Maailmantalouden kasvu

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun nyt paljon politiikasta ja taloudesta täälläkin keskustellaan, niin miten ihmeessä maailmantalous voi kasvaa ilman, että se se kasvu on joiltain pois?

Käsitääkseni meillä on rajalliset luonnonvarat joiden arvostus [size=75:3gakwt94](mm. timantit, kulta jne)[/size:3gakwt94] ovat vain pelinappuloina tässä pelissä.

Mistä ihmeestä se se talouskasvu tulee? Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat.

Sivut

Kommentit (39)

Vierailija

Samoja asioita tullut pohdittua. Kyllä se taitaa pitkälle toimia niin että köyhillä teetetään työt halvalla ja kaupataan se halvalla työllä toteutettu 'hyödyke' kovalla hinnalla. Kun Aasiassa palkat nousee, siirrytään seuraavaan köyhään maanosaan.. veikkaisin Afrikkaa.

Työnteolla työntekijä saa rahaa ja työn teettäjä saa tuotettua hyödykkeitä joista saadaan vielä enemmän rahaa. Sitten kun kaikilla on talous kunnossa otetaan lainaa ja ostetaan lisää hyödykkeitä, joita joku on teettänyt ja josta joku on saanut palkan. Tässä lainaus mekanismissa syntyy ainakin rahaa ja veroja kerätään joka tilanteessa.. se kuinka tilanne jatkuu tästä eteenpäin on vähän mysteeri. Inflaatiota varmaankin syntyy jos kaikki kylpee rahassa.. eikä halpaa työvoimaa enää ole.

Päätelmän lopputulos.. Köyhien kustannuksella osa maailmaa rikastuu.

Vierailija

Oma mielipide on että kasvu on hypetystä, tapa saada tavallinen pulliainen uskomaan (olemattomiin markkinavoimiin ja) no, meilläpäin, länsimaiseen kulttuuriin ja siihen että kun hulluna teet työtä, voit saada kaiken mitä haluat tai..parhaassa tapauksessa pitää työpaikkasi, tappio kääntyy kätevästi voitoksi tällä logiikalla- näin ihmisiä kusetetaan käyttämään kaikki voimansa rottien hyödyksi.

Maailma muuttuu ja me sen mukana, uskon että oikeata pääomaa tulevaisuudessa ovat puhdas juomavesi, ruoka, mineraalit, energia- perusasiat jotka pitävät yhteiskuntia pystyssä (toisin kuin markkinatalouksien puhdas kusetussysteemi) kasvu loppupelissä liittyy tiettyihin resursseihin vaikka muuta talousvoimien taholta meille aivopesun konsteihin opetetaankin. Eli täytyy säilyttää vahva armeija, eikä se Impivaaralaisuuskaan niin pahasta ole

Vierailija
Synninlukko
Kun nyt paljon politiikasta ja taloudesta täälläkin keskustellaan, niin miten ihmeessä maailmantalous voi kasvaa ilman, että se se kasvu on joiltain pois?

Käsitääkseni meillä on rajalliset luonnonvarat joiden arvostus [size=75:d9boglt8](mm. timantit, kulta jne)[/size:d9boglt8] ovat vain pelinappuloina tässä pelissä.

Mistä ihmeestä se se talouskasvu tulee? Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat.





No sitä ei tiedä kukaan, kuinka rajalliset luonnon varamme loppujen lopuksi ovat. Koska sitä varten pitäisi ennustaa tulevaisuutta. Markkinat pitävät lähinnä huolen siitä, että eniten tarjoava saa nuo mineraalit. Eniten tarjoavalla tietenkin täytyy olla myös paras käyttö mineraaleille, tai muuten hän ei pystyisi tarjoamaan eniten niistä. Toisaalta kuparikaivoksella ei tee mitään, jos kysyntä kuparille on alempi kuin sen kaivamisen hinta. Paras tapa käyttää mineraaleja on paras tapa. Parempi kuin se, että annettaisiin niitten olla maan sisällä (paitsi jos se on paras tapa). Spekulaatiohan pitää hinnat oikealla tasolla, esim jos odotetaan, että kuparia tarvitaan tulevaisuudessa paljon enemmän niin iskee "säästökausi".

Talouskasvu per capita tulee tehokkuudesta käyttää luonnonvaroja ja tehdä töitä. BKT taas mittaa tuotettua tavaran määrää sen markkinahinnalla.

Se, että ajatellaan, että kun minä ostan joltain ihmiseltä vaikka auton, niin se on joltain toiselta pois, on kyllä jotain mitä en taas odottanut kuulevani tällä vuosituhannella rajan länsipuolelta.

Vierailija

Joidenkin laskelmien mukaan maapallo tuottaa vähemmän uusiutuvia luonnonvaroja kuin ihminen niitä kuluttaa, eli ympäristön köyhtyminen on tiedossa. Kalakannat on luhistuneet ja ympäristön monimuotoisuus heikkenee kemikalisoinnin ja viljelysten tieltä.

Väestönkasvu on riittämätön länsimaissa ja viittaa siihen ettei pian ole riittävästi nuoria tekemässä uransa alussa välttämättömiä halpatöitä. Suomeenkin on otettava lisää ulkomaalaisia, jotta elintaso voidaan säilyttää. Jopa kiinassa ollaan huolissaan väestön liian hitaasta kasvusta, kun jo puolet väestä asuu kaupungeissa eikä halua lisääntyä riittävän kanimaisesti.

Kuinkahan paljon maailmantalouden kasvu pohjautuu todellisuudessa väestönkasvuun?

Mutta, mutta! Ei ajatella sitä, niin se menee pois....

Vierailija
Arvuuttelija

Mutta, mutta! Ei ajatella sitä, niin se menee pois....


"Jonkun tarvitsee ajatella nää maailman rannat selviksi"
- Konstan Pylkkerö

Vierailija
JärkiAjattelia

Se, että ajatellaan, että kun minä ostan joltain ihmiseltä vaikka auton, niin se on joltain toiselta pois, on kyllä jotain mitä en taas odottanut kuulevani tällä vuosituhannella rajan länsipuolelta.



Tiede-lehden keskustelufoorumilla kannattaa varautua ihan kaikkeen.

Vierailija
JärkiAjattelia
Talouskasvu per capita tulee tehokkuudesta käyttää luonnonvaroja



Mites immateriaali, esim. palvelut. Eikö ne lisää talouskasvua?

Vierailija
Hubsu
JärkiAjattelia
Talouskasvu per capita tulee tehokkuudesta käyttää luonnonvaroja



Mites immateriaali, esim. palvelut. Eikö ne lisää talouskasvua?



Tietenkin lisäävät, mutta tätä ei moni tajua. Tulevaisuudessa suurin osa talouskasvusta tullee aineettomista hyödykkeistä ja palveluista.

Vierailija
Carloz
Tietenkin lisäävät, mutta tätä ei moni tajua.



Järkiajattelija ei tainnutkaan olla niin järkiajattelija, koska ei tätä tajunnut?

Noh asiaan. AP ihmetteli talouskasvua ja kuinka sitä voi syntyä. Reaalitalouden koko voidaan laskea hyvin yksikertaistetulla ja yleistetyllä kaavalla MV=PY, jossa M on kierrossa olevan rahan (tai halutun raha-agregaatin) kokonaismäärä, V on vaihtonopeus (kuinka monta kertaa koko M vaihtaa vuodessa omistajaa), P on hintataso ja Y on inflaatiokorjattu BKT. Tuosta voikin sitten helposti päätellä kuinka nimellishinnoitettu talouskasvu saadaan aikaan.

Mielenkiintoisemmaksi meneekin sitten pohdinnat siitä, miten esimerkiksi hintojen pysyvyys vaikuttaa reaalitalouden kasvuun, jos nimellistalouden kokoa yritetään muuttaa esimerkiksi keskuspankkien harjoittamalla korkopolitiikalla.

Vierailija

Suosittelen luettavaksi Ari Ojapellon kirjoituksia, joissa poikkeuksellisesti verrataan tuottavuutta ja virtuaalivarojen suhdetta innovointiin ja tehtyyn työmäärään. Viralliset ekonomistit eivät ole kiinnostuneita näistä raameista lainkaan. Heillä on omat pelinsä, joihin eivät kokonaisvaltaiset kehykset varsinaisen "talouselämän" ulkopuolella kuulu. Ojapellon kirjoituksista, jotka perustuvat virallisiin tilastoihin, ilmenee mm. että tuottavuuden kasvu ei enää lisää työpaikkoja kehittyneimmissä maissa. Samoin käy ilmi, että kun kaikkien maailmassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvo on n. 50 triljoonaa Amerikan dollaria vuodessa, on vituaalimarkkinoiden, eli pankkien ja finanssilaitosten johdannaisten, arvo viisinkertainen, eli 250 triljoonaa. (kirjoitettu 15.2.2010) Sen määrä kasvaa koko ajan.

Jotenkin groteskia on ajatella, että kun ostan perheelleni kolmannen auton, pelastan pari kurjaa köyhimystä nälkäkuolemalta Afrikassa, tai jossain muualla alikehittyneessä maanosassa. Ehkäpä tekisinkin niin, jos minulla olisi jo kaksi autoa, mutta minulla ei ole ensimmäistäkään, enkä aio ostaakaan. Olen siis petturia markkinataloudelle, ja siten myös Isänmaan, Yhteisen Euroopan ja sen Vakaan Valuutan asialle?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat