Spin

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Minulle ei aukea mitenkään, mikä tuo spin varsinaisesti on.
Onko se siis samanlainen ominaisuus kuin sähkövaraus ja värivoima?

Wikin tiedot eivät paljoa auttaneet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Spin

Kommentit (13)

Cargo
Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007

Nii-i, eipä oo spinillä vastinetta tässä meidän havantomaailmassa, mutta jokin siellä voi "pyöriä".

Itse joskus pähkäilin, että spini voisi olla mitattava ilmentymä siittä millä tavoin hiukkaset liikkuvat plankin mittakaavassa SMG-kentän kannalta: esim. varattu elektroni ei kulje mitää klassista rataa, vaan todellisuudessa häviää ja ilmaantuu ultralyhyillä etäisyyksillä. Aaltopaketti sitten kuvaa elektronin kokonaisliikettä antaen sille todennäköisyyteen perustuvan mallin.

Mutta joo, en tiä - eikä tiä kyllä kukaan muukaan!
Ammattifyysikot plus David osaa varmaan kertoa jotain.

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Vierailija

Spin kuitenkin selittää arkipäiväisiäkin asioita, kuten magnetismin. Elektronin sisäinen "pyöriminen" ei auta minua ymmärtämään yhtään asiasta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
kabus
Minulle ei aukea mitenkään, mikä tuo spin varsinaisesti on.
Onko se siis samanlainen ominaisuus kuin sähkövaraus ja värivoima?

Wikin tiedot eivät paljoa auttaneet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Spin[/quote]


Ulkomaankielinen WIkipedia on vähän fiksumpi.

Spin on jollain (etäisellä) tavalla liikemäärämomenttia muistuttava kvanttimekaaninen ominaisuus. Sille ei ole klassista tai arkijärjelle mielekästä analogiaa. Pyöriminen on huono ja harhaanjohtava. Jos sen haluaa ymmärtää, sitten on vain opiskeltava kvanttimekaniikkaa alusta alkaen.

Eusa
Seuraa 
Viestejä13405
Liittynyt16.2.2011
Neutroni
kabus
Minulle ei aukea mitenkään, mikä tuo spin varsinaisesti on.
Onko se siis samanlainen ominaisuus kuin sähkövaraus ja värivoima?

Wikin tiedot eivät paljoa auttaneet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Spin




Ulkomaankielinen WIkipedia on vähän fiksumpi.

Spin on jollain (etäisellä) tavalla liikemäärämomenttia muistuttava kvanttimekaaninen ominaisuus. Sille ei ole klassista tai arkijärjelle mielekästä analogiaa. Pyöriminen on huono ja harhaanjohtava. Jos sen haluaa ymmärtää, sitten on vain opiskeltava kvanttimekaniikkaa alusta alkaen.[/quote]
Minulla on sangen yksielitteinen hypoteesi, mutta en ole vielä keksinyt koejärjestelyä, jolla asiaa voisi selkeästi todentaa tai falsifioida.

Eusa
(toisessa ketjussa)
teramut
En ymmärrä, eikö elektronilla muka ole ihan täsmälleen samat kaksi mahdollista spinitilaa kuin positronillakin? Tietysti säilymislaeista seuraa että jos vaikkapa fotoni hajoaa elektroni-positronipariksi, täytyy niiden spinien osoittaa eri suuntiin, mutta nyt kai puhuttiin antihiukkasista yleensä.
Tarkoitan tässä kokonaiskätisyyttä, jossa huomioidaan magneettinen momentti ja spin. Näyttäisi siltä, että spin-½ aiheuttaa sitä, että alkeishiukkanen on havaittavissa vuoroin eri vapausasteissa ja että tämä liittyy myös Paulin kieltosääntöön. Oma näkemykseni on, että lähellä toisiaan olevat erikätiset hiukkaset eivät käytännössä havaitse toisiaan ollenkaan ja pyrkiessään jakautumaan tasaisesti muiden massapisteiden kanssa muodostavat vaikutelman vetovoimasta ja samalla magneettisen vuon. Magneettisten monopolien metsästys voitaisiinkin lopettaa toistaiseksi ja todeta, että hiukkasilla on oikeastaan magneettiset monopolit, mutta ne käyttäytyvät dipolisesti toisiltaan havaitsemattomien vapausasteiden takia.

Samankätiset hiukkaset siis havaitsevat toisensa ja pyrkivät asettumaan tasaisesti, jolloin vaikuttaa, että ne hylkivät toisiaan. Gravitaation voi nähdä tämän mekanismin summailmiönä: pidempi etäisyys ja kausaliteetin säilyttäminen tuovat kinematiikkaan hitautta, jolloin energiatiheyden säilyttämiseksi energiasisällöltään vähäisemmät massapisteet joutuvat korvaamaan "jälkeenjääneisyytensä" nopeudella - näin esim. kevyempi satelliitti ja sen keskusmassa ovat stabiilissa tilassa: niiden kokonaisenergiat sopivat vaadittuun paikalliseen energiatiheyteen.




Eusa
(toisessa ketjussa)
Goswell
Ajatus lähti siitä että materian synnyssä pitää syntyä yhtä paljon materiaa ja antimateriaa.
Alkupaukun jälkeen nuo tuhosivat toisensa.

Oman hypoteesini mukaan aineen muodostumisessa on kaksi poolia: hiukkanen ja antihiukkanen, jotka ovat edellytys toistensa synnylle, potentiaali, johon energia perustuu.

Kaikkeudessa, jossa on vielä vähän hiukkasia, hiukkasia muodostuu pareittain, mutta koska sama syntyvä materia määrittää tilaa, hakeutuvat hiukkaset voimakkaammin erilleen kuin yhteen annihiloitumaan - pienen kaikkeuden kaarevuus on hyvin jyrkkä suhteessa hiukkasten vaikutusetäisyyksiin ja tilan muodostaminen materialle voittaa kaikki muut vuorovaikutukset.

Kaareutuneessa kaikkeudessa jokainen spin ½ -hiukkanen on suhteessa sijaintinsa kaarevuuteen niin, että itseensä kaareutuneen aika-avaruuden ääripäissä (hyperpallon napapareittain) olevien spin on kääntynyt täysin vastakkaiseen suuntaan. Siis olkoon hiukkaset vaikka elektroneja paikallisesti - jos toinen näistä kaikkeuden ääripään elektroneista voitaisiin tuoda häiriöttä toisen luo, osoittautuisikin se positroniksi eli olisivat toisilleen antihiukkasia.

Hypoteesini olen ideoinut saamieni tietojen yhteensovituksena. Jos otetaan esimerkiksi "pimeä aine" ja luotaimien kiihtyvyysanomaliat: kun tulee enemmän etäisyyttä ainehiukkasten välille, spin alkaa kääntyä ja sähkömagneettiseen jännitteeseen tulee pientä lisää, joka näyttäytyy lisääntyneenä massana mitä kauemmas mennään... Pimeä energia taas voisi selittyä sillä, että eri asennossa olevan spinin aiheuttama taajuusprojektio säteilyssä on punasiirtynyt lähempänä havaitsijaa sitä voimakkaammin mitä kauempana emissio on tapahtunut (paikallisten avaruuksien kaarevuuserot ovat suuremmat ja aaltoliike tapahtuu spin-ulottuvuuden taustaa vasten) - voit piirtää ympyrän ja tutkia kuinka aaltoliike projisoituu kaarelle (neljännesympyrän matkalla aallonpituus menee äärettömäksi).


Spin -vapausasteeseen liittyvä kuva: http://www.kase.fi/~idesan/physics/redshift.png

Spin on siis mielestäni alkeishiukkasen magneettisen monopolin kiertoa kahden eri havaittavuusvapausasteen välillä niin, että syntyy dipolimomentti ja varaus. Sähkömagneettiseen aaltoliikkeeseen liittyisi myös spin-polarisaatio, joka on aina sidoksissa emittoivan avaruuspisteen kaarevuuteen.

Jos joku kuvittelee ymmärtävänsä ja haluaa tarttua hypoteesiin, näkisin mielekkäänä pohtia koejärjestelyä tai meta-analyysia olemassaolevista tutkimuksista niin, että hypoteesin virheoletukset löydettäisiin...

Yksinkertaistus spinin kuvailemiseksi:
spin 0: energia on kokonaan sitoutunut taustaulottuvuuteen (geometriaan)
spin 1: energia on kokonaan sitoutunut havaintoulottuvuuteen (emittoituessa, pitkillä etäisyyksillä menettää energiaansa geometrialle)
spin ½: energia on sitoutunut puoleksi havaintoulottuvuuteen, puoleksi taustaulottuvuuteen

Vielä raaempi yksinkertaistus:
Valo (spin 0) havainnoi vaikutussuorallaan energiatiheysympäristön kaksiulotteisina tasoina, jotka voi ajatella sylinteriviipaleina kohtisuoraan vaikutussuoraa vasten. Ainehiukkanen (spin ½) on paikallaan pyörivää valoa, jolloin viipaleet napsahtavat puolen kierroksen jälkeen peilikuvakseen ja koko kierroksen jälkeen samaan kohtioon mistä seuraa järjestystarve ja aika-ilmiö.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Vierailija

Lähin klassinen analogia spinille on suunnilleen seuraavanlainen:

Esimerkiksi Maapallolla on ratakulmaliikemäärä r*m*v liittyen sen vuotuiseen kiertorataan Auringon ympäri. Tämän lisäksi sillä on pyörimiskulmaliikemäärä I*ω, joka liittyy sen vuorokautiseen pyörimiseen etelä-pohjois-akselinsa ympäri.

Sama pätee elektronille vetyatomissa. Sillä on todistetusti sekä rata- että pyörimiskulmaliikemäärää.

Maapallon pyörimiskulmaliikemäärä on yksinkertaisesti kaikkien sen sisältämien partikkelien ratakulmaliikemäärien summa etelä-pohjois-pyörimisakselinsa suhteen. Tässä vaiheessa tulee kuitenkin seinä vastaan analogian kohdalla, koska jos elektroni todella on pistemäinen hiukkanen, niin sen pyörimiskulmaliikemäärä ei voi olla sen "osien" ratakulmaliikemäärien summa pyörimisakselinsa suhteen, koska sillä ei ole mitään "osia". Sen sijaan spinin on oltava hiukkasen sisäinen ominaisuus, siis aito kvanttimekaaninen vapausaste.

Jos oletettaisiin, että elektroni olisi jäykkä pallo, jonka massa m=9.1*10^-31 kg ja säde empiiristen kokeiden perusteella r<10^-16 cm, niin jotta sen pyörimiskulmaliikemäärä olisi 1/2*\hbar, niin elektronin ratanopeuden pyörimisakselinsa suhteen pitäisi olla luokkaa >10^14 m/s. Klassista analogiaa ei siis pidä ottaa liian vakavasti.

Vierailija
Schlierenzauer
Lähin klassinen analogia spinille on suunnilleen seuraavanlainen:

Esimerkiksi Maapallolla on ratakulmaliikemäärä r*m*v liittyen sen vuotuiseen kiertorataan Auringon ympäri. Tämän lisäksi sillä on pyörimiskulmaliikemäärä I*ω, joka liittyy sen vuorokautiseen pyörimiseen etelä-pohjois-akselinsa ympäri.

Sama pätee elektronille vetyatomissa. Sillä on todistetusti sekä rata- että pyörimiskulmaliikemäärää.

Maapallon pyörimiskulmaliikemäärä on yksinkertaisesti kaikkien sen sisältämien partikkelien ratakulmaliikemäärien summa etelä-pohjois-pyörimisakselinsa suhteen. Tässä vaiheessa tulee kuitenkin seinä vastaan analogian kohdalla, koska jos elektroni todella on pistemäinen hiukkanen, niin sen pyörimiskulmaliikemäärä ei voi olla sen "osien" ratakulmaliikemäärien summa pyörimisakselinsa suhteen, koska sillä ei ole mitään "osia". Sen sijaan spinin on oltava hiukkasen sisäinen ominaisuus, siis aito kvanttimekaaninen vapausaste.

Jos oletettaisiin, että elektroni olisi jäykkä pallo, jonka massa m=9.1*10^-31 kg ja säde empiiristen kokeiden perusteella r<10^-16 cm, niin jotta sen pyörimiskulmaliikemäärä olisi 1/2*\hbar, niin elektronin ratanopeuden pyörimisakselinsa suhteen pitäisi olla luokkaa >10^14 m/s. Klassista analogiaa ei siis pidä ottaa liian vakavasti.




Ei tuo kyllä auttanut spinin ymmärtämistä yhtään. Kiitos yrityksestä kuitenkin.
Spin siis ei ole värivoiman kaltainen ominaisuus? Eikä spin tarvitse mitään välittäjähiukkasta?

Vierailija
kabus
Ei tuo kyllä auttanut spinin ymmärtämistä yhtään. Kiitos yrityksestä kuitenkin.
Spin siis ei ole värivoiman kaltainen ominaisuus? Eikä spin tarvitse mitään välittäjähiukkasta?

Spin on kvanttimekaaninen pyörimiskulmaliikemäärä. Se on nykytiedon mukaan fundamentaali alkeishiukkasten ja kvanttisysteemien ominaisuus, siis itsenäinen vapausaste eikä mikään "johdannainen" muista tunnetuista ominaisuuksista. Fermionien spin on puolikkaalla jaollinen, bosonien spinit taas kokonaislukuja. Fermionien aaltofunktio on hiukkasvaihdon suhteen antisymmetrinen, bosonien taas symmetrinen. Spinillä on omat laskusääntönsä ja mahdolliset arvonsa, ja spin on aina otettava huomioon tarkasteltaessa hiukkassysteemin kokonaiskulmaliikemäärää, jolle muodostuu edelleen omat kytkentänsä (rata-rata-kytkentä, spin-spin-kytkentä, spin-rata-kytkentä).

Mutta tällainen sepostus ei varmasti paljoa aukene, jos ei ole tutustunut kvanttimekaniikan perusteisiin. Kannattaa hankkia jokin alan oppikirja, josta perusteet voi opiskella. Siellä tulee varmasti jossain vaiheessa vastaan myös legendaarinen Stern-Gerlach-koe, joka osoitti spinin olemassaolon (itse asiassa jo useita vuosia ennen kuin elektronin spinin olemassaolohypoteesi formuloitiin matemaattisesti).

Vierailija
Schlierenzauer
kabus
Ei tuo kyllä auttanut spinin ymmärtämistä yhtään. Kiitos yrityksestä kuitenkin.
Spin siis ei ole värivoiman kaltainen ominaisuus? Eikä spin tarvitse mitään välittäjähiukkasta?

Spin on kvanttimekaaninen pyörimiskulmaliikemäärä. Se on nykytiedon mukaan fundamentaali alkeishiukkasten ja kvanttisysteemien ominaisuus, siis itsenäinen vapausaste eikä mikään "johdannainen" muista tunnetuista ominaisuuksista. Fermionien spin on puolikkaalla jaollinen, bosonien spinit taas kokonaislukuja. Fermionien aaltofunktio on hiukkasvaihdon suhteen antisymmetrinen, bosonien taas symmetrinen. Spinillä on omat laskusääntönsä ja mahdolliset arvonsa, ja spin on aina otettava huomioon tarkasteltaessa hiukkassysteemin kokonaiskulmaliikemäärää, jolle muodostuu edelleen omat kytkentänsä (rata-rata-kytkentä, spin-spin-kytkentä, spin-rata-kytkentä).

Mutta tällainen sepostus ei varmasti paljoa aukene, jos ei ole tutustunut kvanttimekaniikan perusteisiin. Kannattaa hankkia jokin alan oppikirja, josta perusteet voi opiskella. Siellä tulee varmasti jossain vaiheessa vastaan myös legendaarinen Stern-Gerlach-koe, joka osoitti spinin olemassaolon (itse asiassa jo useita vuosia ennen kuin elektronin spinin olemassaolohypoteesi formuloitiin matemaattisesti).




Mitä tuo spinin arvo varsinaisesti edes tarkoittaa? Ymmärrän kyllä bosonien ja fermionien eron, mutta miten se arvo on laskettu?
Kvanttifysiikkaa ei oikein pysty itsekseen opiskelemaan, vaan pitäisi mennä esim. yliopistoon.

Cargo
Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007
kabus

Mitä tuo spinin arvo varsinaisesti edes tarkoittaa?

Se saa hommat pelittään kvanttimekaniikassa

Kvanttimekaniikka on matemaattinen teoria, ja spin on aidosti kvanttimekaaninen ominaisuus, jolle ei ole klassisen maailman vastinetta. Nyt jos kabus haluaa uppoutua spinin olemukseen, niin ei muuta kuin oppikirja käteen! Perus funktionaalianalyysi, todennäköisyyslaskenta ja Fourier analyysi olis hyvä hallita ennalta, ettei ala heti itte "spinnaan"

Kukaan ei tiedä mistä spini tulee tai mitä se on, mutta sellainen on olemassa toimivassa fysiikan mallissa.

Tämä ketju oikein huutaa, että David saapuisi valistamaan kansaa...
Tai _jone_ kertomaan painavan mielipiteensä siittä, miten "Kvanttimekaniikka on perseestä, spini on perseestä ja Einstein saa painua vittuun pystyyn.."

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Vierailija
Cargo
kabus

Mitä tuo spinin arvo varsinaisesti edes tarkoittaa?

Se saa hommat pelittään kvanttimekaniikassa

Kvanttimekaniikka on matemaattinen teoria, ja spin on aidosti kvanttimekaaninen ominaisuus, jolle ei ole klassisen maailman vastinetta. Nyt jos kabus haluaa uppoutua spinin olemukseen, niin ei muuta kuin oppikirja käteen!

Kukaan ei tiedä mistä spini tulee tai mitä se on, mutta sellainen on olemassa toimivassa fysiikan mallissa.




Tuossa on sen verran sulattamista, että melkein vois ottaa raamatun tai koraanin yhtä hyvin käteen. Tosin tuo spin toimii käytännössä, mutta olen sen verran nihilisti, etten usko ennen kuin edes itse tajuan asian.

Ja kuten sanoin aiemmin. Kvanttifysiikkaa ei voi opiskella pelkästään kirjoista itsekseen. Jonkun pitää olla selittämässä ne asiat tai tulee muuten liikaa omia johtopäätöksiä kuin uskonnoissa konsonaan.

Vierailija
kabus
Mitä tuo spinin arvo varsinaisesti edes tarkoittaa?

Kuten todettu, spin tarkoittaa kvanttimekaanista pyörimiskulmaliikemäärää. Sen yksikkö SI-järjestelmässä on J*s aivan kuten millä tahansa muullakin kulmaliikemäärällä, mutta käytännössä se ilmaistaan aina luonnollisissa yksiköissä Diracin vakion h-bar monikertoina. Spinin arvo on kvantittunut toisin kuin klassisen pyörimiskulmaliikemäärän.

Ymmärrän kyllä bosonien ja fermionien eron, mutta miten se arvo on laskettu?

Klassisesta elektrodynamiikasta (ilman kvanttimekaniikkaa) saadaan johdettua sellainen tulos, että pyörivän varatun partikkelin magneettinen dipolimomentti µ on

µ = γS,

missä γ=Q/(2M) gyromagneettinen suhde ja S partikkelin pyörimiskulmaliikemäärä (=MωR²). Kun magneettinen dipoli asetetaan ulkoiseen magneettikenttään B, siihen vaikuttaa momentti µ×B, jonka tekemä työ on

H = -µ·B = -γB·S.

Tuo on samalla paikallaan spinnaavan partikkelin Hamiltonin funktio. Elektronille gyromagneettinen suhde on oikeasti n. kaksi kertaa edellä mainittu Q/(2M), ja se saadaan ennustettua relativistisesta kvanttielektrodynamiikasta.

Epähomogeenisessa magneettikentässä magneettiseen dipoliin ei vaikuta pelkästään momentti vaan myös voima

F=-∇H=∇(µ·B)=∇(γB·S).

Tämä voima riippuu spinistä ja sillä voidaan erottaa vaikkapa spin 1/2 ja spin -1/2 hiukkaset toisistaan. Olkoon meillä esim. hiukkassuihku, joka koostuu suhteellisen raskaista neutraaleista atomeista, jotka liikkuvat y-akselin suunnassa. Kulkekoon suihku epähomogeenisen magneettikentän B(x,y,z) = -axi + (B0 + az)k läpi, jossa B0 on voimakas homogeeninen magneettikenttä ja a kuvaa pientä poikkeamaa homogeenisesta arvosta. Tällöin atomeihin vaikuttava voima on

F=γa(-S[size=70:3lc4g64x]x[/size:3lc4g64x]*i + S[size=70:3lc4g64x]z[/size:3lc4g64x]*k),

missä S[size=70:3lc4g64x]i[/size:3lc4g64x] on pyörimiskulmaliikemäärän i:n suuntainen komponentti. Kuitenkin Larmorin prekessiosta johtuen S[size=70:3lc4g64x]x[/size:3lc4g64x] oskilloi nopeasti ja keskiarvoistuu nollaan, jolloin nettovoima on z-akselin suuntaan:

F[size=70:3lc4g64x]z[/size:3lc4g64x]=γaS[size=70:3lc4g64x]z[/size:3lc4g64x].

Tällöin suihku hajoaa ylös ja alas hiukkasten z-suuntaisesta pyörimiskulmaliikemäärästä riippuen. Klassisesti suihku leviäisi detektorille tasaisesti z-suunnassa, mutta spinin kvantittumisen takia suihku hajoaa 2s+1:een erilliseen osaan. Tapauksessa s=1/2 suihku hajoaa kahteen osaan.

Siinä Stern-Gerlach-koe kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Kvanttifysiikkaa ei oikein pysty itsekseen opiskelemaan, vaan pitäisi mennä esim. yliopistoon.

Tosi kuin vesi...

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Joku kaipasi kannanottoani, joten arvuutellaan nyt sitten jotain.

Aineellisessa ympäristössä raskaimpien hiukkasten käyttäytyminen vuorovaikutuksineen pyrkii määräämään miten kevyemmät partikkelit voivat niiden suhteen asettua eri partikkelien suhteen omine vuorovaikutuksineen.

Sisäiset vuorovaikutukset pakottavat kokonaisuuden tiettyyn tilaan, joka muuttuu vain kun (esim. ulkoinen) liikemääräimpulssi saa aikaan kyllin suuren muutokseen uuteen tilaan asettumiseen. Kokonaisuus hakeutuu kuitenkin aina kohti uutta tasapainotilaa, joka ei välttämättä ole kuitenkaan juuri sama kuin alkuperäinen tilanne oli.

Ylimääräinen liikemääräimpulssi purkautuu ulos omaten jäleen itse jonkin kenttämuutosta vastaavan tilan.

Noiden tilojen asettuminen tulee näistä vaadittavista kulmaliikemäärien muutoksista, riippuen hiukkasen massasta ja liiketilasta suhteessa muihin hiukkasiin, tätä voidaan kuvata ainakin osittain käsitteellä spin. Vapaassa tilassa olevan fotonin spin riippuu siitä miten sen vapauttavan systeemin tila on ko. tapahtumassa muuttunut.

Mutta tämä oli vain loogista päättelyä perustuen hataraan käsitykseen kvanttitiloista, ei sen kummempaa.

miilu
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt25.1.2011
kabus
Minulle ei aukea mitenkään, mikä tuo spin varsinaisesti on.
Onko se siis samanlainen ominaisuus kuin sähkövaraus ja värivoima?

Eipä tuo ole minullekkaan auennut, mutta kiertäen olen sitä yrittänyt ymmärtää.
Josko tuota spiniä ajattelisi hyrränä joka pyörii vaappuen atomin keskustasta. Ylänapaan kuvitellaan vetyatomin elektroni. Hyrrän pyörimis suunnalla on merkitystä. Esim. vety on nimitetty paravedyksi tai ortovedyksi riippuen siitä mihin suuntaan hyrrä pyörii. Vedyllä on myös tämän johdosta eri fysikaaliset ominaisuudet, mm. rakettien polttoaineeksi käy paremman hyötysuhteen vuoksi näistä vain toinen. Tuo spin on tärkeä myös NMR-laitteissa joissa tietyssä mangneettikentässä atomin resonanssitaajuudella se absorboi radiotaajuista säteilyä. Mitä enemmän vetyä sitä suurempi absobtio. Tunnetuin ehkä on magneettikuvantaminen ko. menetelmällä. Havukka-aholla kävin näitä tieteellisiä asioita miettimässä heinänkorsi suussa. Ehkä tämä ei käy tieteelisenä ajatelmana, mutta sitkeästi puntaroin josko tuolla vaappumiskulmalla olisi ratkaiseva merkitys asian ymmärtämiseen.

Uusimmat

Suosituimmat