Ydinvoimaonnettomuuden todennäköisyys ja sen kustannukset

Seuraa 
Viestejä476
Liittynyt15.1.2009

Tein tälläisen laskelman puolessa tunnissa. Löytyisikö mistään virallisempaa laskelmaa onnettomuuden kustannuksista/todennäköisyyksistä? Toivoisin myös kommentteja laskujeni logiikasta ja mahdollisista desimaalivirheistä

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.sht ... en-kuoreen
Ydinjäte on aktiivista 200 000 vuotta. Eli 200 000 vuoden ajan täytyy rakentaa uusi suojakuori noin 50 vuoden välein. 740 000 000 € * 4000 rakennuskertaa = 2960 miljardia €. Lisätään kustannuksiin onnettomuuden välittömät kustannukset(terveyshaitat/puhdistus ym) 20 miljardia sekä ydinjätteen varastonti 200 000 vuoden ajan 20 miljardia = yhteensä 3000 miljardia €.

-->Noin 50 vuotta ydinvoimaa, keskiarvona voidaan pitää vuotta '85, jolloin oli 365 voimalaa. 365*50 vuotta= 18250 ydinvoimavuotta. Tuona aikana kaksi onnettomuutta, joihin joudutaan rakentamaan suojakupu, eli yksi onnettomuus / 9125 ydinvoimavuosi. Todennäköisyys koko maailmassa vuodessa onnettomuuteen on siis 0,011% per voimalaitos. Suomessa on 5 laitosta(sis. Olkiluoto 3), joten onnettomuuden todennäköisyys Suomessa on vuodessa 5*0,000 11 = 0,055 %. Otetaan huomioon suomen olosuhteet ja suomalaisten voimaloiden jääjäähdytys(ei tarvitse varavoimaa) ja reaktorin sulamisen turva-allas, todennäköisyys voidaan pienentää kymmenekseen, eli 0,0055 %.

Kerrotaan onnettomuuden kustannukset todennäköisyydellä vuodessa, eli 3000 miljardia € * 0,000 055 = 165 000 000 €. Tuulisähkön tariffit ovat Suomessa 8 senttiä/kWh(asiakkaalle sähkö maksaa nykyisin noin 6 senttiä/kWh). Ydinsähkön ajokustannukset ovat todella halpoja, oletetaan että ne ovat rakennuskuluineen 3 senttiä/kWh, eli 5 senttiä halvempaa kuin tuulivoima. Viisi voimalaa tuottaa 4300 MW sähköä, eli vuodessa 37 668 000 000 kWh. Tuo summa kerrotaan vertailuhinnalla 5 senttiä/kWh, niin saadaan 1 883 400 000 €.

-->Eli ydinsähkö tulee Suomessa noin 1,8 miljardia euroa halvemmaksi vuodessa kuin tuulisähkö. Onnettomuuden kustannukset 0,0055 % vuositodennäköisyydellä ovat 165 miljoonaa euroa vuodessa.

e. Todennäköisyys oli per voimalaitos. Piti laskea kaikki uusiksi.

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Joo, laskit näköjään onnetomuuden vain todennäköisyydellä, et totetuneena. Muttai kaksi onnettomuutta, yhteensä 6000 miljardia jaettuna 365 voimalalla: eli tappio jokaiselle ydinvoimalalle jaettuna = n.15 miljardia. Keskihinta vuodelta 85 on siis jotakin 1-1,5 miljardia, joiloin kaksi onnettomuutta nosti koko maailman ydinvoiman rakennuskustannukset yli 10-15 kertaiseksi. Siis kaksi toteutunutta onnettomuutta ovat tehneet koko maailman ydinvoiman kannattamattomaksi.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
konsta
Siis kaksi toteutunutta onnettomuutta ovat tehneet koko maailman ydinvoiman kannattamattomaksi.



Ja siitä huolimatta tuulivoimaa täytyy tukea yhteiskunnan varoin.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Vierailija
vihertaapero
konsta
Siis kaksi toteutunutta onnettomuutta ovat tehneet koko maailman ydinvoiman kannattamattomaksi.



Ja siitä huolimatta tuulivoimaa täytyy tukea yhteiskunnan varoin.



Ydinvoimalle maksetaan päästökauppatariffia noin 500-600 miljoonaa vuodessa, siis Suomessa. Saiskohan tuulivoima tariffitukea ehkä jokusen kymppitonnin. Yhteiskunnan varoja olisi suunnattava enemmän sellaiseen energiamuotoon, joka ei jätä jälkeensä asumatonta maata ja sairautta monessa sukupolvessapolvessa.

Vierailija
konsta
vihertaapero
konsta
Siis kaksi toteutunutta onnettomuutta ovat tehneet koko maailman ydinvoiman kannattamattomaksi.



Ja siitä huolimatta tuulivoimaa täytyy tukea yhteiskunnan varoin.



Ydinvoimalle maksetaan päästökauppatariffia noin 500-600 miljoonaa vuodessa, siis Suomessa. Saiskohan tuulivoima tariffitukea ehkä jokusen kymppitonnin. Yhteiskunnan varoja olisi suunnattava enemmän sellaiseen energiamuotoon, joka ei jätä jälkeensä asumatonta maata ja sairautta monessa sukupolvessapolvessa.



Kummallekaan ei makseta mitään päästökauppatariffia, vaan molemmat hyötyvät täsmälleen saman verran päästökauppatariffista nousseen sähkön hinnan takia, ja koska kummaltakaan ei velota co2 maksuja. Eli ydinvoima ei hyödy päästökaupasta yhtään sen enempää kWh kohti kuin tuulivoima.

Vierailija
Viinankylväjä
Tein tälläisen laskelman puolessa tunnissa. Löytyisikö mistään virallisempaa laskelmaa onnettomuuden kustannuksista/todennäköisyyksistä? Toivoisin myös kommentteja laskujeni logiikasta ja mahdollisista desimaalivirheistä

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.sht ... en-kuoreen
Ydinjäte on aktiivista 200 000 vuotta. Eli 200 000 vuoden ajan täytyy rakentaa uusi suojakuori noin 50 vuoden välein. 740 000 000 € * 4000 rakennuskertaa = 2960 miljardia €. Lisätään kustannuksiin onnettomuuden välittömät kustannukset(terveyshaitat/puhdistus ym) 20 miljardia sekä ydinjätteen varastonti 200 000 vuoden ajan 20 miljardia = yhteensä 3000 miljardia €.




Tässä kohtaa on perustavanlaatuinen virhe, tai oletus, että tuo suoja pitäisi rakentaa uusiksi 50 vuoden välein. Ensinäkin suojan suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta, ja tuona aikana tuon suojan alla on tarkoitus purkaa sarkofaagia ja laitosta. Teräsrakenteisena tuo rakennus voisi kestää paljon pitempään, katso vaikka eiffel tornia tai san fransiscon siltaa. Maalausta ulkopolelta, ja kosteuden poisto sisältä niin mikään ei rajota rakennuksen kestoikää. Tuo sata vuotta onkin rakennuksen suunnitteluparametri laitoksen purku ja loppusiivouksen suhteen, jonka lopuksi suojarakennus puhdistetaan ja puretaan.

Vierailija
BrunenG

Kummallekaan ei makseta mitään päästökauppatariffia, vaan molemmat hyötyvät täsmälleen saman verran päästökauppatariffista nousseen sähkön hinnan takia, ja koska kummaltakaan ei velota co2 maksuja. Eli ydinvoima ei hyödy päästökaupasta yhtään sen enempää kWh kohti kuin tuulivoima.



Joo, tätä tukea on yritetty häivyttää mitä erikoisin sanankääntein, mutta todellisuudessa suomalaiset maksavat ydinvoimalle vähintään 500 miljoonaa vuosittain extraa. Eli tuotantomuodolle, jonka sanottiin pärjäävän omillaan ja joka ei saa, eikä kaipaa yhteiskunnan tukea.

Lisäksi me maksamme hiilivoimalle sen päästöoikudet, eli yhtiöille, jotka ovat samalla suurimpia ydinvoiman tuottajia ja omistajia.

Pekkarinen lupasi, että edesmennyt hallitus laittaa päästökauppatukiaiset veronalaiseksi tuloksi, mutta pyörsi sitten lupauksensa teollisuuden agressiivisen lobbauksen seurauksena.

Nykyinen vääristymä sähköpörssissä on automaatti, joka pitää sähkön hinnan meille maksimaalisena kaikissa tuotantotilanteissa ja kaikkina vuodenaikoina. Ja samalla se on automaatti, joka pönkittää suurten energiayhtiöden monopoliasemaa markinoilla. Eipä siis ihme, että energiayhtiöt ovat manipuloineet suuren joukon hyödyllisiä idiootteja huutamaan kaikilla tuulivoimaa vastaan, sehän uhkaa selvästi niiden maksimaalista rahastusta.

Vierailija
Viinankylväjä
Ydinjäte on aktiivista 200 000 vuotta. Eli 200 000 vuoden ajan täytyy rakentaa uusi suojakuori noin 50 vuoden välein.



Ensinnäkin suunniteltu sarkofagi on viimeinen, koska tarkoitus on purkaa laitos ja poistaa radioaktiivinen materiaali lopullisesti tällä vuosisadalla. Toisekseen, puoliintumisaika tekisi sarkofagien rakentelun turhaksi hyvin nopeasti, ja tuo 200 000 vuotta on täysin hatusta revitty luku.

Vaikka jostain kumman syystä polttoaine sinne jätettäisiinkin, niin ei 100-vuoden sarkofagiakaan tarvitsisi rakentaa kuin muutaman kerran.
http://www.chemcases.com/images/11-fig.%205.jpg

Vierailija

Ei niitä kuoria tartte rakentaa kuin kerran. Sen jälkeen saa seuraava sukupolvi pitää jätteestä huolen. Se on turhaa hurskastelua huolehtia yli 50 vuotta eteenpäin olevista asioista.

Vierailija
KBolt
Ei niitä kuoria tartte rakentaa kuin kerran. Sen jälkeen saa seuraava sukupolvi pitää jätteestä huolen. Se on turhaa hurskastelua huolehtia yli 50 vuotta eteenpäin olevista asioista.



Loistavasti kiteytetty koko ydinvoiman synkkä historia.

xyzzy
Seuraa 
Viestejä72
Liittynyt1.11.2007
Viinankylväjä

Ydinjäte on aktiivista 200 000 vuotta. Eli 200 000 vuoden ajan täytyy rakentaa uusi suojakuori noin 50 vuoden välein. 740 000 000 € * 4000 rakennuskertaa = 2960 miljardia €. Lisätään kustannuksiin onnettomuuden välittömät kustannukset(terveyshaitat/puhdistus ym) 20 miljardia sekä ydinjätteen varastonti 200 000 vuoden ajan 20 miljardia = yhteensä 3000 miljardia €.

Ei kannata laskea jos ei osaa eikä ymmärrä. 200 000 vuoden kuluttua olaan säteilytasossa alle jo normaalin taustasäteilyn.

1000 Vuoden kohdalla jäte on vaarallista jos sitä syö. Eli jos laitetaan silloin vaikka kyltti että älä syö uraania? Joka ei ole hyvä ajatus muutoinkaan. Metallit sulaa huonosti.

Säteily taso on jo sadan vuoden kuluttua niin alhaalla että mitään massiivista suojaa ei tarvita.

Eipä siitä halpaa tule mutta toi sun laskelma on useilla kertaluokilla liian kallis.

Vierailija
xyzzy

1000 Vuoden kohdalla jäte on vaarallista jos sitä syö. Eli jos laitetaan silloin vaikka kyltti että älä syö uraania? Joka ei ole hyvä ajatus muutoinkaan. Metallit sulaa huonosti.

Säteily taso on jo sadan vuoden kuluttua niin alhaalla että mitään massiivista suojaa ei tarvita.




Jospa kertaisit vähän perusteita ennen kuin opetat täällä kansaa. Vaikka Stukin sivuilta.

TieKu
Seuraa 
Viestejä581
Liittynyt25.5.2010
konsta
xyzzy

1000 Vuoden kohdalla jäte on vaarallista jos sitä syö. Eli jos laitetaan silloin vaikka kyltti että älä syö uraania? Joka ei ole hyvä ajatus muutoinkaan. Metallit sulaa huonosti.

Säteily taso on jo sadan vuoden kuluttua niin alhaalla että mitään massiivista suojaa ei tarvita.




Jospa kertaisit vähän perusteita ennen kuin opetat täällä kansaa. Vaikka Stukin sivuilta.



Olihan tuo "xyzzyn" heittämä herja ydinjätteestä ja sen syömisestä hieman pielessä mutta ei lopultakaan kovin paljoa.

Alla lainaus tuolta: http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/uk ... ydinjate3/

"Loppusijoitusajankohtana, kun polttoainenippu on jäähtynyt 40 vuotta, sama kuolemaan johtava säteilyannos saataisiin noin kolmen tunnin kuluessa. Sen jälkeen säteilytaso vähenee nopeasti ja 500 vuoden ikäinen polttoaine aiheuttaa vastaavasti viiden tunnin kuluessa 20 mSv:n annoksen, mikä on säteilytyöntekijöiden vuosiannosraja."

Vierailija
ydinvoiman synkkä historia
Ei ydinvoimalla ole mitenkään synkkä historia. Ihan kiva se on.

Ei kait kukaan väitä että kiinnostaa asiat "after own life" periodilla. Mitä vitun väliä niillä enää sitten on? Ei mitään (jos aikuisten oikeesti puhutaan).

Sellaiset "tulevia sukupolvia ajatellen" horinat kannattaa unohtaa. Kyllä kait niiden "tulevien sukupolvienkin" täytyy JOTAIN osata itse tehdä. Tehkööt perkele töitä.

Vierailija

"KBolt quote kirjoitti:

Sellaiset "tulevia sukupolvia ajatellen" horinat kannattaa unohtaa. Kyllä kait niiden "tulevien sukupolvienkin" täytyy JOTAIN osata itse tehdä. Tehkööt perkele töitä.



Uskotaan, rehellistä puhetta. Juuri noin tässä tehdäänkin, eli ydinpaskat jätetään syntymättömien sukupolvien hoidettavaksi. Jo syntyneet sukupolvet on saatava mukaan tähän - juuri noin kuin sanot, eli luvataan ettei heillekkään tule tästä ongelmia, ei siis tarvitse välittää. Tai vaiennetaan. Tehkööt sitten jotakin niille paskoille.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Viinankylväjä
Tein tälläisen laskelman puolessa tunnissa. Löytyisikö mistään virallisempaa laskelmaa onnettomuuden kustannuksista/todennäköisyyksistä? Toivoisin myös kommentteja laskujeni logiikasta ja mahdollisista desimaalivirheistä

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.sht ... en-kuoreen


Kuten olen aikaisemmin monesti jo todennut, mitä ihmeen järkeä moisessa uudessa sarkofaagissa on ?

Lähinnä Lainapeitteen kannattaisi tarjota vanhan sarjkofaagin päällystämistä pressuilla, joilla estetään rankkasateella sadeveden valuminen sarkofaagin sisään ja siten estetään saastuneen veden valuminen jokiin ja pohjavesiin.

Viinankylväjä
Ydinjäte on aktiivista 200 000 vuotta.

Mitähän tuokin lause mahtaa tarkoitaa ?

Mahtaisiko se tarkoittaa sitä, että porataan reikä graniittiin (joka siis on melko radioaktiivinen kivilaji) ja laitetaan reikään käytöstä poistettu pottoaine-elementti ja elementin säteily on 200 000 vuodessa pudonnut ympäröivän kiven taustasäteilyn tasolle ?

Jos näin on, paljon ennen (useampia puoliintumisaikoja), säteilytasot ovat niin alhaisia, ettei siitä ole eliöille haittaa.

Jos sen sijaan, että polttoaine-elementti työnnetään reikään, kyseinen elementin kilogramma jauhetaan jauheeksi ja sekoitetaan vaikka tonniin uraanikaivoksen sivukiveä ja tungetaan uraanikaivoksen vanhoihin onkaloihin, plutoniumin yms. aktiviteetti alittaa luonnonkiven aktiivisuuden paljon nopeammin.

Äärimmäisyyksiin vietynä tämä logiikka merkitsisi sitä, että ydinjätteestä pääsee eroon yksinkertaisesti liuottomalla meriveteen muutaman sadan vuoden aikana . Riskinä tässä menettelytavassa tietysti on se, että vaikka kuinka huolellisesti kilo aktiivista ainetta jaettaisiin kuutiokilometreihin merivettä, jotkut bioloogis/kemialliset reaktiot saattaisivat rikastaa näitä aineita ja siten kehittää hot spotteja.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat