microbiome"
http://genome.cshlp.org/content/early/2 ... 8.abstract

Osa niistä ovat patogeenisia, ja tunnettuja.

Mitkään mikrobit eivät ole tietääkseni osoitettu suoraan hyödyllisiksi ihmisille. On olemassa vain haitallisia ja vähemmän haitallisia mikrobeja ihmiselle. Jotkut mikrobit myös käyvät sotaa toisiaan vastaan omassa elimistössämme, ja luultavasti sen vuoksi saattaa joskus BCG-rokotteesta olla hyötyä joidenkin syöpien osalta kun sekä syöpäbakteerit että tuberkuloosibakteerit ovat ainakin etäisesti sukua toisilleen, joten taistelevat samasta elintilasta elimistössämme. Näistä syöpäbakteerit ovat haitallisempia kuin BCG-bakteerit.

Allergioiden ja autoimmuunisairauksien kasvu voidaan selittää sillä, että loismadot sun muut organismit, jotka elävät solujen ulkopuolella, ovat vähentyneet hygieenisyyden myötä. Tämä voimistaa solunsisäistä Th1-puolustusta, jolloin autoimmuunitaudit ovat todennäköisempiä. Joihinkin autoimmuunisairauksiin, ja allergioihin on olemassa joku helminttiterapia, jossa matoja istutetaan potilaaseen, jolloin autoimmuunisairauden oireet helpottuvat. Se saa immuunipuolustuksen ajautumaan Th2:en suuntaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Helminthic_therapy

Pidän kyllä liikuntaa vanhentavana tekijänä. Ainakin raskasta liikuntaa harrastavat vanhenevat ennenaikaisesti, kuten juuri maratonjuoksijat. Tietysti, sillä kortisolihan nousee rasituksessa, sillä saa enemmän suorituskykyä, mutta se vanhentaa. Se on vähän sama asia kuin nappaisi kortisonia.

Occipitale
Seuraa 
Viestejä169
Liittynyt18.2.2010

Ethän sä nyt mitenkään voi olla tosissas
Siis väitäkö ihan tosissa, että ihminen voi terveellisemmin kun ei rasita lihaksiaa vs. rasittaa lihaksiaan?

Alarik
Allergioiden ja autoimmuunisairauksien kasvu voidaan selittää sillä, että loismadot sun muut organismit, jotka elävät solujen ulkopuolella, ovat vähentyneet hygieenisyyden myötä. Tämä voimistaa solunsisäistä Th1-puolustusta, jolloin autoimmuunitaudit ovat todennäköisempiä. Joihinkin autoimmuunisairauksiin, ja allergioihin on olemassa joku helminttiterapia, jossa matoja istutetaan potilaaseen, jolloin autoimmuunisairauden oireet helpottuvat. Se saa immuunipuolustuksen ajautumaan Th2:en suuntaan.



Miten tämä liittyy mitenkään alkuperäiseen väitteeseesi?

pgm
Rasituksen jälkeen myös esim. MS-tautia sairastavien oireet voivat paheta. Masennuksessa taas sanotaan yleisesti että liikunta helpottaa oireita, mutta sekin voi olla pelkkää immunosuppressiota + endorfiinit, eli oireet palaavat heti, jos liikunnan lopettaa



Jos MäSässä on lähtökohtaisesti fatiikkia, niin on selvä, että liikunta ei tässä kohtaa paranna oireita. Sama jos sulla on jalka murtunu, niin se ei parane päivittäin juoksemalla.

Masennuksella ja immunosupressiolla ei ole mitään suoranaista yhteyttä keskenään. Liikunnan vaikutus masennukseen perustuu mm. lisääntyneeseen plastisuuteen.

pgm
Ehkäiseekö liikunta mitään sairauksia? Sanotaan että auttaa esim. rasvamaksaan eläinkokeissa, mutta eihän se nyt paranna mitään, jos rasvamaksa palaa sairautena takaisin, heti kun lopettaa liikunnan. Ei sitä ainakaan esiinny terveillä ihmisillä, vaikka eivät harrastaisikaan liikuntaa.



Stadissa tehtiin mm. kokeilu tässä taannoin (voin kaivaa tutkimuksen myöhemmin esiin, nyt en pääse terveysporttiin), jossa todettiin, että liikunta vähensi merkittävästi enemmän kolesteroli arvoja ja veranpainetta verrattuna *staiineihin/*dipiineihin/*priileihin ja plaseboon

Vastaukset on siellä mistä ne löytää

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat