Junan diiselveturin vaihdelaatikko.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Siis minkälainen on junan diiselveturin vaihdelaatikko ? Aluksi luulisi tarvittavan hyvinkin suurta välitystä ja vauhdin kasvaessa taas pienempää vai olisko jonkinlainen portaaton variaattori ?

Kommentit (13)

Lurulude
Seuraa 
Viestejä248
Liittynyt23.3.2007
Vaihteisto
Voith L 216 rs, hydraulinen virtausvaihteisto, jossa on I- ja II-vaihteilla momentinmuuntimet ja III-vaihteella nestekykin. Vaihtamiset tapahtuvat automaattisesti. Vaihteiston yhteydessä on suunnanvaihtolaite sekä aluevaihde (T-alue 85 km/h, M-alue 125 km/h). Aluevaihteella valitaan haluttu nopeus/tehosuhde: M-alue soveltuu käytettäväksi henkilöjunien vedossa, tällöin vetovoima vähenee suuremman huippunopeuden aikaansaamiseksi. Vastaavasti T-aluetta käytetään tavarajunien vedossa, jolloin huippunopeutta laskemalla saadaan suurempi vetovoima.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dv12

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
VPeltonen
Siis minkälainen on junan diiselveturin vaihdelaatikko ? Aluksi luulisi tarvittavan hyvinkin suurta välitystä ja vauhdin kasvaessa taas pienempää vai olisko jonkinlainen portaaton variaattori ?



DIeselveturien voimansiirto jakautuu nykyään kahteen päätyyppiin: sähköiseen ja hydrodynaamiseen. Dieselsähköisessä veturissa, joita Suomessa edustaa Dr16, dieselmoottorikäyttää generaattoria. Teleissä on akseleita käyttämässä sähköiset ratamoottorit ja ohjaus on sähköinen.

Dieselhydraulisten linjaveturien voimansiirrossa on hydrodynaaminen momentinmuunnin tai (yleensä suurimmalla vaihteella) nestekytkin. Hammaspyörävaihteistossa on esimerkiksi kolme vaihdetta, joista kahdella on momentinmuunnin ja kolmannella nestekytkin. Vaihteet kytketään päälle ja pois joko täyttämällä tai tyhjentämällä kyseisen vaihteen momentinmuunnin (tai nestekytkin). Vaihteisto on kytketty moottoriin ja akselinkäyttölaitteisiin nivelakseleilla. Sellaisen veturin kaikki pyörät ovat kytkettyjä toisiinsa mekaanisesti. Suomessa dieselhydraulista tyyppiä edustaa Dv12 (jonka Voith 216rs -vaihteisto toimii yllä kuvatulla tavalla).

Momentinmuunnin toimii tavallaan portaattomasti. Pienellä nopeudella se kasvattaa moottorin momenttia pyörimisnopeuden kustannuksella, ja nopeuden kasvaessa pyörimisnopeuksien suhde lähestyy ykköstä. Koko nopeusalueelle ei yhden momentinmuuntimen säätöalue riitä, joten vaihteita on muutama. Suomalaisissa vetureissa kaksi tai kolme. Sen lisäksi voi olla aluevaihde, joka on mekaaninen vaihde, joka valitaan ennen liikkeellelähtöä. Esimerkiksi Dv12:ssa on tavarajuna-alue, jolla veturin suurin nopeus on 85 km/h ja matkustajajuna-alue, jolla suurin nopeus on 125 km/h, mutta vetovoima vastaavasti pienempi.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Ennen wanhaan oli käytössä tällainen lättähattuna tunnettu raidebussi, jossa serkkupojan mukaan siinä oli ihan kytkin ja vaihdekeppi - joku rautatieasiantuntia voinee vahvistaa tahikka kumota tämän tiedon? Videon perusteella on vähän vaikea sanoa, vaihtaako veturinkuljettaja tuossa vaihteita?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Heksu
Ennen wanhaan oli käytössä tällainen lättähattuna tunnettu raidebussi, jossa serkkupojan mukaan siinä oli ihan kytkin ja vaihdekeppi - joku rautatieasiantuntia voinee vahvistaa tahikka kumota tämän tiedon? Videon perusteella on vähän vaikea sanoa, vaihtaako veturinkuljettaja tuossa vaihteita?



Dm7:ssä ei ole kytkinpoljinta tai vaihdekeppiä. Vaihteisto on nelivaihteinen planeettavaihteisto, jota ohjataan paineilmalla ohauspöydässä olevaa kytkintä säätämällä. Kytkimenä (voimansiirron osa) on nestekytkin.

Tuossa videossa kuljettaja käyttää oikealla kädellään ajovipua. Sillä säädetään tehonsäätöpainetta ("kaasua") ja jarruja. Vasemmalla kädellä hän käyttää vaihteiston ohjauskytkintä.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Neutroni
Tuossa videossa kuljettaja käyttää oikealla kädellään ajovipua. Sillä säädetään tehonsäätöpainetta ("kaasua") ja jarruja. Vasemmalla kädellä hän käyttää vaihteiston ohjauskytkintä.



Kiitos - kyllä kannatti taas kirjoittaa palstalle! Jotain tuon suuntaista ehdin jo vähän epäilläkin, kun kuski veivasi "vaihdekeppiä" niin epäjohdonmukaisesti.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Heksu
Neutroni
Tuossa videossa kuljettaja käyttää oikealla kädellään ajovipua. Sillä säädetään tehonsäätöpainetta ("kaasua") ja jarruja. Vasemmalla kädellä hän käyttää vaihteiston ohjauskytkintä.



Kiitos - kyllä kannatti taas kirjoittaa palstalle! Jotain tuon suuntaista ehdin jo vähän epäilläkin, kun kuski veivasi "vaihdekeppiä" niin epäjohdonmukaisesti.



Se ajovipu toimii niin, että aivan eteen työnnettynä se lisää kaasua, sitten on asento jossa kaasu pysyy vakiona, pienennetään kaasua ja lopuksi taisi olla pari erilaista jarrutusta (en voi nyt tsekata kotona olevasta kirjasta).

Ennen liikkeellelähtöä kuljettaja taitaa hieman kaasuttaa vapaalla. Sitten se pudottaa moottorin tyhjäkäynnille, laittaa (vasemmalla kädellä) ykkösen silmään, ja antaa kaasua, jolloin moottorivaunu lähtee liikkeelle. Välillä kuljettaja lisää kaasua työntämällä vivun etummaiseen asentoon. Noin 26 sekunnin kohdalla kuljettaja vetää ajovivun taakse, mikä pudottaa moottorin tyhjäkäynnille, laittaa kakkosen silmään, ja jatkaa kiihdytystä. 49 sekunnin kohdalle se vaihtaa kolmoselle.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Neutroni
Ennen liikkeellelähtöä kuljettaja taitaa hieman kaasuttaa vapaalla. Sitten se pudottaa moottorin tyhjäkäynnille, laittaa (vasemmalla kädellä) ykkösen silmään, ja antaa kaasua, jolloin moottorivaunu lähtee liikkeelle. Välillä kuljettaja lisää kaasua työntämällä vivun etummaiseen asentoon. Noin 26 sekunnin kohdalla kuljettaja vetää ajovivun taakse, mikä pudottaa moottorin tyhjäkäynnille, laittaa kakkosen silmään, ja jatkaa kiihdytystä. 49 sekunnin kohdalle se vaihtaa kolmoselle.



Aivan loistavaa! Nyt videon näkee ihan uusin silmin. Vielä kun sais samanlaisen videon/kuvauksen höyryveturista Periaatteen kyllä tiedänkin.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007
Heksu
Ennen wanhaan oli käytössä tällainen lättähattuna tunnettu raidebussi, jossa serkkupojan mukaan siinä oli ihan kytkin ja vaihdekeppi - joku rautatieasiantuntia voinee vahvistaa tahikka kumota tämän tiedon? Videon perusteella on vähän vaikea sanoa, vaihtaako veturinkuljettaja tuossa vaihteita?



oli ihan mukavaa viimekesänä käydä lättähatulla kemijärvellä. mikä hienointa että vaihtelivat moottoreita kun toinen alkoi kiehua.

rovaniemellä ei meinannut vetoa irroitettua jotta oltaisiin päästy liikkeelle, harrastelijat näyttivät tietävän missä vika oli muttei tienneet mitä sille tehdä.

ikimuistoinen matka voisi jopa sanoa ja jos on mahdollisuus käydä lättähatussa niin ehdottomasti kannattaa tutustua tai verestää muistoja ko. kulkuneuvosta.

harmittaa vain suuresti että höyryveturin kyytiin en päässyt hintaa oli 150 euroa henki ja olisi päässyt käymään luulajassa. heillä olisi ollut tarkoitus lähteä tornion rautatieasemalta mutta vr:n jäykän koneiston vuoksi olisivat musoveturilta vaatineet nykyaikaiset kulkulaitteet joten veturi lähti sitten haaparannan asemalta. noh, jos joku toinen vuosi sitten lähtisi ookaamaan.

toisen polven pilkkuvirhe

Vierailija

Nimimerkki "Ertsu", viitaten keskusteluun auton kytkimestä. Sattui sopivasti tämä veturin kytkinkeskustelu siihen autojutun jatkeeksi.

Otappa kantaa tuohon DV12 nestekytkimeen, vaikutit olevan sen asian asiantuntija.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Millainen hyötysuhde on hydraulisella portaattomalla momentinmuuntimella? Entä portaattomalla hydraulisella nopeudensäädöllä?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Paul M
Millainen hyötysuhde on hydraulisella portaattomalla momentinmuuntimella? Entä portaattomalla hydraulisella nopeudensäädöllä?



Käsittääkseni dieselhydraulisten (hydrodynaamisten, joita kaikki veturit tietääkseni ovat joitain hydrostaattisia pienvetureja ja ratatyökoneita lukuunottamatta) veturien voimansiirron hyötysuhteet ovat parhaimmillaan siinä 70-80 %:n tasoa. En tiedä mikä osa siitä häviää momentinmuuntimessa ja mikä mekaanisissa komponenteissa. Aika monen hammaspyöräparin kautta se teho kulkee. Se siis lähellä nimellistehoa kohtalaisen suurilla nopeuksilla. Pienellä nopeudella ja osateholla hyötysuhde on pienempi.

Uusimmat

Suosituimmat