Seuraa 
Viestejä45973

Nykymaailmahan tietää nämä Caesarin kuuluisat lausahdukset, kuten "Arpa on heitetty" ja "Tulin, näin ja voitin". Mutta olen tässä ihmetellyt tätä yhtä lausetta: "Et tu Brute" eli "Sinäkin Brutukseni" jotka olivat muka Caesarin viimeiset sanat, mutta kuulin että ne ovatkin William Shakespearen ihan itse sepittämiä hänen tekemään nätelmäänsä Caesarista, eikä lauseelle löydy mitään historiallista perää. Historian opettajakin vain sanoi, että kyllä se "Et tu Brute" on se oikea lause, mutta mitenkäs se nyt teidän muiden mielestä on?

Kommentit (16)

Oletteko katsoneet tuon "Rome" sarjan? 12 osainen sarja joka sijoittuu juuri caesarin viimeisiin aikoihin roomassa. Aika mielenkiintoinen.

http://www.tv.com/rome/show/23351/summary.html

Caesar sai luonnollisesti lopuksi huonon lopun mutta tässäkään sarjassa ei tuota "sinäkin brutukseni" heittoa kuulunut.

Oma veikkaukseni on että tuokin lausahdus on vain historijoitsejoiden keksimää höpinää.

Sulla
Nykymaailmahan tietää nämä Caesarin kuuluisat lausahdukset, kuten "Arpa on heitetty" ja "Tulin, näin ja voitin". Mutta olen tässä ihmetellyt tätä yhtä lausetta: "Et tu Brute" eli "Sinäkin Brutukseni" jotka olivat muka Caesarin viimeiset sanat, mutta kuulin että ne ovatkin William Shakespearen ihan itse sepittämiä hänen tekemään nätelmäänsä Caesarista, eikä lauseelle löydy mitään historiallista perää. Historian opettajakin vain sanoi, että kyllä se "Et tu Brute" on se oikea lause, mutta mitenkäs se nyt teidän muiden mielestä on?

Siinä nyt on vaan kyse siitä, että ne sanat saattaisi olla hyvinkin sopineet sillä hetkellä siihen tilanteeseen. Ei galileokaan koskaan sanonut "se pyörii sittenkin" tai Luther "tässä seison enkä muuta voi".

Historian opettajan on niitä pahimpia ylläpitämään uskoa historian tarinoihin. Yläasteella kaveri lensi pihalle historian tunnilta kun yritti selittää opettajalle, että kyseessä on Mark Twainin keksimä vitsi siitä että keskiajalla tms. sotilaiden haarniskat olivat niin painavia, että heidät piti nostaa "nosturilla" hevosen selkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meille selitettiin ylä-asteella ensimmäisellä historian tunnilla entisen huippukoripalloilijan suusta siis, että sana Historia tulee sanasta His story.

Tietääkseni alkuperäinen muoto on jotain "Sinäkin, lapseni/poikani" tms. Se esiintyy latinaksi "Tu quoque mi fili", mutta Caesar tietenkin sanoi sen alunperin kreikaksi, koska antiikin Roomassa kreikka oli lentävien lauseiden kieli kun se nyt on latina: siis "Kai sy, teknon" (=Sinäkin, lapseni).

Merteuil
Tietääkseni alkuperäinen muoto on jotain "Sinäkin, lapseni/poikani" tms. Se esiintyy latinaksi "Tu quoque mi fili", mutta Caesar tietenkin sanoi sen alunperin kreikaksi, koska antiikin Roomassa kreikka oli lentävien lauseiden kieli kun se nyt on latina: siis "Kai sy, teknon" (=Sinäkin, lapseni).

Caesarin kotikieli oli kreikka,jos hän jotain sanoi niin hän varmasti sanoi sen kreikaksi.Myöskin sanonta "arpa on heitetty" Julius sanoi sanoi sen kreikaksi.En nyt tähän hätään muista miten se meni kreikaksi

exit:
"Anerriftho kybos" =lentäköön noppa

Cicero
Merteuil
Tietääkseni alkuperäinen muoto on jotain "Sinäkin, lapseni/poikani" tms. Se esiintyy latinaksi "Tu quoque mi fili", mutta Caesar tietenkin sanoi sen alunperin kreikaksi, koska antiikin Roomassa kreikka oli lentävien lauseiden kieli kun se nyt on latina: siis "Kai sy, teknon" (=Sinäkin, lapseni).



Caesarin kotikieli oli kreikka,jos hän jotain sanoi niin hän varmasti sanoi sen kreikaksi.Myöskin sanonta "arpa on heitetty" Julius sanoi sanoi sen kreikaksi.En nyt tähän hätään muista miten se meni kreikaksi.

En usko, että Caesarin kotikieli oli kreikka! Hänhän oli täysin roomalaista sukua. Siihen aikaan kreikka oli sivistyksen kieli, ja kaikki lentävät lauseet siteerattiin kreikaksi.

Cicero
Merteuil
Tietääkseni alkuperäinen muoto on jotain "Sinäkin, lapseni/poikani" tms. Se esiintyy latinaksi "Tu quoque mi fili", mutta Caesar tietenkin sanoi sen alunperin kreikaksi, koska antiikin Roomassa kreikka oli lentävien lauseiden kieli kun se nyt on latina: siis "Kai sy, teknon" (=Sinäkin, lapseni).



Caesarin kotikieli oli kreikka,jos hän jotain sanoi niin hän varmasti sanoi sen kreikaksi.Myöskin sanonta "arpa on heitetty" Julius sanoi sanoi sen kreikaksi.En nyt tähän hätään muista miten se meni kreikaksi

exit:
"Anerriftho kybos" =lentäköön noppa

Minäkin olen jostain kirjasta lukenut, että hän lainasi lempikirjailijaansa, joka sattumoisin oli kreikkalainen ja totesi vapaasti käännettynä "Lentäköön noppa komeassa kaaressa"
O tempora O mores- kirjassa on kuuluisia viimeisiä sanoja- kohdassa Caesarin kohdalle painettu sanat Ista quidem vis est - Tämähän on väkivaltaa! Eikä Et tu mi/me Brutus

Olen lukenut jostain että Juliuksen kotikieli on ollut kreikka,koska roomalaiset ihailivat kreikkalaista kulttuuria yli kaiken.Mutta siitä olen varma että Julius sanoi sen kreikaksi eli: "langetkoon arpa".Ei siis lentäköön.
Sanonta "sinäkin brutukseni" on mitä ilmeisemmin Shakespearen kirjoituksista,sillä Juliuksen aikailaisista ei kai kukaan ole kirjoittanut niin.
Joissan tiedoissa taas Juliuksen viimeiseksi sanoiksi sanotaan:”Ista quidem vis est!”= ”Tämä on väkivaltaa!” Ehkä tämäkin on jälkikäteen sepitetty, niinkuin monet muutkin "historialliset totuudet"
Myöskin DaVincin koodissa esiintyvä "Graalin malja" on puhtaasti eräästä romaanista, myös se on jäänyt ihmisten mieliin historiallisena totuutena, mitä se ei missään nimessä ole.

Cicero
Merteuil
Tietääkseni alkuperäinen muoto on jotain "Sinäkin, lapseni/poikani" tms. Se esiintyy latinaksi "Tu quoque mi fili", mutta Caesar tietenkin sanoi sen alunperin kreikaksi, koska antiikin Roomassa kreikka oli lentävien lauseiden kieli kun se nyt on latina: siis "Kai sy, teknon" (=Sinäkin, lapseni).



Caesarin kotikieli oli kreikka,jos hän jotain sanoi niin hän varmasti sanoi sen kreikaksi.Myöskin sanonta "arpa on heitetty" Julius sanoi sanoi sen kreikaksi.En nyt tähän hätään muista miten se meni kreikaksi

exit:
"Anerriftho kybos" =lentäköön noppa

Saimas mol skii arpa= Uikoon norppa

Juudas
Miten kuuluu latinaksi orjan kuuluisat sanat keisarin korvaan voittokulkueessa: " Muista, olet vain kuolevainen"?

”Respice post te, hominem te esse memento. – Katso ympärillesi, muista että olet ihminen.”

Kappas, löysin vastauksen samantien ystävälläni googlella

Merteuil
Tietääkseni alkuperäinen muoto on jotain "Sinäkin, lapseni/poikani" tms. Se esiintyy latinaksi "Tu quoque mi fili", mutta Caesar tietenkin sanoi sen alunperin kreikaksi, koska antiikin Roomassa kreikka oli lentävien lauseiden kieli kun se nyt on latina: siis "Kai sy, teknon" (=Sinäkin, lapseni).

KAHOHAN, OSSAAT KREIKKAAKIN....KIELIMAIKKA ?

KERRO NYT MITÄ PÖLLÄYTTELET AVATARISSASI, SIGGEÄ
VAI OPIAATTEJA

"Fac ut Gaudeam"

Mitä nimi Caesar alkujaan tarkoitti, sitä ei pitkään enää tiedetty. Se saattoi tarkoittaa käkkärää puuta ( vrt. hickory) tai töllin isäntää. Suku oli alkujaan maalainen, vaan kuitenkin Roomassa jo ylhäinen, ei kuitenkaan varsin varakas. Ainakaan nimi ei tullut keisarin leikkauksesta, vaan se päinvastoin Caesarista. Vrt. evankeliumien Jeesus syntyy ahtaissa oloissa tallissa.

J.C. lie syntynyt 100 eaa. Nuorena hän meni naimisiin kansanpuoluetta edustaneen kansantribuuni Cinna tyttären kanssa. Sittemmin Cinna sai surmansa sisäisessä mellakassa. Sittemmin Sulla kokeneine legioonineen tukena varakkaiden järjestämät legioonat kukisti kansanpuolueen, ja motiivina varat, joita puolueen rikkailla oli, järjesti teloitusaallon, prospriktiot. Caesarin nimi oli mainittu, mutta onnekseen perhe ei ollut siis varsin varakas. - Vrt. evankeliumissa Herodeksen vainoaalto vastasyntyneiden betlehemiläisten keskuudessa. - Sulla
päästi Caesarin haukkumisin. Perhe kuitenkin lähetti tämän oppiin Kreikkaan. Matkalla sinne merirosvot kaappasivat ja vaativat lunnaat. -Vrt. Jeesus kiusaajan vankina. - Vapaaksi päästyään Julius itse järjesti merirosvojen kiinnin saamisen ja teloittamisen.

Caesar siis sai kreikkalaisen sivistyksen ( civis ' kansalainen') ja tietenkin tällöin oppi kunnollisesti myös kreikankielen. Opissaan hän sai myös kuulla, että nimi itämailla tarkoitti kaikkien hallitsijaa. Sehän hänestä lopuilta tulikin, ja myös nimensä osaksi Rooman imperiaattorien eli keisarien arvonimistä.

Kuinka ruokit vaikka 5000 ihmistä viidellä leivällä ja kahdella kalalla?
Kas, onnistuu, jos saat luottoa. Luoton avulla Caesar nousi ja voi hoitaa tärkeää virkaa, jossa järjesti kansalle juhlamenoja. Luotot hän maksoi ja rikastuikin prokonsulin virassa Espanjassa. Samalla hän oli muuttanut verotuksen järjestelmää niin, että sen kohteet olivat tyytyväisiä maksaessaan Caesarin järjestelmän mukaan. Kyseessä maakunnissa oli yhteisöverotus sopimusten mukaan. Vain Rooman kansalaisia verotettiin henkilökohtaisesti, miehiä ja naisia erikseen, veroehdotuksen mukaan tulevista vuoden tuloista.

Liitossa alkujaan oman rikkaimman rahoittajansa, Crassuksen, ja
idänretkillään vielä rikkaammakis tulleen Pompeiuksen, kanssa Caesar
mukana ottivat vallan Roomassa. Osuutenaan Caesar sai kahden Gallian maakunnan virat. Näsitä Italian puoleinen oli jo varsin roomalaistunut, ja
Caesar havaitsi väestön nyt olevan hyvää sotilasainesta. Tämän hän opetuslapsinen värväsi ja harjoitti legiooniinsa.

Ihmeet. Kovissa harjoituksissa ja sitten tosi toimissa vesi muuttui viiniksi.
Legioonien lähestyessä pummit rammatkin tervehtyivät jaloilleen ja kuolleiksi merkittyjäkin heräsi eloon. Ihmeellisten marssisuoritusten osaselitys lienevät olleet apuna taakkoja kantavat aasit. Vrt. myös Jeesus ratsastaa aasin selässä Jerusalemiin.

Ennenkaikkea Caesar Gallian temppeleistä keräsi mahtavan kulta-aarteen.Vrt. Jeesus, ynä Jeruaslemin temppeliaarteen ryöstö Neron aikana. Tätä käyttäen hän voi palkia legioonalaisensa, ynnä luoda Rooman kotialueellakin vahvan puolueen. Temppelit olivat olleet myös tärkeä luotolaitos, ja sota merkinnyt monen yhä suurempaa velkaantumista. Kun kyseessä eivät olleet Rooman kansalaiset, heidät tehtiin orjiksi. Vrt. " Anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme velallisillemme". Antaen joillekuille velat anteeksikin luotiin roomalaisystävällinen puolue ja pantiin roomalaistuminen alulle myös gallien keskuudessa. Roomaan vietyjen orjien lukumäärä Caesarin mukaan oli pitkälle toista miljoonaa.

Caesar kirjoitti itse omaa historiaansa ja epäilemättä myös liioitteli saavutuksiaan. Sehän oli aiemmin kreikkalainenkin historiointitapa.

Oli edessä Rooman konsulien vaalit. Caesari kiellettiin tuomasta legiooniaan rajajoen Rubiconin yli. Roomalaisessa historioinnissa tärkeät
henkilöt enne suuria tapahtumia pitivät tärkeitä puheita ja sanoivat tärkeitä lauseita. Niin myös Caesar. Reaalisesti arpa oli heitetty Rubiconin takana, ja marssi Roomaan alkoi, vrt. Jeesus Jerusalemiin ja 1922 Mussolini. Vain kolmella legioonlla se sotilaallisesti oli varsin aasimainen teko. Vastarintaa kotoalueella, entisen kaverin Pompeiuksen piti johta, ei kuitenkaan löytynyt. Sen sijaan Kreikassa ja Espanjassa taisteltiin.

Roomalaiset, varjelkaa vaimojanne ja tyttäriänne, on kaljupää saapunut kaupunkiin. Näin kerrotaan Caesarin sotilaiden huutaneen mm. marssittuaan Roomaan. Sen sijana orjattaret ja vapaatkin huorat olivat vapaasti eli laillisesti ostettavissa

" Älä huolehtdi tänä päivänä huomisen murheista, sillä jokaisella päivällä on omat murheensa". Se oli Julius Caesarin periaate elämässään.
Jos rahaa tuli paljon, se myös meni. Olihan luotava vahvaa kannattajapuoluetta. Kuollessaan hän oli jokseenkin rahaton. Maata
ym. reaalimaisuutta toki oli tullut hankituksi, ja nämä peri ottopoika Octavianus, keisarina Augustus Caesar.

Suhde Kleopatraan, muistuttaa syntiinlankeemuskertomusta. Myös sikäli, että Caesarin poissaollessa hän ei ollut varsin uskollinen.

Sotaretkeä Parthiaan Caesar suunnitteli. Crassus kuitenkin oli sitä yrittäessään joukkoineen kaatunut. Vihollinen voisi myös välttää taistelua vetäytyen. Rahaa ei luultavasti saataisikaan saaliiksi. Yhtäkkiä ei löytynytkään enää kohdetta, jonne vois tehdä tuottoisan saalistusretken.

Caesar pani alulle germaanien värväämisen Rooman armeijaan.
Sittemmin germaanit kukistivat Länsi-Rooman keisarivallan, ja 1204
germaaniritarit myös rynnäköivät Konstantinopolin.

Caesar elämänsä lopulla oli elämässään umpikujassa, mutta kuolema takaisi asialle uuden loistavan elpymisen. Niin myös kävi. Eri vaiheiden jälkeen Octavianus sai järjestetyksi pysyvän keisarivallan. Sen perusasia oli sotavoimien ylipäällikkyys. Imperaattori useissa kielissä tarkoittaa saksalais- ja kauempaa itämaisalkuperäistä keisaria.

Brutus, vrt. evankeliumien Juudas. Mitä Caesar sanoi tullessaan murhatuksi, lie roomalaista historiointia. Vrt. Jeesuksen ristinkuolema.

Caesarin kultti oli alkuperusta myöhemmälle Jeesus-kultille. Esitetty kuvahahmo kristillisenäkin oli alkujaan tyypillinen keisarihahmo.

Caesarin kuten Jeesuksenkin voi käsittää myös ensimmäiseksi sosiaalidemokraatiksi. Kommunistiksi sopii Spartacus, jonka kapinan kukistaminen meni Caesarin kaverin Crassuksen nimiin. Vertaus siirrettynä kapitalismin ja vapaan palkkatyön yhteiskuntaan orjien ja maan omistuksen yhteiskunnasta tietenkin ontuu. Joskin Saksassa
alkujaan käytettiin spartakistien nimeä, Venäjän puolue sitä ei koskaan
hyväksynyt, ja Kominternin kautta sai tahtonsa nimen suhteen läpi myös
Saksassa. - Onhan niin. että osin Stalinin järjestelmä muistutti orjanomistusjärjestelmää. Sitä vastaan kapinoivat oli teloitettava ja maineeltaan naulittava ristiin.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat