Urheilu ja kehitys

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aina kuulee puhuttavan jotain, että jos haluaa huipputason urheilijaksi, niin pitäisi aloittaa se harrastus lapsena.

Mutta miksi näin on? Mikä on se fyysinen este, miksi esim 20 vuotiaana ei voisi aloittaa ja olla kovatasoinen pelaaja vaikka 30 vuotiaana?

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Riippuu tietysti paljon itse urheilulajista ja sen vaatimuksista. Mutta ainakin yksi tekijä on se, että meillä on tiettyjä motorisia herkkyyskausia, jolloin taitojen oppiminen on optimaalista tapahtua. Toinen merkittävä monissa lajeissa on nivelliikkuvuuden kehittyminen, jota ei vanhemmiten enää tapahdu. Lapsen pehmeät kudokset vielä muotoutuvat käytön mukaan, mutta aikuisiällä sitä ei saa itseään rikkomatta enää aikaiseksi.

Sitten on tietenkin se tekijä, että monissa lajeissa se paras fyysinen ikä suorituksiin on suhteellisen alhainen. Niinpä jo kolmekymppisenä alkaa tietyt kyvyt hiipua. Kun itse suorituksia täytyy kertyä kuitenkin huipputason saavuttamiseksi suhteellisenkorkea määrä, voi käydä myöhään aloittaneelle niin, että keho alkaa vanheta ennen kuin ehtii saada riittävän määrän toistoja aikaiseksi. Jo 40-vuotiaana on palautumisnopeus selkeästi huonompi ja lihasten elastaani alkaa vähentyä. Jos 20-vuotiaana aloittaa on nelikymppisenä vasta 20 vuotta harjoittelua takana. Jos taas aloittaa 5-vuotiaana, on 20 vuotta harjoittelua plakkarissa jo 25-vuotiaana. 25-vuotiaan keho on ihan toisenlainen kuin 40-vuotiaan.

Vierailija

Siis tarkoitatko että jääkiekkoa ei enää voi opetella 20 vuotiaana ja odottaa pääsevänsä huipputasolle koska nivelien liikkuvuus ei fyysisesti pysty enää kehittymään tarpeeksi hyvälle tasolle?

Ainakaan 30 vuotiaana ei pitäisi mitään merkittävää heikkenemistä tapahtua, koska moni huippu jääkiekkopelaaja jopa lähentelee neljääkymppiä.

Vierailija
Telep
Siis tarkoitatko että jääkiekkoa ei enää voi opetella 20 vuotiaana ja odottaa pääsevänsä huipputasolle koska nivelien liikkuvuus ei fyysisesti pysty enää kehittymään tarpeeksi hyvälle tasolle?



En, sillä liitin kyseisen ilmiön merkittävyyden itse lajin vaatimuksiin. Nivelliikkuvuus ei varmaankaan ole juuri jääkiekossa erityisen merkittävä ominaisuus (ellei ehkä maalivahdeilla), mutta vaikkapa rytmisessä kilpavoimistelussa aika olennaista.

Jääkiekossa luulen ongelman piilevän ennemminkin siinä, kuinka vetreästi aikuisiässä on mahdollista aivojen enää vahvistaa kiekkoilussa tarvittavien motoristen taitojen vaatimia yhteyksiä. Lisäksi lihaksiston kehittäminen ei ole ihan sama juttu lapsuusiässä kuin aikuisena. Kehomme muotoutuu pitkälti malliinsa juuri sen mukaan, miten sitä kehitysiässä käytämme. Siksi tyypillinen voimistelija tai tyypillinen jääkiekkoilija on keholtaan hyvin eri näköinen kuin shakinpeluuseen jo lapsuudesta erikoistunut tyyppi. Kyse ei ole pelkästä ulkonäöstä, vaan myös siitä, että urheilulajeille on ajateltavissa tietty kehollinen optimi. Osittain on kyse tietenkin geeneistä, mutta hyvin paljon myös itse treenin tuottamasta ohjauksesta kehityksessä. Kun kehitysvaihe on jo ohitettu, mahdollisuudet suuren kehollisen muutokseen ovat selvästi lapsuutta ja nuoruutta rajatummat.

Itse oppimiskyvyssä taitaa yleisluonteisesti olla havaittavissa heikkenemistä iän karttuessa. Lukemaan oppiminen aikuisiällä lienee ihan yleisesti työläämpää kuin lapsena. Samoin monien muiden taitojen oppiminen vaikeutuu, jos opiskelu lykkääntyy liian pitkälle aikuisuuteen. Olisi outoa ajatella, että motoriset taidot olisivat tässä nimenomaan poikkeus, eikä niillä olisi olemassa herkkyyskausia tai havaittaisi iän myötä muutoksia omaksumiskyvyssä. Keskushermostomme kehittyy lapsena ja nuorena. Aikuisiässä se "tulee valmiiksi", jonka jälkeen muutoksia on paljon hankalampaa aikaansaada. Riittävä määrä harjoitusta pitäisi siis ehtiä saada ennen tuon kehityksen loppumista.

Ainakaan 30 vuotiaana ei pitäisi mitään merkittävää heikkenemistä tapahtua, koska moni huippu jääkiekkopelaaja jopa lähentelee neljääkymppiä.



Lähentelee toki. He pystyvät kokemuksellaan ja jo hankitulla osaamisellaan kompensoimaan mm. palautumisnopeudessa tapahtuvaa heikentymistä. Sen sijaan luultavasti teknis-taktinen osaaminen on varmasti erinomaisella tasolla. Minkä ikäinen mahdat olla itse? Aivan omakohtaisesti pystyn vahvistamaan, että kyllä se fysiikka alkaa nelikymppisenä olla selvästi erilainen kuin kakskymppisenä. Eikä tuo kehitys tietenkään ole mikään yhtäkkinen muutos juuri synttäripäivänä, vaan pidemmän ajan muutosten tulosta.

Taidot ja kokemus voivat olla erinomaisella tasolla, mutta kyllä 40+ lihaksistossa se elastaanin määrä vähenee ja kollageenin lisääntyy, palautuminen on selvästi nuoruusvuosia hitaampaa ja vamma-alttius kasvaa. Spagaatti onnistuu toki "vanhasta muistista", mutta aamujäykkyys on suurempaa ja palautumisnopeus selvästi huonompi. Enää ei biletyksen jälkeen pysty ampaisemaan aamutreeneihin. Kuulin myös huhun, että Teemu Selänne saa aina erityistä hoitoa / vetreytystä ennen normilämmittelyn aloittamista - mitä ilmeisimmin juuri siksi, että vanha keho ei ole enää entisen vetreä. Myös erilaisista vammoista paraneminen hidastuu iän myötä. Tämäkin on merkittävää, koska sellaista huippu-urheilijaa ei taida ollakaan, joka vammoitta sinne huipulle pystyy nousemaan.

Kirjassa "Optiaalinen harjoittelu" (Jurgen Weineck) mainitaan, että taitavuus (koordinaatio) kehittyy eniten 7-10 vuotiaana. Juuri tässä vaiheessa on havaittavissa keskushermoston nopeampaa kypsymistä. Koordinaatiokyvyn (eli taidon) oikea-aikainen harjoittaminen vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka kehityskykyinen urheilijasta myöhemmin tulee. Vuosien myötä koordinaatiokyky heikkenee, koska fyysisten suoritustekijöiden (kestävyys, voima, nopeus, liikelaajuudet, ketteryys) taso laskee ja koordinaatio- ja ohjaustapahtumien laatu heikkenee. Tähän heikkenemisnopeuteen vaikuttaa paljon harjoittelu.

Voidaan siis olettaa, että harjoittelemattomuus aikuisikään saakka jo ehtii heikentää koordinaatiokykyä, joten myöhäinen aloittaminen joutuu kamppailemaan näitä jo heikommalla tasolla olevia valmiuksia vastaan. Lapsuuden ja nuoruuden kehitysvaiheissa on eroja, jolloin on tiettyjen ominaisuuksien suhteen hetkiä, jolloin niiden harjoitettavuus on erityisen korkealla tasolla. Esimerkiksi kestävyyttä voidaan kehittää erityisesti nopean pituuskasvun aikaan. Silloin sydämen koko shteessa ruumiinpainoon on edullinen. Voimaa taas on edullisinta kehittää ympärysmittojen kasvun aikaan (murrosiän toinen vaihe), jolloin lihasmassan määrä kasvaa voimakkaasti. (Optimaalinen harjoittelu -kirjan mukaan). Voiman harjoitettavuuteen vaikuttaa ikä mieheillä enemmän kuin naisilla.

Nopeuden harjoittamisesta sanotaan, että nopeuden biologisten perusteiden lopullinen leimautuminen näyttäisi tapahtuvan hyvin varhain, joten jos nopeutta ei ole kehitetty ajoissa, sitä ei ole mahdollista myöhemmin korjata. (Blaser, 1987). Varhaisten ärsykkeiden oletetaan vaikuttavan siten, että lapselle muodostuu enemmän FT-soluja. Geneettisesti määräytynyttä nopeuden kehitysaluetta voidaan laajentaa vain harjoittelemalla ennen kuin keskushermoston kehitys päättyy.

Vierailija

Olen 20 vuotias. Eikä kyllä ole aikomustakaan alkaa miksikään urheilijaksi, kunhan olen kiinnostunut yleensä ikääntymiseen liittyvistä asioista ja siitä mikä on ihmisen todellinen potentiaali missäkin iässä.

Kiitos tuosta suuresta tietomäärästä. Mutta minua vielä jäi mietityttämään, mikä on 40 vuotiaan Teemu Selänteen tilanne pelaajana muilta osin kuin palautumisnopeuden ja vammojen riskien suhteen? Onko hän hitaampi kaikissa liikkeissä kuin 20-30 vuotias pelaaja? Ainakin hän näyttää pystyvän kilpailemaan nuorempien kanssa yhä vaikka sanoikin tämän kauden olevan viimeisensä.

Reaktioaikakuvaajia tutkiessani mielestäni erot eivät ole merkittäviä vielä ennen varsinaisia vanhuusvuosia (60+) ottaen vielä huomioon että tämäkin asia saa jatkuvasti stimulaatiota ja treeniä jääkiekkouralla.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26884
Liittynyt16.3.2005
Telep
Olen 20 vuotias. Eikä kyllä ole aikomustakaan alkaa miksikään urheilijaksi, kunhan olen kiinnostunut yleensä ikääntymiseen liittyvistä asioista ja siitä mikä on ihmisen todellinen potentiaali missäkin iässä.



Kolmekymppisenä ikääntyminen alkaa näyttää ensimmäiset merkkinsä, ellei tosiaan harrasta jotain urheilua tai vastaavaa, jossa se näkyy jo aiemmin. Sanovat, että nelikymppiseksi menee kuulemma ihan hyvin, mutta sitten sen alkaa huomata, että vanhuus ei tule yksin.

Mutta kai se on niinkin, että ikä tekee suorituskykyyn 10 % ja asenne 90 %, jos sailyy terveenä. Sen, joka ihmettelee että missä iässä ei enää kannata alkaa urheilla tai tehdä mitä tahansa, urheilu-ura (tai muu menestys) on tuhottu jo synnyinhetkellä. Ne joilla on tarvittava intohimo, aloittavat homman jo kakarana, vaikka väkisin.

Vierailija

"Kolmekymppisenä ikääntyminen alkaa näyttää ensimmäiset merkkinsä, ellei tosiaan harrasta jotain urheilua tai vastaavaa, jossa se näkyy jo aiemmin."

Minä olen aina ollut uskossa, että urheilua harrastavat pysyisivät monelta osin paremmassa kunnossa myöhempään ikään asti kuin urheilemattomat.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Telep
"Kolmekymppisenä ikääntyminen alkaa näyttää ensimmäiset merkkinsä, ellei tosiaan harrasta jotain urheilua tai vastaavaa, jossa se näkyy jo aiemmin."

Minä olen aina ollut uskossa, että urheilua harrastavat pysyisivät monelta osin paremmassa kunnossa myöhempään ikään asti kuin urheilemattomat.


Fysiikan laeille ei voi mitään edes urheilija.
Jos otetaan vaikkapa kaljamahainen simo joka ei oo elämässään tehnyt muuta ku kattellut ruutuja ja viereen otetaan ammattilaisjalkapalloilija. Kummalla luulet olevan ehjemmät polvet?

Epic
Seuraa 
Viestejä2174
Liittynyt16.5.2009
Telep
Aina kuulee puhuttavan jotain, että jos haluaa huipputason urheilijaksi, niin pitäisi aloittaa se harrastus lapsena.

Mutta miksi näin on? Mikä on se fyysinen este, miksi esim 20 vuotiaana ei voisi aloittaa ja olla kovatasoinen pelaaja vaikka 30 vuotiaana?


Tämä on itseasiassa hyvä kysymys! Vastaus lienee kuitenkin simppelisti evoluutiossa, lapsena opittu menee sinne selkärankaan. Aikuisena ei.

Nyt kävi näin.

Vierailija
CE-hyväksytty
Telep
"Kolmekymppisenä ikääntyminen alkaa näyttää ensimmäiset merkkinsä, ellei tosiaan harrasta jotain urheilua tai vastaavaa, jossa se näkyy jo aiemmin."

Minä olen aina ollut uskossa, että urheilua harrastavat pysyisivät monelta osin paremmassa kunnossa myöhempään ikään asti kuin urheilemattomat.


Fysiikan laeille ei voi mitään edes urheilija.
Jos otetaan vaikkapa kaljamahainen simo joka ei oo elämässään tehnyt muuta ku kattellut ruutuja ja viereen otetaan ammattilaisjalkapalloilija. Kummalla luulet olevan ehjemmät polvet?

Olettaen ettei ole rikkonut polvia, niin eikö nivelien liikkuvuuden pitäisi säilyä parempana jos liikkuu paljon?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26884
Liittynyt16.3.2005
Telep
Minä olen aina ollut uskossa, että urheilua harrastavat pysyisivät monelta osin paremmassa kunnossa myöhempään ikään asti kuin urheilemattomat.



Liikunta ja urheilu ovat aivan eri asioita. Kohtuullinen ja monipuolinen liikunta on vain hyväksi, ja sen aloittamisesta on hyötyä missä iässä tahansa. Urheilussa maksimoidaan suorituskyky ja se käy aina paikkojen päälle. Sanotaan, että urheilija ei tervettä päivää näe ja se ei ole kaukana totuudesta.

CE-hyväksytty
Jos otetaan vaikkapa kaljamahainen simo joka ei oo elämässään tehnyt muuta ku kattellut ruutuja ja viereen otetaan ammattilaisjalkapalloilija. Kummalla luulet olevan ehjemmät polvet?



Jos nyt pitäisi veikata, veikkaan että todennäköisemmin sillä kaljaveikolla. Muistaakseni juuri polvet ovat yksi lujimmille joutuvista ruumiinosista jalkapalloilijoilla. Moni jalkapalloilija päättää peliuransa polvivammaan ja kärsii siitä tavalla tai toisella lopun ikäänsä.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Neutroni
CE-hyväksytty
Jos otetaan vaikkapa kaljamahainen simo joka ei oo elämässään tehnyt muuta ku kattellut ruutuja ja viereen otetaan ammattilaisjalkapalloilija. Kummalla luulet olevan ehjemmät polvet?



Jos nyt pitäisi veikata, veikkaan että todennäköisemmin sillä kaljaveikolla. Muistaakseni juuri polvet ovat yksi lujimmille joutuvista ruumiinosista jalkapalloilijoilla. Moni jalkapalloilija päättää peliuransa polvivammaan ja kärsii siitä tavalla tai toisella lopun ikäänsä.

Niinpä. Juuri siksi minä en urheile vaan juon kaljaa.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Telep
CE-hyväksytty
Telep
"Kolmekymppisenä ikääntyminen alkaa näyttää ensimmäiset merkkinsä, ellei tosiaan harrasta jotain urheilua tai vastaavaa, jossa se näkyy jo aiemmin."

Minä olen aina ollut uskossa, että urheilua harrastavat pysyisivät monelta osin paremmassa kunnossa myöhempään ikään asti kuin urheilemattomat.


Fysiikan laeille ei voi mitään edes urheilija.
Jos otetaan vaikkapa kaljamahainen simo joka ei oo elämässään tehnyt muuta ku kattellut ruutuja ja viereen otetaan ammattilaisjalkapalloilija. Kummalla luulet olevan ehjemmät polvet?

Olettaen ettei ole rikkonut polvia, niin eikö nivelien liikkuvuuden pitäisi säilyä parempana jos liikkuu paljon?

Joo jos liikkuu. Urheilu ei ole liikkumista vaan oman ruumiin pahoinpitelyä. Voidaanko sanoa terveeksi niveltä joka on askarreltu uusiks titaanista ja muovista?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26884
Liittynyt16.3.2005
CE-hyväksytty
Niinpä. Juuri siksi minä en urheile vaan juon kaljaa.



Terveydellä ei voi perustella mitään ääritoimintaa. Edes ääriterveyshihhulointi (mikään monista suuntauksista) ei taida olla oikeasti terveyttä edistävää. Mutta kyllä tässä maassa paljon useampi saattaa terveytensä tärviölle kaljaa kittaamalla ja sohvalla makaamalla kuin urheilemalla tai terveysterroria harjoittamalla.

Vierailija
CE-hyväksytty

Joo jos liikkuu. Urheilu ei ole liikkumista vaan oman ruumiin pahoinpitelyä. Voidaanko sanoa terveeksi niveltä joka on askarreltu uusiks titaanista ja muovista?

Jos se toimii paremmin niin joo

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat