Ruokohelpin viljelyn kannattavuus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nyt voi taas seurata ruokohelpipelloilla korjattua satoa. Mikä onkaan hehtaarituotto, kun pelloilla rullia on kovin harvassa. Näinköhän tällaisen pellon tuottama polttoaineen energia vastaa korjuuseen, kuljetukseen ja käsittelyyn polttolaitoksessa tarvittavaa energiamäärää.

Maksaako valtio tukea ruokohelven viljelylle?

Tällaisen pellon yksi etu on kuitenkin se, että se voidaan saada nopeasti viljanviljelyyn, kun maailman ruokapula yllättää

Kommentit (9)

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
Liittynyt16.3.2005

tulipaloriski tuollainen pelto on kevätkuivilla, lehdessä oli juttua kun joku hanhipari oli muuttomatkallaan lentänyt voimalinjaan ja tippunut liekehtien miehenkorkuiseen ruokohelpipeltoon polttaen samalla maatilan ulkorakennuksia, koneita ja henkilöauton.

Mutta juu eiköhän kaikenlainen viljely saa Suomessa tukia...

Vierailija

niin missä mielessä kannattavuus?

taitaa mennä lannoittamisten ja edellä mainittujen kanssa siten, ettei kannata, paitsi jos kykenee pitämään peltoaan kesannolla pitkiäkin aikoja siis jos ajatellaan vain energian kannalta.

tuellisesti saadaan toki mikä tahansa "kannattamaan"

Vierailija

Tuossa vähän vuostuhannen vaihteen jälkeen korjuu kustannukset pyöri siinä 100 kieppeillä/ha

tukia siihen tais saada sellaisen karvanverran auki 400 per ha. ja nykyinen tonnihinta laitokselle toimitettuna on 30-40€/tn. Sato pyörii 4-8 tn/ha Tietty perustamiskustannukset on jonkimoiset eikä sitä pirulaista saa hävitettyä ilman myrkkyjä oikeen millään, mut tuotannon lopettaneelle maatilalle oivaa bisnestä.

Vierailija

Ruokohelven viljelyssä pari ensimmäsitä vuotta lienevät sadon suhteen aika vaatimattomia. Riippuu toki olosuhteista ja lannotteista, mutta käsitykseni on, että sato ei ole parina ekavuonna se, mitä se maksimissaan on.

Ruokohelpi pitää korjata kevätalvella, jolloin pitää olla sopivat olosuhteet eli maan pitää olla vielä jäässä, jotta se kantaa korjuukaluston ja toisaalta ei saa olla enää lunta. Jos ei ajoissa päästä pellolle, ruokohelpi alkaa puskea jo uutta versoa, jolloin sitä ei enää kannata korjata. Korjaaminen voitaisiin tehdä syksylläkin, mutta silloin korressa on enemmän ravinteita kuin keväällä. Tällöin toisaalta maa köyhtyy ja toisaalta ruokohelven palamisominaisuudet ovathuonommat alhaisemman tuhkan sulamislämpötilan takia. Tuhkapitoisuus lienee myös korkeampi kuin keväällä.

Eli luonnon armoilla ollaan niin kuin viljelyssä yleensäkin. Se aiheuttaa epävarmuutta ja toisaalta ruokohelpipeltoa pitää jonkun verran lannoittaa joka vuosi, koska ei voi olla niin että maasta voitaisiin ottaa satoa esim 15 vuotta niin että maaperä ei köyhtyisi. Kyllä siinä sitten tukea tarvitaan.

Mielestäni joutomailla ja kesantopelloilla pitäisi viljellä mahdollisimman tuottoisia ruohokasveja, ja mädättää ne eläinten lannan kanssa. Biokaasu voitaisiin puhdistaa ja komprimoida ja tankata kaasuautoon tai sitten siitä voisi tehdä lämpöä ja sähköä. Mädäte eli jäännös voitaisiin palauttaa pellolle lannoitteksi, jolloin keinolannoitusta ei tarvittaisi. Mädäte sisältää kaikki ravinteet mitä reaktoriin laitettu kasvikin. Typpi muuttuu jopa kasveille helpommin hyödynnettävään muotoon. Ruoho tai muu viljelty kasvi voitaisiin korjata useita kertoja kesässä, kuten säilörehukin.

Vierailija

rahallisesti varmastikin kannattavaa, mutta jos ihan katsotaan energiataseen ja maaperän ravintopitoisuuden kautta, ottaen huomioon lannoitteiden valmistamiset ja levitykset sun muun, kannattavuus tippuu miinuksen puolelle. Siltikin rahallisesti se on kannattavaa.

Vierailija

http://yle.fi/alueet/perameri/2011/06/r ... 60146.html

Ruokohelven viljeleminen energiakäyttöön on osoittautunut pettymykseksi. Viljelijöiden ongelmana on ostajien vähäisyys sekä korkeat kustannukset verrattuna saatavaan hintaan. Myös usea polttolaitos pitää ruokohelpeä sopimattomana polttoaineeksi.

Kymmenkunta vuotta sitten ruokohelvestä uumoiltiin suurta hittiä energiakasvina. Ruokohelpeä viljeltiin hehtaareittain, mutta energiakasvitukien lakattua viljelijän euro ainoastaan joutui venymään. Meilläkin oli 40 hehtaaria peltoa ja yksi viisvuotissopimus, mutta siitä saatu korvaus kävi pieneksi. Esimerkiksi kymmenestä hehtaarista sai vain 400 euroa eli 40 euroa per hehtaari. Ja kun urakoitsijat hoiti korjuutyöt, niin maksua tuli vähän joka paalulta.
Esimerkiksi Tornion Voiman tuottamasta kokonaisenergiasta alle prosentti saadaan ruokohelvestä. Määrällisesti se on muutaman sata paalia. Polttolaitoksen toimitusjohtaja Aki Hakulinen ei usko osuuden nousevan. Ruokohelpi on polttoaineena varsin hankala. Se ei mahdu kuljetinlaitteista läpi ilman toiseen polttoaineeseen miksaamista ja sellainen moninkertainen käsittely maksaa. Sen suhteen meillä ei ole kovin suuria innostuksia panostaa. Myös kuljetettavana se on vaikea. Paaleja ei mahdu kyytiin montaa kerralla. Tornion polttolaitokselle päätyy ruokohelpeä sadan kilomertin säteeltä. Paras hyöty saataisiin, jos ruokohelpi kasvaisi korkeintaan muutaman kymmenen kilometrin päässä.

Kiinnostuksen väheneminen saa yhä useamman viljelijän muuttamaan ruokohelpipeltojaan esimerkiksi nurmen tai viljan kasvattamiseen. Tervolainen yrittäjä aikoo jatkaa ruokohelven viljelemistä, mutta pienemmällä hehtaarialalla ja lehmien ruuaksi. Tämä on nuoren karjan evästä, lypsykarjalle en tarjoa tätä ollenkaan. Tätä saa kaksi satoa, tämä on lehtevää tavaraa ja uppoaa hyvin nuoren karjan rehuksi

Vierailija

Suuria odotuksia herättäneen ruokohelven viljely on tyrehtymässä Suomessa. Viime vuonna helveä viljeltiin vain 17000 hehtaarilla, runsaalla puolella prosentilla käytössä olevasta maatalousmaasta.
Energiakasvi aiheuttaa voimaloissa teknisiä ongelmia, eikä sitä sen vuoksi osteta.
Nyt heinäpaalit mätänevät pelloille.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Ener ... arch=null&

Myös viljelijät valittavat, että paalien hinta on niin alhainen, ettei viljely kannata edes tukien avulla.

Ruokohelven viljely aloitettiin laajasti ja sille myönnettiin avokätisesti tukia.
Ideoita ei pidä haudata liian helposti, mutta ruokohelven viljelyä oli kokeitu jo monena vuonna ennen tukipäätöksiä, Käsittelyn vaikeudesta oli riittävästi tietoa.

Toivottavasti seuraavan vastaavassa kokeilussa otetaan huomioon riittävän pitkäaikaisten ja valvottujen kokeilujen tulokset.

Toinen hiukan pieleen mennyt "kokeilu" on biojätteen mädätys ja mullan valmistus.
Multaa meillä on tarpeeksi, mutta biokaasun ja alkoholin valmistus biojätteestä lienee taloudellisesti kannattavaa.
Biokaasun ja alkoholin valmistuksessa biojäte ei häviä kokonaan ja prosessien jätteestä lienee vielä mahdollista valmistaa multaa, ettei jätettä tarvitse haudat kaatopaikoille.

Vierailija

Mietin sellaista ketjua että biojätteestä alkoholia ja mäskistä rehua ja rehusta paskaa pellolle tuottaa biojätettä. Mäski on erinomainen proteiinilähde ja kelpaa eläimille. Viina maistuu monille.

Uusimmat

Suosituimmat