Ruoan hinta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi ruuan hinta nousee? Luonnon olosuhteet vaikuttavat, mutta keinottelulla väitetään olevan osansa tässä. Miten se järjestelmä toimii?
Ruuasta ei kuulemma ole pulaa maapallolla, se vain on jakautunut epätasaisesti. Nyt kuitenkin Euroopassakin ovat hinnat nousemassa rysähtäen:
Ruoka tulee vielä kallistumaan Suomessakin. "Ruoasta vallitsee niukkuus, siksi (hinnan) suunta on ylöspäin", maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoi maanantaina.

Googlaamalla food riots 2011 saa merkillisiä tuloksia! mm. arabimaiden kuohunnassa olisi ollut kyse ruuan hinnasta. Muualla maailmassa on viimeviikonloppuna ollut ruokamellakoita:
Maailmalla huippuhintoihin noussut ruoka on aiheuttanut levottomuuksia. Haitin lisäksi ainakin Bangladeshissa ja Filippiineillä mellakoitiin viikonloppuna.

Ite olin huomannut vain kahvin hinnan pompanneen 1,5kuukauden aikana 15%. ..verotusmuutos?

Hesarin uutinen: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Anttila+Ruoan+hinta+nousee+Suomessakin...
ruuan hinta spekuloinnista: http://www.guardian.co.uk/business/2010/jul/19/speculators-commodities-f...

Kommentit (15)

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Itse taas olen hyvin vakuuttunut öljyhuipusta.

Viljan hintakehitys seuraa raakaöljyn hintaa pienellä viiveellä. Nykyaikainen maanviljelys ja väestönkasvu on seurausta raakaöljyn hyödyntämisestä. Pellot lannoitetaan mineraaliravinteilla, traktorit pärisee raakaöljyllä ja logistiikka toimii raakaöljyllä. Maatalous on nykyään kaikista öljyriippuvaisin teollisuudenala. Toisaalta maatalous on koko yhteiskunnan perusta, joten öljyn hinnannousu voi johtaa jopa pankkikriiseihin ja syviin lamoihin koko teollisuudessa ja yhteiskunnassa. Jonkun vuoden viiveellä heijastuu köyhissä maissa maanlaajuisina mellakoina ja vastaavina levottomuuksina.

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009
Arvuuttelija
Aika kova inflaatio? Eurooppa kaiketi on tiensä päässä?

Elintarvikkeiden eurohinnat kallistuvat Euroopan suhdannelaitosten yhdistyksen ennusteen mukaan peräti 29 prosenttia. Ennuste julkistettiin viikonvaihteessa.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id...
taloussanomien vastaava artikkeli kertoi 37%:n hinnanoususta. mistä lähes 10% ero tiedoissa johtuu?

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Ei tämä nyt liity, mutta kirjoitan tähän, kun oli asiasta juuri Nesteen kahvilassa juttua parin vanhan tutun kanssa. Oikolukematon raakateksti.

Suomen elintarvikealkutuotanto on pyörinyt laskennallisella tappiolla vuodesta 1995. Mm. vehnän hinta on keskimäärin 1/3-osa 1990-luvun valuuttamääräisestä hinnasta. Normi myllyvehnä oli tehtaan tilalla n. 500e tonni 1990 luvulla kun se on nyt keskimäärin luokkaa 150 e/ tonni (arvioitu) tehtaan portilla. Tänä keväänä jonkin 180-230e tonni. Euroopan viljapörsseissä käytiin kevätkaudella kauppaa 250-400e haarukassa. Suomen "Itämeri-Lisä" tekee ron.

Em. hintapudotus kompensoitiin ns. siirtymäkauden tuella joka on ollut asteittain pienenevä. Kun Suomi ei saanut riittäviä tukia, koplattiin ympäristötuki tulotueksi, jolloin kynnyskysymys saatiin hoidettua. Myöhemmin ymp.ministeri Satu Hassi vesitti Suomen neuvotteleman viritelmän. 2013 Tulee näillä näkymin EU.n maatalouskokonaisuudistus jonka lopputuloksesta ei ole mitään takuita. Mm. Ranska valtiona toimii unionissa häikäilemättömästi kahmiessaan tukia ja kiintiöitä. Peli on kovaa, mutta Ranskalla on se etu, että vasemmisto on tyypilliseen yleismaailmalliseen tapaan maatalouden takana ja oikeisto on myös myötämielinen alalle. Näin ei oman pesän likaamista neuvotteluissa tapahdu sisältä käsin. Voidaan sanoa että Suomen osalta 2013 ratkaisut ovat hyvin merkittäviä.

Kun ajatellaan tuota valuuttamääräistä hintaeroa 20 vuoden aikana, ei tarvitse ihmetellä, että varsinkin Suomalaisella tuottajalla olisi halua saada tuotteeseen lisää arvoa, varsinkin, kun tuki on pienenevä ja mahdollisesti poistuva.

Omasta mielestäni suurin kanto kaskessa on se, että Suomessa talonpojat lähtevät jatkamaan tuotantoa eräänlaisena perintörälssinä isiltä pojille, jolloin liiketaloudellinen aspekti puuttuu ja tuotantoa jatketaan talouden realiteeteista välittämättä erilaisten syiden johdosta. Kun olen laskenut joillekin tilan tunnusluvut ja verrannut niitä yleisesti hyväksyttyihin kriteereihin, ei näitä numeroita pääsääntöisesti hyväksytä, vaan alkaa selittely. Siinä mennään voimakkaasti tunteiden tontille. Juuri tänään, kun kävin kylillä kahvilla, näin kun ison talon isännällä oli mittamiehet petäjiä laskemassa, vaikka on pinta-alaa viljeltynä luokkaa 100 ha, molemmilla toimi tilan ulkopuolella, niin metsät hupenevat. Siitä huolimatta ei esimerkiksi yksityistalouden tuottava pääomavarallisuus kasva. Ainut mitä käteen jää, on tilan velaton osuus sen arvosta kun jatkaja joskus mahdollisesti sen lunastaa.

Tiedän tapauksia joissa muutamakin kasvuhakuinen pinta-alan lisääjä on kiinnittänyt tilan niin koviin velkoihin, että eläkeiän koittaessa on omaisuuden arvo nolla. Ökytilan pinta-ala on sadoissa hehtaareissa ja puitteet komeat, mutta ei slotin slotia varallisuutta. Kun kaikki on lyöty kiinni ajan hengen mukaisesti laajentamiseen, on parilta tietämältäni jäänyt työeläkeperustekin hintaportaan takia n. 20 000e vuosituloon, joten eläkettä napsahtaa kuussa aika tarkkaan tonni tilille.

Em. on suosinut ikääntyviä velattomia, joiden tuotanto-omaisuus on hankittu ja kuoletettu ennen EU.ta ja jotka ovat minimoineet investointinsa. Suomen osalta on paljon siis pilattu tässä kuuluisassa rakenneuudistuksessa. Kun velkakupla poksahtaa ja rahaa painamalla lykätty markkinahäiriö laukeaa kautta läntisen maailman, nähdään mielenkiintoisia kuvioita. Juuri uutisoitiin, että USA.n liittovaltion lakisääteinen velkakatto on tullut vastaan ja kongressilta anotaan katon avaamista. Molempi pahempi. Taitaakin jo taas olla aika alkaa pikku hiljaa realisoida herkimpiä lippuja ja lappuja valuutoiksi, jos sellaisia on sattunut mukaan tarttumaan. Edellisellä kerralla vakaatkin putosivat prosenttitolkulla minuuttia päälle, eli siinä vaiheessa.......

- Ubi bene, ibi patria -

Vierailija

Raaka-aine markkinat!

Ruoan raaka-aineiden hinnat määräytyvät raaka-aine markkinoilla ja se on yksi pelinappula muiden joukossa voittoja ja bonuksia tavoittelevilla meklareilla.

Huonot ja hyvät uutiset aiheuttavat hintavaihteluja esim. Venäjän v. 2010 helteet tuhosi vehnän tuotantoa ja näin saatiin vehnän hinta nousuun. Oli kyseessä kullan, vehnän tai öljyn hinnanvaihtelut niin ne ovat pelinappuloita ja spekulaatioilla koitetaan nostaa tai romahduttaa hintoja nopeiden voittojen saamiseksi.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Pacanus Rusticanus
Ei tämä nyt liity, mutta kirjoitan tähän, kun oli asiasta juuri Nesteen kahvilassa juttua parin vanhan tutun kanssa. Oikolukematon raakateksti.

Suomen elintarvikealkutuotanto on pyörinyt laskennallisella tappiolla vuodesta 1995. Mm. vehnän hinta on keskimäärin 1/3-osa 1990-luvun valuuttamääräisestä hinnasta. Normi myllyvehnä oli tehtaan tilalla n. 500e tonni 1990 luvulla kun se on nyt keskimäärin luokkaa 150 e/ tonni (arvioitu) tehtaan portilla. Tänä keväänä jonkin 180-230e tonni. Euroopan viljapörsseissä käytiin kevätkaudella kauppaa 250-400e haarukassa. Suomen "Itämeri-Lisä" tekee ron.

Em. hintapudotus kompensoitiin ns. siirtymäkauden tuella joka on ollut asteittain pienenevä. Kun Suomi ei saanut riittäviä tukia, koplattiin ympäristötuki tulotueksi, jolloin kynnyskysymys saatiin hoidettua. Myöhemmin ymp.ministeri Satu Hassi vesitti Suomen neuvotteleman viritelmän. 2013 Tulee näillä näkymin EU.n maatalouskokonaisuudistus jonka lopputuloksesta ei ole mitään takuita. Mm. Ranska valtiona toimii unionissa häikäilemättömästi kahmiessaan tukia ja kiintiöitä. Peli on kovaa, mutta Ranskalla on se etu, että vasemmisto on tyypilliseen yleismaailmalliseen tapaan maatalouden takana ja oikeisto on myös myötämielinen alalle. Näin ei oman pesän likaamista neuvotteluissa tapahdu sisältä käsin. Voidaan sanoa että Suomen osalta 2013 ratkaisut ovat hyvin merkittäviä.

Kun ajatellaan tuota valuuttamääräistä hintaeroa 20 vuoden aikana, ei tarvitse ihmetellä, että varsinkin Suomalaisella tuottajalla olisi halua saada tuotteeseen lisää arvoa, varsinkin, kun tuki on pienenevä ja mahdollisesti poistuva.

Omasta mielestäni suurin kanto kaskessa on se, että Suomessa talonpojat lähtevät jatkamaan tuotantoa eräänlaisena perintörälssinä isiltä pojille, jolloin liiketaloudellinen aspekti puuttuu ja tuotantoa jatketaan talouden realiteeteista välittämättä erilaisten syiden johdosta. Kun olen laskenut joillekin tilan tunnusluvut ja verrannut niitä yleisesti hyväksyttyihin kriteereihin, ei näitä numeroita pääsääntöisesti hyväksytä, vaan alkaa selittely. Siinä mennään voimakkaasti tunteiden tontille. Juuri tänään, kun kävin kylillä kahvilla, näin kun ison talon isännällä oli mittamiehet petäjiä laskemassa, vaikka on pinta-alaa viljeltynä luokkaa 100 ha, molemmilla toimi tilan ulkopuolella, niin metsät hupenevat. Siitä huolimatta ei esimerkiksi yksityistalouden tuottava pääomavarallisuus kasva. Ainut mitä käteen jää, on tilan velaton osuus sen arvosta kun jatkaja joskus mahdollisesti sen lunastaa.

Tiedän tapauksia joissa muutamakin kasvuhakuinen pinta-alan lisääjä on kiinnittänyt tilan niin koviin velkoihin, että eläkeiän koittaessa on omaisuuden arvo nolla. Ökytilan pinta-ala on sadoissa hehtaareissa ja puitteet komeat, mutta ei slotin slotia varallisuutta. Kun kaikki on lyöty kiinni ajan hengen mukaisesti laajentamiseen, on parilta tietämältäni jäänyt työeläkeperustekin hintaportaan takia n. 20 000e vuosituloon, joten eläkettä napsahtaa kuussa aika tarkkaan tonni tilille.

Em. on suosinut ikääntyviä velattomia, joiden tuotanto-omaisuus on hankittu ja kuoletettu ennen EU.ta ja jotka ovat minimoineet investointinsa. Suomen osalta on paljon siis pilattu tässä kuuluisassa rakenneuudistuksessa.




Mielenkiintoinen ja tarkkanäköinen kirjoitus! Olen itse ollut huomaavinani samoja piirteitä maatalouden osalta muutoksessa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
RUMSON NJ

Ruoan raaka-aineiden hinnat määräytyvät raaka-aine markkinoilla ja se on yksi pelinappula muiden joukossa voittoja ja bonuksia tavoittelevilla meklareilla.

Tätä itsekin ajattelin, mutta kuinka suurella osuudella? Noissa lehtijutuissa ei ole mainittu asiaa ollenkaan tai sitten se esitetään häviävän pienessä osassa.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Enpä taaskaan tiedä mistä puhutaan, mutta kun nyt on itsellä ollut asia ajankohtainen, niin ihan asioiden omaakin selkiyttämistä yritän pistää jotain ajatuksia kirjalliseen muotoon, ja kun tässä nyt tämmöinen ketjukin on..

Hinnat määräytyvät markkinoilla. Kysyntä ja tarjonta + spekulointi.

Ala on siitä kimurantti, että varsinkin Euroopassa sitä holhotaan hallinnon taholta erittäin voimakkaasti, mutta samaan aikaan tuotteet ovat myös vapaassa markkinassa ja siihen liittyvässä johdannaiskaupassa.

EU on pyrkinyt suoran tuen poistamiseen tuotteilta, jotta vääristymiä saataisiin pienemmiksi, mutta koska markkina toimii, kiertävät myös kehittämisinvestointeihin, ympäristönhoitoon, jne. suunnatut tuet tuotantopanosten hinnoitteluihin jos markkina on hyvin rajoitettu kuten Suomessa.

Suomen osalta asian tekee pirulliseksi sekin, että parhaan tuoton alueet etelämmässä saavat moninkertaiset tuet, koska ne ovat sidottu alueiden keskihehtaarisatoihin. Eteläsaksassa pikkuserkku nettoaa hehtaarista
melkein 4 kertaa suuremman tukipotin kuin naapurini täällä Suomessa ja saa samalla miltei 4 kertaa suuremman keskihehtaarisadon josta hän vielä Itämeri-lisän puuttumisen vuoksi saa vähintään 30% korkeampaa tonnihintaa markkinoilta. Ostaja lisäksi maksaa rahdit tehtaalle toisin kuin Suomessa.

Edellä mainittu oli tiedossa EU-liittymisneuvotteluissa ja neuvottelijat koplasivat Suomelle omintakeisia lisätukia, mutta ne on vesitetty sittemmin suomalaisten itsensä toimesta.

Yhdysvalloissa on sp. vastaava elintarviketuotannon tukitaso, mutta ilman valtavaa byrokratiaa Euroopan tyyliin. Euroopassa maataloushallinto rönsyineen vie satoja miljardeja ts. n. puolet maatalousbudjetista. Suomessa muistaakseni byrokratialla ja laajamittaisella valvonnalla saadaan takaisin luokkaa 15 000 e kustannuksilla 1 euro(suuntaa antava). Yhdysvalloissa ei ole minkäänlaista valvontaa ja varsinaista erillislainsäädäntöä maatalouden tuille, vaan homma pyörii normi säännöillä. Jos jäät kiinni, tuomio tulee, kuten käytäntö on kaikissa muissakin asioissa. Kuitenkin, vaikka tukitaso on sama ja valvontaa ei ole, Yhdysvaltalaisen veronmaksajan taakka elintarviketuista on alle puolet Eurooppalaisen taakkaan nähden ja lisäksi, koska markkina vapaampana toimii paremmin, ovat tuotteet keskimäärin edullisempia kuin Euroopassa.

Kun aletaan keskustella mm. Etelä-Amerikan valtavaa vauhtia nousevasta elintarpeiden halpatuotannosta, puhutaankin jo vähän monisyisemmistä asioista. Sillä on peli kovaa ja kovemmaksi käy. Voidaan joissain tapauksissa puhua jopa veriruuasta. Se olisi keskustelun paikka jos joku.

Aasia satsaa omavaraisuuden lisäämisen tosissaan ja pitkällä horisontilla.

Afrikka olisi valtava ruoka-aitta jos.... mutta... kun... jne.... plaalplaaplaa... rasismia, kolonialismia, plaaplaa....

- Ubi bene, ibi patria -

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Tuolla aiemmin taisi olla kommenttia että (meklarit) "pörssi määrää hinnat".

Ei määrää. Jokainen edes vähänkin arvopaperien kanssa tekemisissä ollut tietää asian. On määrätynlaisia pikku poikkeamia tästä, mutta ne ovat marginaalisia.

Hyvä kun tuli puheeksi. Pitääkin käydä tsekkaamassa oma portfolio.

- Ubi bene, ibi patria -

Vierailija
Pacanus Rusticanus
Tuolla aiemmin taisi olla kommenttia että (meklarit) "pörssi määrää hinnat".

Ei määrää. Jokainen edes vähänkin arvopaperien kanssa tekemisissä ollut tietää asian. On määrätynlaisia pikku poikkeamia tästä, mutta ne ovat marginaalisia.

Hyvä kun tuli puheeksi. Pitääkin käydä tsekkaamassa oma portfolio.





Terveisiä Tellukselta, mitäs portfoliolle kuuluu? En tiedä minkä planeetan käytännöstä on puhe mutta täällä meillä maapallolla raaka-aineet/hyödykkeet saavat hinnat markkinoilla mm. Chigagossa.

jos et usko niin tutki ja hämmästy vaikka näistä linkeistä:

http://money.cnn.com/data/commodities/

http://www.vyr.fi/www/fi/viljamarkkinat ... hinnat.php

Vierailija

Nälkämellakat eivät kuitenkaan ylittäneet uutiskynnystä....
Mikä mahtoi olla ruoan hinnan osuus arabimaiden kansannousuissa?

Vierailija

Edelleen vaan ihmettelen, että mikä mahtaa olla totuus ruoan hinnan ja ruuanhinnalla spekuloinnin yhteydestä....
Monet järjestöt pitävät spekuloinnin osuutta aivan selvänä, eikä tätä tunnuta missään kritiikissä kiistettävän. Pahimmillaan asia vain jätetään huomioimatta medioissa....

Research by leading economists has shown that as more and more money enters the commodity derivatives markets, it has an effect on the real price of food. The United Nations Conference on Trade and Development (UNCTAD) has stated that evidence supports the view that such activity ‘accelerated and amplified price movements driven by fundamental supply and demand factors’, such as biofuels production and climate change.

Kummallinen väite, jonka taustasta olisi mielenkiintoista tietää enemmän:
Speculation rarely increases selling prices for farmers in the global south: recent price rises caused by speculation have tended to affect the staple foods being bought by the poorest people in the world, more than the crops being sold by them.

http://fairtradeblog.tumblr.com/post/5893700584/gambling-on-hunger-how-f...

Vierailija

Näenkö taas asian jotenkin oudosti?
Spr kampanjoi, että tavalliset ihmiset lahjoittaisivat rahaa maailman nälkäänäkeville...
http://www.punainenristi.fi/

Toisaalla kerrotaan miten pankit aiheuttavat nälähädän pelaamalla uhkapeliä ruoan hinnalla:
http://www.wdm.org.uk/infographic-how-banks-cause-hunger

Mitkä pankit harrastavat ruualla spekulointia? Lahjoittavatko ne varoja nälkäänäkeville? Kuinka suuren osuuden pankin johtajat antavat bonuksistaan hyväntekeväisyysjärjestöille? Paljonko minun pitäisi antaa, jotta lahjoitus olisi suhteessa samansuuruinen?

mm. Barclays saa voittoja ruuasta 9 kertaisesti sen mitä yk laittaa afrikan sarven nälänhätään?
Goldman Sucka 7 kertaisesti Eun ruokaohjelmaan verrattuna? Tuo taulukko on aika epäselvä...

Uusimmat

Suosituimmat