Riittääkö jäätiköiden paine?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kysymys matemaattisesti kyvykkäille ihmisille joilla on geologisia pohjatietoja:

Riittääkö 3 km korkea jäämassa, joka ulottuu Keski-Euroopan tienoille painamaan maan elastista pintakerrosta kasaan niin paljon, että se nostaa paikallisesti napa-alueiden alaisen maankuoren lämpötilan yli routarajan?

Veden kokonaismassa 1.4 × 10^18 tonnia (http://en.wikipedia.org/wiki/Hydrosphere) saattaisi olla lähes kokonaisuudessaan sitoutunut napa-alueille myös pienepien jääkausien aikana, jotka ilmeisesti toistuvat tasaisina kausina: (http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ice_Age_Temperature.png)

Sivut

Kommentit (39)

Vierailija

Riittääkö 3 km korkea jäämassa, joka ulottuu Keski-Euroopan tienoille painamaan maan elastista pintakerrosta kasaan niin paljon, että se nostaa paikallisesti napa-alueiden alaisen maankuoren lämpötilan yli routarajan?

Tietääkseni siihen ei tarvita edes painumaa, vaan riittääpi se että jäätä on noin paksulti kallioperän päällä. Toinen juttu sitten, että onko lämpötila plussalla mannerjään pohjassa joka paikassa, tästäkin olen kuullut, ettei ole, vaan paikoin jäätikkö on jäätynyt pohjaansa kiinni.

Vierailija

Voiko näin vanhaan viestiin edes vastata...

Edellinen mekanismihan sitten riittäisi alkusysäykseksi napajäätiköiden sulamiselle. Tietyn pisteen jälkeen maankuori on tarpeeksi lämmin sulattamaan päällä olevaa jäämassaa. Mitä enemmän painetta, sitä enemmän lämpöä. Ja mitä enemmän massaa, sitä enemmän painetta.

ing geolog
Seuraa 
Viestejä5797
Liittynyt28.9.2008

Muistelen lukeneeni, ettei se maan kuori painu kasaan, vaan se painuu/laskeutuu syvemmälle.
Ei mitään tietoa lämpötiloista, valitettavasti.

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

Vierailija

Maan kuoresta ytimeen edetessä ensimmäiset 50-200 km ovat kiinteää ainesta ja sen jälkeen tulee 3000 km paksu kerros, josta wikipedia mainitsee:


"Although solid, the high temperatures within the mantle cause the silicate material to be sufficiently ductile that it can flow on very long timescales. Convection of the mantle is expressed at the surface through the motions of tectonic plates."



Jos siis jään paine saa kuoren laskemaan (glasiaali-isostasia), niin eikö siinä syrjäydy tuota "silicate materialia", Se pakkautunee kasaan tai sitten siirtyy kohti päiväntasaajaa.

Tuo kun toistuu säännöllisesti sadan tuhannen vuoden välein... Voisiko olla eräs mahdollinen mekanismi vuorinen kasvamiselle?

ing geolog
Seuraa 
Viestejä5797
Liittynyt28.9.2008

Muutteeksi geologiaa, kun ilmastonmuutosta piisaa +5 astetta ja vesisade En ole mistään löytänyt mainintaa tuosta jään paineen, massan vaikutuksesta.
Vuorien kasvaminen ja syntyminen liittyy, tuohon laattojen liikkeeseen ja
vulkanismiin. Vallitsevan oppisuunnan mukaan.

Tietysti, mielenkiintoista, kuinka kauas tai laajalle se mantelin materiaali leviää, vai tiivistyykö se, pittääpä ottaa selvää...

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

ing geolog
Seuraa 
Viestejä5797
Liittynyt28.9.2008

Kyllähän sillä maankuoren painumisella uskotaan olevan vaikutusta, kauempanakin.
Esim Saksassa on lienee mitattu "maanlaskeutumista" vs meidän maannousu.
Ei kuitenkaan läheskään yhtä paljon. Eli periaatteessa on vuorienkin pitänyt kasvaa jonkinverran, jääkausien aikoina, jäättömillä reunaalueilla.

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5289
Liittynyt9.1.2011
Blastoise
Maan kuoresta ytimeen edetessä ensimmäiset 50-200 km ovat kiinteää ainesta ja sen jälkeen tulee 3000 km paksu kerros, josta wikipedia mainitsee:


"Although solid, the high temperatures within the mantle cause the silicate material to be sufficiently ductile that it can flow on very long timescales. Convection of the mantle is expressed at the surface through the motions of tectonic plates."



Jos siis jään paine saa kuoren laskemaan (glasiaali-isostasia), niin eikö siinä syrjäydy tuota "silicate materialia", Se pakkautunee kasaan tai sitten siirtyy kohti päiväntasaajaa.

Tuo kun toistuu säännöllisesti sadan tuhannen vuoden välein... Voisiko olla eräs mahdollinen mekanismi vuorinen kasvamiselle?


Leonardo da Vinci kehitti tuonkaltaisen elastisen maankuoren teorian selittämään vuorten kasvua. En muista yksityiskohtia, joten en lähde sitä sen enempää referoimaan. Mutta, kuulostaa siis mahdolliselta.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

ing geolog
Seuraa 
Viestejä5797
Liittynyt28.9.2008
Puuhevonen

Leonardo da Vinci kehitti tuonkaltaisen elastisen maankuoren teorian selittämään vuorten kasvua. En muista yksityiskohtia, joten en lähde sitä sen enempää referoimaan. Mutta, kuulostaa siis mahdolliselta.




Kyllähän tuo laattatektoniikka, selittää vuori(jonojen) kasvun aika yksiselitteisesti, ettei siihen enää muita teorioita tarvita.

Tietääkseni tuo maanlaskeutuminen Saksassa, on mitattu ja sen ajatellaan olevan yhteydessä jääkausien aiheuttamaan nousuun joka nyt siis palautuu.

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

Vierailija

Kysymys on aika epämääräinen, mutta jos tarkoitat vaikka Etelämantereen olosuhteita, niin aloitetaan sieltä. Paksun mannerjäätikön pohjan lämpötila on aina hyvin lähellä sulamistilaa. Etenkin, jos jää liikkuu (siis etäämmällä keskuksestaan), saavutetaan sulamispiste helpolla. E-mantereella noin 25-30 % jäätikön pohjasta on sulana. Sula osuus vaikuttaa siihen, kuinka paksu / jyrkkärinteinen jäätikkö voi olla. Sulapohjainen jää latistuu. Jäätikön koko on siis hyvin paljon riippuvainen pohjan lämpötilasta.

Lisääntyvä lumisade jäätikön päällä pienentää jäätikköä siksi, että näin virtaus kasvaa, kineettinen energia kasvaa ja sulattaa jäätä yhä enemmän ja näin taas virtaus kasvaa (feedback). Jäätikön reunalla jäätyväpohjaiset alueet patoavat taakseen jäätä - jos myös siellä sulapohjainen alue kasvaa, pienenee jäätikkö nopeasti. Järjestelmän stabiilisuus on varsin herkkä ja joillakin arvoilla jäätikön mallinnuksissa voidaan nähdä jäätikön sulavan hyvin nopeasti (ns. collapse; romahdus). Tällainen tapahtui edellisellä lämpökaudella (130.000 v sitten) ja merenpinta oli 6 m nykyistä korkeammalla.

Skandinaavian muinainen mannerjäätikkö oli kasvaessaan varsin paksu, mutta kun maapohja sen alla sitten vajosi tarpeeksi alas (n. 800 m) alkoi sulavapohjaisen alueen osuus kasvaa, ja jään virtaus reunojaan kohtaan kiihtyi. Jäätikkö oli tuhoon tuomittu sen jälkeen ja sen häviämistä ei voinut estää enää radikaalikaan kylmeneminen. Osaksi tästä johtuu jäätiköiden kasvamisen-sulamisen sykli, mikä kestää 100.000 vuotta (jäätiköitymisessä myös maapallon rataelementeillä on iso osuus - Milankovichin syklit). Iso jäätiköityminen ei voi olla lyhytkestoisempi.

Skandinaavian jäätikkö painoi kallioperää alas ja pieneltä osin se nousi jäätikön ulkopuolella. Siksi vaikkapa Tanskassa ja Hollannissa maa on vajonnut jääkauden jälkeen. Meillä taas maa on kohonnut takaisin niin, että tästä johtuva kohoaminen on jo lähes loppunut (kilpikohoaminen jatkuu). Maankohoaminen tulee erottaa rannansiirtymisestä jääkausien aikana. Jäätikön ollessa laajimmillaan, merenpinta laski 130 m ja palasi nykyiselleen jään sulettua.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009
Academician
Skandinaavian jäätikkö painoi kallioperää alas ja pieneltä osin se nousi jäätikön ulkopuolella. Siksi vaikkapa Tanskassa ja Hollannissa maa on vajonnut jääkauden jälkeen. Meillä taas maa on kohonnut takaisin niin, että tästä johtuva kohoaminen on jo lähes loppunut (kilpikohoaminen jatkuu). Maankohoaminen tulee erottaa rannansiirtymisestä jääkausien aikana. Jäätikön ollessa laajimmillaan, merenpinta laski 130 m ja palasi nykyiselleen jään sulettua.



Mites sitten olen nähnyt ennusteita merenkurkun sulkeutumisesta ja alueen rannikko saakin neliökilometrin pinta-alaa vuodessa (?)

Kohoaminen myös jatkuu jonnekin mustalle merelle asti, vaikkei siellä ole "koskaan" ollut jääkautta.

Vierailija

Meillä vallitsee kaksi maankamaraa kohottavaa komponenttia - 1) glasiaali-isostasia kun jäätikön painama kallioperä palautuu tasapainoon ja 2) kilpialueille tyypillinen kohoaminen, mikä nähdään siitä, että maassamme syväkivet ovat pinnassa.

Miksi sitten meillä useiden kilometrien syvyydessä kiteytyneet kivet ovat pinnalla? Yksi mielenkiintoinen selitysmalli tähän on se, että toistuneilla jäätiköillä ja niiden eroosiolla olisi osuus myös tähän. Kaikki kilpialueet ovat jäätiköityneet kilven kohoamisen aikoihin. Jo Virossa kallioperää peittää kilometrin nuoret sedimentit ja niihin jääkausi ei paljoa vaikuttanut.

Kilpialueemme tektoniikka on yhteydessä maan kohoamiseen linjalla, mikä menee Mustaamerta kohti ... en osaa sanoa, liittyykö tämäkin kilpialueen kohoamiseen, vai onko takana joku kolmas mannerlaattaamme kohdistuva paine.

Suomen kallioperä on maailman nopeiten liikkuvaa ja meillä on maankohoamisen maailmanennätys. Tarinat lujasta kallioperästämme ovat ydinjätemiesten keksimiä. Kallioperämme on tässä myllerryksessä hajonnut pieniksi pirstaleiksi ja siksi jatkuvat maanjäristyksemme ovat erittäin heikkoja vaikka maa liikkuu paljon.

ing geolog
Seuraa 
Viestejä5797
Liittynyt28.9.2008
Academician

Suomen kallioperä on maailman nopeiten liikkuvaa ja meillä on maankohoamisen maailmanennätys. Tarinat lujasta kallioperästämme ovat ydinjätemiesten keksimiä. Kallioperämme on tässä myllerryksessä hajonnut pieniksi pirstaleiksi ja siksi jatkuvat maanjäristyksemme ovat erittäin heikkoja vaikka maa liikkuu paljon.



Kyllä siihen maanjäristysten heikkouteen on aivan muut syyt.
Vain tästähän on jo aiemmin "keskusteltu"
Mielenkiintoinen väite tuo"ydinjätemiehet", tiedemiehenä pitäisi sinun
myös liittää lähdeviitteet.

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

Vierailija
Academician
Kysymys on aika epämääräinen, mutta jos tarkoitat vaikka Etelämantereen olosuhteita...



Pahoittelen epätarkkaa avausta. Tarkoitin sekä Etelämantereen että pohjoisen pallonpuoliskon jääpeitettä erityisesti jääkauden jääpeitemaksimin aikoihin.

Olisiko maankuoren painumisen yhteydessä mahdollista tapahtua riittävä lämpötilan nousu (paine nousee ->lämpö nousee) jotta se toimisi katalyyttina jääkauden päättymiselle? Alkavan kutistumisen ja sen kumulatiivisten feedbackilmiöiden mukana alkaisi veden vapautuminen kiertoon.

Vesi ei enää varastoituisi napa-alueille, sillä niillä olevat "kylmät vuoret" nakertuisivat tai katoaisivat humahtaen. Maankuori voi "collapsen" jälkeen nousta ja viiletä kunnes se saavuttaa taas olosuhteet joille ikijää kerääntyy.

Yritin laskeskella jonkinlaisia arvioita, mutta huonon tarkkuuden vuoksi tulokset olivat sekä puolesta että vastaan.


... jäätiköiden kasvamisen-sulamisen sykli, mikä kestää 100.000 vuotta (jäätiköitymisessä myös maapallon rataelementeillä on iso osuus - Milankovichin syklit). Iso jäätiköityminen ei voi olla lyhytkestoisempi.



Yritin sovittaa Milankovichin syklejä yhteen tuon 100 000 vuoden kierron kanssa mutta edes kerrannaisvaikutuksineen ne eivät suostu toimimaan yhteen. Jos Milancovichin syklit olisivat ilmiön takana niin se noudattelisi niiden piikkejä. Korrelaatiota ei ole.

ing geolog
Seuraa 
Viestejä5797
Liittynyt28.9.2008

Tuota mainittua isostaasia voisi verrata jäävuoren kellumiseen, tiheysero aiheuttaa kellumisen.
Isostaasia voisi verrata Arkhimedeen periaatteesen.
Vaan lämpiääkö vesi kun jäävuori on kasvaa?
Vastaavasti kylmeneekö vesi kun jäävuori siirtyy toiseen paikkaan.
Painehan ei lisäänny missään.
http://www.globalchange.umich.edu/globalchange1/current/lectures/topogra...

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat