Seuraa 
Viestejä45973

Voisiko joku ystävällisesti kertoa minulle vastauksen ja kaavan millä lasketaan seuraava:

Kappale putoaa 50 km/h maahan. Kuinka korkealta kappale on pudotettu, kun sen lähtönopeus on pudotushetkellä 0 km/h. Siis muita tietoja ei ole, esim massa. Kiitos.

Sivut

Kommentit (24)

Neutroni
Esimerkiksi energiaperiaatetta voi käyttää. Liike-energia lopussa (0.5*m*v*v) on sama kuin potentiaalienergia alussa (m*g*h). Suureiden merkinnät standardialkeisoppikirjakamaa.



Eli voitko vielä kertoa miten sen vastauksen saan tästä rakennettua?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä33558
jano64
Neutroni
Esimerkiksi energiaperiaatetta voi käyttää. Liike-energia lopussa (0.5*m*v*v) on sama kuin potentiaalienergia alussa (m*g*h). Suureiden merkinnät standardialkeisoppikirjakamaa.



Eli voitko vielä kertoa miten sen vastauksen saan tästä rakennettua?



Energiaperiaate tarkoittaa, että energian kokonaismäärä säilyy. Jos potentiaalienergiaa häviää, kun kappale putoaa, se muuttuu liike-energiaksi. Siispä merkkaat kokonaisenergian alussa, eli tuon potentiaalienergian yhtäsuureksi kuin kokonaisenergia lopussa (eli tässä tapauksessa liike-energia).

Sitten kaivat aivolohkosta esiin algebran, jota hyväksi käyttäen puljaat tuon yhtälön muotoon h=jotain. Jos teet sen oikein, huomaat että "jotain" sisältää vain annettuja tai muuten tiedettyjä suureita. Niitä hyväksikäyttäen lasket numeerisen tuloksen. Tsekkaat vielä että yksiköt ovat oikein.

Denzil Dexter
Ei täällä kukaan taida noin hankalaa laskua osata. Parempi olla huomenna tarkkana oppitunnilla.




Heh juu. Tässä asiassa on kyse vedonlyönnistä ja haluaisin vaan vastauksen tähän. Luulisin että tämä ei taida kovin hankala lasku olla, mutta itse kun en sitä osaa niin rekisteröidyin tänään tänne, kun ajattelin että täällä on itseäni fiksumpia, ainakin tässä asiassa

Moose
Seuraa 
Viestejä203

potentiaalienergia alussa on liike-energiaa lopussa
mgh=½mv^2

jotain voi supistaa suoraan pois

m on massa [kg]
g on maan putoamiskiihtyvyys 9,81 m/s2
v on nopeus [m/s]
h on korkeus [m]

kW MW GW - kWh MWh GWh - µ º • ø ¼ ¾ ¹ ² ³

PPo
Seuraa 
Viestejä15128
jano64
Denzil Dexter
Ei täällä kukaan taida noin hankalaa laskua osata. Parempi olla huomenna tarkkana oppitunnilla.




Heh juu. Tässä asiassa on kyse vedonlyönnistä ja haluaisin vaan vastauksen tähän. Luulisin että tämä ei taida kovin hankala lasku olla, mutta itse kun en sitä osaa niin rekisteröidyin tänään tänne, kun ajattelin että täällä on itseäni fiksumpia, ainakin tässä asiassa

Pitäähän vedonlyöjää jeesata. Vastaus on 10 m. Toivottavasti voitat vetosi

PPo
jano64
Denzil Dexter
Ei täällä kukaan taida noin hankalaa laskua osata. Parempi olla huomenna tarkkana oppitunnilla.




Heh juu. Tässä asiassa on kyse vedonlyönnistä ja haluaisin vaan vastauksen tähän. Luulisin että tämä ei taida kovin hankala lasku olla, mutta itse kun en sitä osaa niin rekisteröidyin tänään tänne, kun ajattelin että täällä on itseäni fiksumpia, ainakin tässä asiassa

Pitäähän vedonlyöjää jeesata. Vastaus on 10 m. Toivottavasti voitat vetosi



Kiitos. Oma vastaukseni oli 9,9 m. Ilmeisesti pyöristettynä siis 10 m. Kaverin vastaus 19,8 m.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615

Yksinkertaisemmin:

h = v * v / 2g, jossa v= 50 km/h, ts. 13.89 m/s, ja g=9.81 m/s*s
ts,. h= 13.89 * 13.89 / 19.62 => h= 9.83 m.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Seppo_Pietikainen
Yksinkertaisemmin:

h = v * v / 2g, jossa v= 50 km/h, ts. 13.89 m/s, ja g=9.81 m/s*s
ts,. h= 13.89 * 13.89 / 19.62 => h= 9.83 m.





Kiitos!

PPo
Seuraa 
Viestejä15128
Seppo_Pietikainen
Yksinkertaisemmin:

h = v * v / 2g, jossa v= 50 km/h, ts. 13.89 m/s, ja g=9.81 m/s*s
ts,. h= 13.89 * 13.89 / 19.62 => h= 9.83 m.


Tehtävän lähtöarvo 50 km/h on annettu yhden tai korkeintaan kahden numeron tarkkuudella, joten kysytty korkeuskin annetaan korkeintaan kahden numeron ( 9,8 m ) tarkkuudella. Tässä tapauksessa yhdenkin numeron ( 10 m ) tarkkuus on mielestäni riittävä. Joka tapauksessa kolmen numeron tarkkuus ( 9,83 m ) ei ole fysikaalisesti perusteltavissa.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
PPo
Seppo_Pietikainen
Yksinkertaisemmin:

h = v * v / 2g, jossa v= 50 km/h, ts. 13.89 m/s, ja g=9.81 m/s*s
ts,. h= 13.89 * 13.89 / 19.62 => h= 9.83 m.


Tehtävän lähtöarvo 50 km/h on annettu yhden tai korkeintaan kahden numeron tarkkuudella, joten kysytty korkeuskin annetaan korkeintaan kahden numeron ( 9,8 m ) tarkkuudella. Tässä tapauksessa yhdenkin numeron ( 10 m ) tarkkuus on mielestäni riittävä. Joka tapauksessa kolmen numeron tarkkuus ( 9,83 m ) ei ole fysikaalisesti perusteltavissa.



Ja koska gravitaatiokentän voimakkuutta ei ole ilmoitettu lainkaan, on yhden numeronkin tarkkuus liian suuri. Oikea vastaus onkin "melko korkealta".

Tuo perustuu siihen, että lähtöarvot ovat epätarkkoja mikä on selvästi kerrottu. 50 km/h voi olla tarkka-arvo koska virherajoja ei ole annettu. Myös g tunnetaan kolmella numerolla joten lopputuloksessa kolmen numeron tarkkuus on perusteltu. Jotta 50 voidaan tulkita yhden numeron tarkkuudella ilmaistuksi se on annettava muodossa 50±5 tai 5E+1. Liikaa numeroita ei pidä vastauksiin tunkea mutta ei myöskään pidä pyöristellä liikoja. Mielestäni tässä tuo yhden numeron tarkkuus on ehdottomasti väärin. Kahden tai kolmen numeron tarkkuus on oikein.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2351
Denzil Dexter

Ja koska gravitaatiokentän voimakkuutta ei ole ilmoitettu lainkaan, on yhden numeronkin tarkkuus liian suuri. Oikea vastaus onkin "melko korkealta".

Suomessa käytetään arvoa 9,81m/s^2, ruotsalaisissa tehtävissä käytetään arvoa 9,82 m/s^2.
Tästä voi kehittää kysymyksen: Kummassa maassa on suurempi putoamiskiihtyvyys?

PPo
Seuraa 
Viestejä15128
korant
Tuo perustuu siihen, että lähtöarvot ovat epätarkkoja mikä on selvästi kerrottu. [b]50 km/h voi olla tarkka-arvo koska virherajoja ei ole annettu.[/b] Myös g tunnetaan kolmella numerolla joten lopputuloksessa kolmen numeron tarkkuus on perusteltu. Jotta 50 voidaan tulkita yhden numeron tarkkuudella ilmaistuksi se on annettava muodossa 50±5 tai 5E+1. Liikaa numeroita ei pidä vastauksiin tunkea mutta ei myöskään pidä pyöristellä liikoja. Mielestäni tässä tuo yhden numeron tarkkuus on ehdottomasti väärin. Kahden tai kolmen numeron tarkkuus on oikein.

50 km/h ei voi lolla tarkka arvo, koska se on mittaustulos. Jos hyväksytään ne säännöt, jotka fysiikassa on sovittu suureiden arvojen ilmoittamiseen, se on joko kahden tai yhden numeron tarkkuudella. Kumpi tapaus on kyseessä, ei merkinnästä voi päätellä, koska merkinnästä ei voi päätellä, onko ykkösiä ilmoittava nolla pyöristyksestä vai mittauksesta tullut. Fysikaalisesti oikeita ovat vastaukset yhden tai kahden numeron tarkkuudella. Nyt kuitenkin on kyse vedonlyönnistä, joten yhden numeron tarkkuuus on riittävä.

PPo
Seuraa 
Viestejä15128
Jorma
Denzil Dexter

Ja koska gravitaatiokentän voimakkuutta ei ole ilmoitettu lainkaan, on yhden numeronkin tarkkuus liian suuri. Oikea vastaus onkin "melko korkealta".

Suomessa käytetään arvoa 9,81m/s^2, ruotsalaisissa tehtävissä käytetään arvoa 9,82 m/s^2.
Tästä voi kehittää kysymyksen: Kummassa maassa on suurempi putoamiskiihtyvyys?

Suomi on pohjoisemmassa kuin Ruotsi ja lisäksi Suomi on matalampi joten putoamiskiihtyvyys luullakseni on Suomessa keskimäärin suurempi kuin Ruotsissa. Meillä käytössä oleva 9,81 m/s^2 on putoamiskiihtyvyys " normipaikkakunnalla" eli 45:nnellä leveyspiirillä meren pinnan tasolla.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
PPo
Seppo_Pietikainen
Yksinkertaisemmin:

h = v * v / 2g, jossa v= 50 km/h, ts. 13.89 m/s, ja g=9.81 m/s*s
ts,. h= 13.89 * 13.89 / 19.62 => h= 9.83 m.


Tehtävän lähtöarvo 50 km/h on annettu yhden tai korkeintaan kahden numeron tarkkuudella, joten kysytty korkeuskin annetaan korkeintaan kahden numeron ( 9,8 m ) tarkkuudella. Tässä tapauksessa yhdenkin numeron ( 10 m ) tarkkuus on mielestäni riittävä. Joka tapauksessa kolmen numeron tarkkuus ( 9,83 m ) ei ole fysikaalisesti perusteltavissa.



Olet täysin oikeassa.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
korant
Tuo perustuu siihen, että lähtöarvot ovat epätarkkoja mikä on selvästi kerrottu. 50 km/h voi olla tarkka-arvo koska virherajoja ei ole annettu. Myös g tunnetaan kolmella numerolla joten lopputuloksessa kolmen numeron tarkkuus on perusteltu. Jotta 50 voidaan tulkita yhden numeron tarkkuudella ilmaistuksi se on annettava muodossa 50±5 tai 5E+1. Liikaa numeroita ei pidä vastauksiin tunkea mutta ei myöskään pidä pyöristellä liikoja. Mielestäni tässä tuo yhden numeron tarkkuus on ehdottomasti väärin. Kahden tai kolmen numeron tarkkuus on oikein.



Sinäkin olet täysin oikeassa!

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

jano64
Voisiko joku ystävällisesti kertoa minulle vastauksen ja kaavan millä lasketaan seuraava:

Kappale putoaa 50 km/h maahan. Kuinka korkealta kappale on pudotettu, kun sen lähtönopeus on pudotushetkellä 0 km/h. Siis muita tietoja ei ole, esim massa. Kiitos.


Vähintään 10 metrin korkeudelta, olettaen ettei kappaletta kiihdytä alaspäin muu kuin putoamiskiihtyvyys.
Vähintään siksi, että ilmanvastus on olemassa, ja tuossa nopeudessa se voi olla jo huomattava suhteessa kappaleen painoon. Esimerkiksi jonkun kappaleen terminaalinopeus voi hyvin olla tuota luokkaa, joten voi olla vaikka 10 kilometristä tiputettu.
Kysehän oli vedonlyönnistä eikä mistään koulutehtävästä, joten ehkäpä realistisuus olisi paikallaan yksinkertaistuksen sijasta, joten ilmanvastus tulee tässä huomioida.
kts :
http://translate.google.fi/translate?hl ... l_velocity
Mitä pienempi kappale on ja mitä pienempi sen tiheys on, sitä suurempi on ilmanvastuksen vaikutus samanmuotoisilla kappaleilla lopputulokseen.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2351
PPo
Jorma

Suomessa käytetään arvoa 9,81m/s^2, ruotsalaisissa tehtävissä käytetään arvoa 9,82 m/s^2.
Tästä voi kehittää kysymyksen: Kummassa maassa on suurempi putoamiskiihtyvyys?

Suomi on pohjoisemmassa kuin Ruotsi ja lisäksi Suomi on matalampi joten putoamiskiihtyvyys luullakseni on Suomessa keskimäärin suurempi kuin Ruotsissa. Meillä käytössä oleva 9,81 m/s^2 on putoamiskiihtyvyys " normipaikkakunnalla" eli 45:nnellä leveyspiirillä meren pinnan tasolla.



Niin sen minäkin ajattelen. Ruotsalaiset ovat ottaneet käyttöön oman "kansallisen" arvon, kun suomalaiset käyttävät tätä 45:nnellä mitattua arvoa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat