Talouskasvu ja yhteiskunnan hyvinvointi

Seuraa 
Viestejä449
Liittynyt8.4.2008

Tiedemaailmasta on kuulunut viimeisen vuosikymmenen aikana kummia. Sekä kehittyneistä maista, välivaiheessa olevista, että kehitysmaista on saatu tuoretta aineistoa ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta eri tavalla mittaavista tutkimuksista. Aineistoa on saatavilla vaihtelevasti 20-70 vuoden ajalta, tyypillisesti eniten kehittyneistä maista. Aineiston pohjalta on tehty analyysejä ja vertailuja hyvinvoinnin ja talouskasvun yhteydestä talouden eri kehitysvaiheessa olevien maiden välillä.

Keskustelun voidaan katsoa alkaneen vuonna 1974, jolloin ekonomisti Richard Easterlin esitteli tutkimuksessaan [1] 19 maasta kerättyyn aineistoon perustuen ns. Easterlinin paradoksin (happiness-income paradox). Lyhyesti Easterlinin tutkimuksessaan esittämä paradoksi on seuraava: eri maiden välisessä vertailussa hyvinvointi ei kasva talouskasvun myötä, vaan säilyy ennallaan. Paradoksaalista tästä tekee se, että maan sisäisessä vertailussa hyvinvoinnilla on selkeä positiivinen yhteys tuloihin.

Easterlinin paradoksin olemassaoloa on kyseenalaistettu monelta taholta, tuoreimpina ja ehkä merkittävimpinä Hagerty ja Veenhoven (2003) [2] sekä Wolfers ja Stevenson (2006) [3]. Molemmissa tutkimuksissa esitettiin lyhyessä ja pitkässä aikavertailussa, että yhteiskunnan hyvinvointi kasvaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä talouskasvun myötä. Wolfers ja Stevenson esittivät ja vahvistivat aineistonsa pohjalta, että talouskasvun aikaansaama hyvinvoinnin lisäys on kuitenkin aleneva tulotason kasvaessa.

Easterlin vastaa tutkimuksessaan 2009 [4] uuden, 37 maasta kerätyn aineiston pohjalta ja pyrkii todistamaan oikeaksi hypoteesinsa talouskasvun ja hyvinvoinnin pitkän aikavälin nollasumma-yhteydestä. Analysoimalla aineistoa Easterlin väittää, että talouskasvun ja hyvinvoinnin positiivinen yhteys on olemassa vain lyhyellä ajanjaksolla, pitkällä ajanjaksolla yhteyttä ei ole tai se on tilastollisesti merkityksetön. Easterlinin mukaan paradoksin olemassaoloa vastustaneet tutkimukset eivät ole kyenneet tekemään eroa lyhyen ja pitkän ajanjakson vertailujen välillä.

Uudessa tutkimuksessaan vuodelta 2010 [5] Sacks, Stevenson ja Wolfer tutkivat henkilökohtaista hyvinvointia ja uusinta aineistoa maiden välisistä hyvinvointivertailuista. Tutkitussa aineistossa pääasiallisena menetelmänä on käytetty kysymyksiä, jotka mittaavat tyytyväisyyttä elämään. Tämän aineiston pohjalta tutkimuksessa johdetaan positiivinen ja yhtä suuri yhteys tulojen nousun ja hyvinvoinnin välillä maan sisällä, maiden välisessä vertailussa sekä maiden välisessä aikavertailussa.

Easterlinin paradoksia käsitelleiden tutkimusten ristiriitaisien tulosten takana on monia tekijöitä. Tärkeimpänä näistä on mainittava onnellisuuden ja hyvinvoinnin mittaamisen vaikeus; mikä kysymys on oikea mittaamaan ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja minkälaisia eroja mittaustuloksissa aiheuttavat kysymystenasettelun eroavaisuudet?

Easterlinin paradoksi kyseenalaistaa rajattomaan talouskasvuun tähtäävät talouspoliittiset valinnat. Jos talouskasvu ei kasvata koko yhteiskunnan hyvinvointia, tai se kasvattaa sitä vain hyvin vähän, mikä mielekkyys on talouden kasvuun pyrkimisellä poliittisin ratkaisuin?

Talouden kehittämiseen on jatkuvasti tarjolla uusia mittareita, mutta yksikään ei toistaiseksi ole kyennyt kokonaisvaltaisesti korvaamaan rahamääräisen talouskasvun mittareita (joista tärkeimpänä BKT).
Yleisesti toivoisin tähän keskustelua talouskasvusta ja hyvinvoinnista, sekä hyvinvoinnin ja onnellisuuden mittareista tarkasteltaessa yhteyttä tulojen kasvuun, ja tietysti pysymistä aiheessa tai sen lähipiirissä

[1] http://graphics8.nytimes.com/images/200 ... in1974.pdf
[2] http://www.springerlink.com/index/T1326210742024P3.pdf
[3] http://bpp.wharton.upenn.edu/betseys/pa ... piness.pdf
[4] http://papers.ssrn.com/sol3/Delivery.cf ... 06&mirid=3
[5] http://bpp.wharton.upenn.edu/jwolfers/P ... Growth.pdf

Arbeit macht frei

Kommentit (3)

Vierailija

Nuo tutkimukset pitäisi lukea jos varsinaisesti haluaisi ottaa aiheeseen kantaa, mutta osaatko kertoa missä aikaikkunassa tutkimusta oli tehty? Onko BKT yhtäläinen mittari eri sukupolville kun nykyinen kehitys on puhtaasti velkavetoista? Esim. niille sukupolville joidenka elämänkaaren huippuvuodet osuvat lamaan ja jotka lopulta joutuvat tekemään sen työn jonka edeltäjänsä ostivat velaksi aikapankista.

On älyllistä epärehellisyyttä käyttää mittaria mittaamaan jotain mitä se ei edes kykene mittaamaan. Miten tutkijat esim. selittävät BKT käyttäytymisen suurten sotien aikana jos BKT on paras mittari mittaamaan onnellisuutta ja hyvinvointia.

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

ei tarvitse kuin jalkautua tuonne maailmaan ja hieman tavata erilaisia ihmisiä niin voi sanoa, että ihmiset ovat ahdistuneempia kuin ennen. tämä johtuu siitä, että henkinen ulottuvuus on unohdettu ja tuotu tilalle materialistista turhuutta. onnellisuus on sisältäpäin kumpuavaa eikä sitä voi ostaa rahalla.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Delivers
Seuraa 
Viestejä449
Liittynyt8.4.2008
barbababa
osaatko kertoa missä aikaikkunassa tutkimusta oli tehty?

Tutkimuksia oli tehty sekä maiden välisinä vertailuina tiettynä ajanhetkenä että eri aikaväleillä. Easterlinin (2009) pääasiallinen argumentti on, että BKT:n ja hyvinvoinnin selkeä positiivinen yhteys voidaan näyttää toteen vain lyhyellä aikavälillä, ja että sen pääasiallisena syynä ovat makroekonomiset ja yhteiskunnalliset muutokset. Pitkällä aikavälillä Easterlin käytti analyysissään miniminä 12v jaksoa, keskimäärin ajanjaksot olivat n. 22v molemmin puolin, niin että kehittyneillä mailla tutkimustuloksia oli (luonnollisesti) pidemmältä ajanjaksolta ja kehitysmailta lyhyemmältä. Muiden tutkimusten aikaikkunat olivat samankaltaisia pitkällä aikavälille, lähteistä näkee tarkemmin.

barbababa

Onko BKT yhtäläinen mittari eri sukupolville kun nykyinen kehitys on puhtaasti velkavetoista? Esim. niille sukupolville joidenka elämänkaaren huippuvuodet osuvat lamaan ja jotka lopulta joutuvat tekemään sen työn jonka edeltäjänsä ostivat velaksi aikapankista. On älyllistä epärehellisyyttä käyttää mittaria mittaamaan jotain mitä se ei edes kykene mittaamaan. Miten tutkijat esim. selittävät BKT käyttäytymisen suurten sotien aikana jos BKT on paras mittari mittaamaan onnellisuutta ja hyvinvointia.



Suhdannevaihtelut ja sodat yms. epävakaudet eliminoitiin juurikin pitkän aikavälin tarkastelulla, joskin myös lyhyellä aikavälillä yksittäisten maiden osalta jättämällä ne pois maiden välisestä vertailusta. Reaalinen BKT on ainakin viimeisen 50v osalta melko konsistentti, eikä talouskasvun ja hyvinvoinnin kasvua mitattaessa liene tarpeen ottaa huomioon velanoton määrää itsessään, en ainakaan huomannut missään tutkimuksessa viitteitä siihen eikä se itsestä merkitykselliseltä kuulosta.

On tärkeää huomata, että tutkimukset keskittyivät huomioimaan nimenomaan BKT:lla mitatun talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyttä, eivät niinkään siihen johtaneita asioita tai kausaliteettia (vaikka niistäkin löytyy kyllä normatiivista spekulaatiota).

Arbeit macht frei

Uusimmat

Suosituimmat