Ydinvoimaloiden vaikutus lähiympäristöön?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen ollut siinä käsityksessä, että normaalissa käytössä ydinvoima olisi päästötöntä myöhemmin koituvia ydinjätteitä lukuunottamatta. Törmäsin kuitenkin netissä tällaiseen suomalaiseen tutkimukseen:

http://www.metla.fi/hanke/3101/julkaisut-en.htm

http://www.metla.fi/hanke/3101/index.htm

Tunteeko joku tutkimuksen sisältöä?

Tuosta linkistä käy ilmi, että kyse on havupuiden neulasanalyysista ja mainitaan sana " radiocesium." Onko ydinvoimaloiden ympäristössä havaittavissa joitain pieniä muutoksia luonnossa? Miten se olisi mahdollista?

Kommentit (10)

Vierailija

Sitten on tämä paljon puhuttu saksalaistutkimus lasten leukemian lisääntymisestä Krümmelin ydinvoimalan välittömässä läheisyydessä, sekä toinen saksalainen syöpätutkimus:

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... 5253122442

HS:n jutun on kirjoittanut Inge Schmitz-Feuerhake, lääketieteellisen fysiikan tohtori ja Bremenin yliopiston emeritaprofessori.

Vuoden 2007 lopulla ilmestynyt kaikkia Saksan ydinvoimaloita koskenut lasten syöpätutkimus (KiKK) osoitti syöpätapausten lisääntyneen järjestelmällisesti. Tätä ei virallisestikaan enää kiistetä. Pienillä lapsilla syöpään ja leukemiaan sairastumisen riski kasvaa merkittävästi sen mukaan, kuinka lähellä ydinvoimalaa asuinpaikka sijaitsee. KiKK-tutkimus koski ajanjaksoa 1980–2003.

Sairastumisiin ei ole esitetty muuta selitystä kuin laitosten radioaktiiviset päästöt. Kaikki edes jotenkin ajateltavissa olevat syyt tutkittiin tarkoin ja hylättiin sekä Krümmelin tapauksessa että KiKK-tutkimuksessa.




Haluaisin asiallisia vastauksia, voisiko radioaktiivisille päästöille altistuminen voimaloiden läheisyydessä olla mahdollista, ja ennen kaikkea, mistä syystä?

Onko Saksassa esimerkiksi erilaiset, löyhemmät säännöt jätteiden säilytyspaikoille kuin Suomessa tai jotain vastaavia syitä?

Vierailija
Olen ollut siinä käsityksessä, että normaalissa käytössä ydinvoima olisi päästötöntä myöhemmin koituvia ydinjätteitä lukuunottamatta.



Löysin STUK:n sivulta tiedon:

Ydinvoimalaitosten päästöjen mittausmenetelmät ovat Säteilyturvakeskuksen hyväksymät. Säteilyturvakeskus tarkastaa voimalaitosten päästöjärjestelmät ajoittain.

Suomen ydinvoimalaitosten päästöistä mereen havaitaan keskimäärin kymmenestä kahteenkymmeneen erilaista radioaktiivista ainetta vuosittain. Yleisimmät päästönuklidit mereen ovat tritium, kromi-51, mangaani-54, koboltti-58 ja -60, niobi-95, zirkonium-95, hopea-110m, antimoni-122 ja -124, jodi-131 ja -133 sekä cesium-134 ja -137. Päästöistä on havaittu myös seuraavia radionuklideja: natrium-24, kalium-42, rauta-59, tina-125 sekä antimoni-125. Myös muita radionuklideja on havaittu, mutta harvemmin.




http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydi ... i_FI/meri/

Ydinvoimaloista siis tulee kuitenkin päästöjä ulos myös normaalikäytössä?

Onko tuo tritium kuinka haitallista terveydelle?

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008
väläys
Ydinvoimaloista siis tulee kuitenkin päästöjä ulos myös normaalikäytössä?

Onko tuo tritium kuinka haitallista terveydelle?


Ydinvoimaloista tulee päästöjä ulos myös normaalikäytössä. Muutenhan ne eivät aiheuttaisi väestölle säteilyannoksia lainkaan. Päästöt ovat suuruudeltaan merkityksettömiä taustasäteilyn aiheuttamien säteilyannosten rinnalla.

Tritium on suurina pitoisuuksina haitallista, pieninä merkityksetön. Wikipedian sivuilta löytyy vertailu siitä, mikä on sallittu juomaveden tritiumpitoisuus eri maissa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Tritium

WHO 10000 Bq/l
Canada 7000 Bq/l
USA 740 Bq/l
EU "investigative limit" 100 Bq/l

Tuo USA:n raja 740 Bq/l juomavedessä tuottaisi noin 40 uSv lisäyksen vuotuiseen taustasäteilystä aiheutuvaan noin 3700 uSv:n säteilyannokseen. Euroopan raja 100 Bq/l tuottaisi vastaavasti noin 6 uSv:n lisäyksen vuotuiseen säteilyannokseen.

Laskepa huvikseen ydinvoimalan lauhdevesien tritiumpitoisuus per litra huomioiden lauhdeveden virtauksen määrä sekuntia kohti. Huomannet, että lauhdevesi kelpaisi tritiumpitoisuutensa puolesta juomavedeksi sellaisenaan.

Vieraillessani eräässä yrityksessä Hollannissa huomasin katossa itsevalaisevia poistumistietä osoittavia kilpiä ja kiinnostuin asiasta. Lähemmän tutkimuksen perusteella niissä oli sisällä tritiumia muistaakseni noin 0.66 TBq per kilpi. Vilkaisin ympärilleni ja näin samasta paikasta katselemalla ainakin yhdeksän tuollaista kilpeä eli noin 6 TBq tritiumia (kun kilvet olivat uusia). Se vastaa suuruusluokaltaan yhden ydinvoimalan vuotuisia tritiumpäästöjä. Koko rakennuksessa kilpiä oli kymmeniä per kerros ja tehdasalueella niitä oli yhteensä varmaan yli tuhat.

http://en.wikipedia.org/wiki/Tritium_illumination

Tässä esimerkki amerikkalaisesta tritiumkilvestä:
http://www.tritiumexitsigns.com/details.html

Esimerkin kilvessä on tritiumia 7 Ci eli 0.26 TBq. Tuollaisia kilpiä löytyy maailmalta miljoonia.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Reiska
Seuraa 
Viestejä5100
Liittynyt6.5.2007

Joissain tutkimuksissa voimaloiden läheisyydessä lisääntyvien syöpien määrä liitettiin myös suurjännitekaapeleiden tuotamaan magneetti?kenttään. Oliskohan ollut yhdysvaltalainen tutkimus??

Per se

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
kfa

Vieraillessani eräässä yrityksessä Hollannissa huomasin katossa itsevalaisevia poistumistietä osoittavia kilpiä ja kiinnostuin asiasta. Lähemmän tutkimuksen perusteella niissä oli sisällä tritiumia muistaakseni noin 0.66 TBq per kilpi. Vilkaisin ympärilleni ja näin samasta paikasta katselemalla ainakin yhdeksän tuollaista kilpeä eli noin 6 TBq tritiumia (kun kilvet olivat uusia). Se vastaa suuruusluokaltaan yhden ydinvoimalan vuotuisia tritiumpäästöjä. Koko rakennuksessa kilpiä oli kymmeniä per kerros ja tehdasalueella niitä oli yhteensä varmaan yli tuhat.

http://en.wikipedia.org/wiki/Tritium_illumination

Tässä esimerkki amerikkalaisesta tritiumkilvestä:
http://www.tritiumexitsigns.com/details.html

Esimerkin kilvessä on tritiumia 7 Ci eli 0.26 TBq. Tuollaisia kilpiä löytyy maailmalta miljoonia.




En tässä väitä että ydinvoimalan tritiumpäästöt olisivat mitenkään merkittäviä. Turvarajat ylipäätään on varsin varovaisia kaikin puolin. Sen suhteen voi olla melko huoletta ja kannattaisi ennemmin pelätä sitä joka tapauksessa saatavaa taustasäteilyannosta, johon nuo hukkuu helposti.

Mutta pisti vaan silmään tuo tritiumkylttien aktiivisuuden suora vertaus vedessä olevaan tritiumiin. Tritiumhan on kehon ulkopuolella käytännössä vaaraton, koska se on beetasäteilijä. Beetasäteily pysähtyy jo ilmaan hyvin nopeasti, ja ihokin sietää beetasäteilyä hyvin, koska säteily pysähtyy ihon pintakerrokseen haittaa juurikaan aiheuttamatta. Itsekin käyttäisin päivittäin esimerkiksi tritiumilla valaistua rannekelloa ihan huoletta. (säteily ei pääse edes iholle asti) Kylteissä oleva tritium on siis hyvin tallessa ja kaukana, eikä aktiiviisuuksia voi vertailla suoraan mahdollisesti kehon sisään päätyvän tritiumin kanssa, koska kehon sisällä beetasäteily on jo perin harmillista ionisoivuutensa vuoksi. (jos aktiivisuudet ovat merkittäviä)

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008
bosoni
Mutta pisti vaan silmään tuo tritiumkylttien aktiivisuuden suora vertaus vedessä olevaan tritiumiin. Tritiumhan on kehon ulkopuolella käytännössä vaaraton, koska se on beetasäteilijä. Beetasäteily pysähtyy jo ilmaan hyvin nopeasti, ja ihokin sietää beetasäteilyä hyvin, koska säteily pysähtyy ihon pintakerrokseen haittaa juurikaan aiheuttamatta. Itsekin käyttäisin päivittäin esimerkiksi tritiumilla valaistua rannekelloa ihan huoletta. (säteily ei pääse edes iholle asti) Kylteissä oleva tritium on siis hyvin tallessa ja kaukana, eikä aktiiviisuuksia voi vertailla suoraan mahdollisesti kehon sisään päätyvän tritiumin kanssa, koska kehon sisällä beetasäteily on jo perin harmillista ionisoivuutensa vuoksi. (jos aktiivisuudet ovat merkittäviä)

Tritium on tosiaan merkittävä vain sisäisenä säteilijänä johtuen hyvin matalaenergisestä beetasäteilystään (maksimienergia 10 keV). Se tuottaa hyvin pienen säteilyannoksen kehoon joutunutta aktiivisuusmäärää kohden verrattuna esimerkiksi Cs-137:aan, jonka beetahiukkasten energia on noin 50 - kertainen ja jonka tytärydin pukkaa saman määrän energiaa gammasäteilynä minuuttien kuluessa. Kun se vielä on vedyn isotooppi niin se ei erityisesti kerry mihinkään osaan elimistöstä vaan poistuu nopeasti kehosta. Tritiumin biologinen puoliintumisaika on noin 10 vuorokautta.

http://www.evs.anl.gov/pub/doc/tritium.pdf

Alkuperäinen kysymys kaipasi mielestäni esimerkin siitä, millainen on ydinvoimalan tritiumpäästöjen suuruus aineen vaarallisuuteen suhteutettuna. Mikäli ydinvoimalan vuotuisten tritiumpäästöjen katsottaisiin olevan ympäristön terveydelle merkittävä haitta olisi aika vaikea uskoa että toimistorakennuksen yhden käytävän exit - kilvistä löytyisi lasiputkien sisältä kaasumaisessa muodossa sama määrä konsentroitua tritiumia kenen tahansa ulottuvilla ja vasaralla toimistotiloihin päästettävissä.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Vierailija

Valistakaa tyhmää..Facebookissa ihmettelin tuota HS-pääkirjoitusta, arvelin että voimaloiden säteilypäästöjen pitäisi nousta selvästi taustasäteilyn yläpuolelle aiheuttaakseen selvästi lisääntyvää leukemia-alttiutta. Eli ydinvoimaloiden omat ilmoitukset päästöistään olisivat roimasti alakanttiin. Saamani vastaus:
Jos mitatut säteilyannokset nousevat selvästi keskimääräisen taustasäteilyn yläpuolelle, silloin ollaan jo todella kusessa. Tarkoitin sitä, että monet sellaiset partikkelit, joita ei edes pystytä mittaamaan esim. säteilymittareilla tekevät varsinkin sikiöissä pahaa jälkeä.
Mitä tällaiset partikkelit ovat?

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3139
Liittynyt30.5.2010

Kun nyt saksalaiset lopettavat ydinvoimalansa, on meilläkin mahdollisuuksia. Ihan lähiympäristössä. Siellä Saksanmaalla kuulkaa tarvitaan energiaa.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä13828
Liittynyt27.11.2006
Reifengas
Kun nyt saksalaiset lopettavat ydinvoimalansa, on meilläkin mahdollisuuksia. Ihan lähiympäristössä. Siellä Saksanmaalla kuulkaa tarvitaan energiaa.

Saksassa on alkamassa kaikkien aikojen suurin hiilivoimaloiden rakennus- ja peruskorjausohjelma.

Näin Saksan ydinvoimaloiden lopettaminen vaikuttaa luontoon vielä vuosikymmeniä niiden purkamisen jälkeen. Hiilivoimaloiden radioaktiivisetkin päästöt (muista päästöistä nyt puhumattakaan) kun ovat ydinvoimaloita korkeammat.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden.

Uusimmat

Suosituimmat