Kysyntää puhtaasti yleissivistävälle korkeakoulututkinnolle?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Useimmissa tutkinnoissa on jo nykyisin mahdollista opiskella
melkein mitä vain, mutta onko kuitenkaan olemassa tutkintoa,
jonka keskeisin päämäärä on mahdollisimman hyvän kokonais-
näkemyksen rakentaminen tärkeimmistä tieteistä? Tutkinnossa
voisi olla mahdollisuus eksoottisiinkin aineyhdistelmiin, mutta
kuitenkin ehkä niin, että pyrkimyksenä on aina asiantuntija, joita
muissa koulutusohjelmissa ei tietoisesti tavoitella. Tarvittaisiinko
kyseisiä henkilöitä yhteiskunnassamme?

Vaikka olenkin sitä mieltä, että muodollista koulutusta on jo nyt
liikaa tarjolla, niin uusia tiedekuntia, professoreita, oppilaitoksia
ja byrokratiaa ei välttämättä tarvita, vaan ainoastaan opettajia,
jotka päätoimisesti työssään pyrkisivät rakentamaan, ylläpitämään
ja opettamaan tämäntyylistä tietämystä ja asennetta elämään.

On myös mahdollista, että tietämyksessäni on aukko, ja kyseisiä
henkilöitä koulutetaan jo jossakin jonkin tutun nimikkeen alla.

Petri Sahervo .

Sivut

Kommentit (53)

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673
Liittynyt29.4.2011

Olen kouluttautunut tällaiseksi henkilöksi. Mukava on itseään monipuolisesti kehittää, jos ei ole mitään suuria uraputkisuunnitelmia.

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907
Liittynyt8.12.2007

Olisi kyllä monille toimittajille hyväksi täydentävänä. Tuskin mitään tutkintotehtailua sentään.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Vierailija

On tietysti olemassa toimittajia ja informaatikkoja, ja heidän työnkuvaansa
ja koulutukseensa voi sisältyä kaipaamiani piirteitä, mutta se tosiasia, että
heitä nimitetään toimittajiksi ja informaatikoiksi saa minut epäilemään, että
toimittajat tekevät juttuja ja informaatikot hallitsevat tieteenalojen kirjalli-
suuden pääpiirteittäin ( nykyisin kai useimmiten yhden tieteenalan ) - tai
sitten ei.

Itse katsoisin kuitenkin nykyajan Leonardoksi henkilöä, joka esim. on suorittanut approbaturit matematiikasta, fysiikasta, biologiasta, lääke-
tieteestä, arkeologiasta, tekniikasta , filosofiasta jne. ja joka lisäksi har-
rastaa aktiivisesti kirjoittamista, piirtelyä, musisointia, ohjelmointia, kult-
tuurimatkailua tai muuta vastaavaa persoonallisten mieltymystensä ja
kykyjensä rajoissa. Lisäksi hän tietoisesti pyrkii kattavan kokonaisnäke-
myksen ja maailmankuvan rakentamiseen esim. keskustellen, filosofoi-
den , pitäen puheita ja esitelmiä ja useimmiten kai kirjoitellen lehtiin mielipiteistään ja käsityksistään. Kyseinen henkilö olisi siis myös taitaja.
Hänen maailmankuvansa ja -katsomuksensa olisi siis lavea mutta ei
missään erityisen syvä. Toisaalta epäilen, että tuo poikkeuksellinen
laveus saattaisi parhaimmillaan johtaa yllättävään syvyyteen.

Kyseinen tutkinto voisi siis mielestäni sisältää kyseisiä komponentteja
ja mahdollisesti monia muitakin. Mieleeni tulevat ainakin oppisopimus-
koulutus, etäoppiminen virtuaaliyliopistoissa sekä itseoppiminen, jot-
ka kuitenkin enemmän tai vähemmän palvelisivat "Akvavitix" - tyylisek-
si kylän tietäjäksi kasvamista. Mitään uutta ammattinimikettä tai op-
piarvoa en todellakaan kaipaa, sillä itsekin olen aina ollut kiinnostu-
neempi siitä, mitä joku todella osaa tai mitä hän tarkkaan ottaen on
opiskellut, kuin siitä, onko hän maisteri, tietäjä, kadun filosofi tai ties
mitä.

Petri Sahervo

Vierailija

Kyseisen oppimäärän tarpeellisuutta puoltaa mielestäni
myös se seikka, että on olemassa persoonallisuudeltaan
ja mieltymyksiltään erilaisia yksilöitä - siis luultavasti myös
sellaisia, joita kiinnostavat ennen kaikkea monet asiat
eikä mikään erityisesti. Luultavasti myös eräiden lahjak-
kuusprofiili suosii erityisesti tämän tyylistä kouluttau-
tumista ja elämäntapaa. Käsittääkseni myös jossakin
tieteessä jo maisteritasolle eteneminen vaatii erityis-
lahjakkuutta, jota ei tietenkään kaikilla voi olla. ( vaa-
tiiko muuten? )

On myös varsin mahdollista, että on olemassa esim.
matemaattisesti hyvin lahjakkaita yksilöitä, jotka ovat
kuitenkin persoonallisuudeltaan sellaisia, että matema-
tiikka ei juuri kiinnosta heitä - ei ainakaan keskeisenä
osana ammattia. Heille peruskurssit hyvin suoritettuina
kaiken muun kiehtovamman ohessa voisi hyvinkin olla
paras tapa opiskella sitä.

Petri Sahervo

Valio
Seuraa 
Viestejä1691
Liittynyt14.3.2010

Katso motto!

On paljon parempi tietää kaikesta jotakin, kuin jostakin kaikki. Pascal

Ja muutoin olen sitä mieltä, että Petteri Taalas pitää erottaa!

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673
Liittynyt29.4.2011
Valio
Katso motto!



Tuo ylempi on oikein hyvä, mutta kuka on petteri taalas?

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
kellot12

Itse katsoisin kuitenkin nykyajan Leonardoksi henkilöä, joka esim. on suorittanut approbaturit matematiikasta, fysiikasta, biologiasta, lääke-
tieteestä, arkeologiasta, tekniikasta , filosofiasta jne. ja joka lisäksi har-
rastaa aktiivisesti kirjoittamista, piirtelyä, musisointia, ohjelmointia, kult-
tuurimatkailua tai muuta vastaavaa persoonallisten mieltymystensä ja
kykyjensä rajoissa. Lisäksi hän tietoisesti pyrkii kattavan kokonaisnäke-
myksen ja maailmankuvan rakentamiseen esim. keskustellen, filosofoi-
den , pitäen puheita ja esitelmiä ja useimmiten kai kirjoitellen lehtiin mielipiteistään ja käsityksistään. Kyseinen henkilö olisi siis myös taitaja.
Hänen maailmankuvansa ja -katsomuksensa olisi siis lavea mutta ei
missään erityisen syvä. Toisaalta epäilen, että tuo poikkeuksellinen
laveus saattaisi parhaimmillaan johtaa yllättävään syvyyteen.



Ei tuollainen kaveri voisi kilpailla ainakaan matemaatikon, fyysikon, biologin, lääkärin, arkeologin, DI:n, filosofin, kirjailijan, muusikon, kuvataiteilijan taui käsityöammattilaisten kanssa näiden hommissa. Onko sinulla ehdotuksia sille, kuka tuollaisen henkilön palkkaisi ja mihin virkaan? Lisäsikö tuollainen jokapaikan höylä tiedotusvälineiden levikkiä niin, että mediafrimojen kannataisi palkata moinen tyyppi? Itse en näe tämän päivän yhteiskunnassa suurtakaan kysyntää ihmiselle, joka osaa kaikkea vähän mutta ei mitään kunnolla.

Ero Leonardon aikoihin on siinä, että nykyään kaikki tieteen, taiteen ja käsityötaidon alat ovat niin huimasti kehittyneet, että montaa niistä ei ehdi oppia elinaikanaan niin perusteellisesti, että pystyisi tuottavaan työhön noille aloille erikoistuneiden ammattilaisten rinnalla.

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673
Liittynyt29.4.2011
Neutroni
kellot12

Itse katsoisin kuitenkin nykyajan Leonardoksi henkilöä, joka esim. on suorittanut approbaturit matematiikasta, fysiikasta, biologiasta, lääke-
tieteestä, arkeologiasta, tekniikasta , filosofiasta jne. ja joka lisäksi har-
rastaa aktiivisesti kirjoittamista, piirtelyä, musisointia, ohjelmointia, kult-
tuurimatkailua tai muuta vastaavaa persoonallisten mieltymystensä ja
kykyjensä rajoissa. Lisäksi hän tietoisesti pyrkii kattavan kokonaisnäke-
myksen ja maailmankuvan rakentamiseen esim. keskustellen, filosofoi-
den , pitäen puheita ja esitelmiä ja useimmiten kai kirjoitellen lehtiin mielipiteistään ja käsityksistään. Kyseinen henkilö olisi siis myös taitaja.
Hänen maailmankuvansa ja -katsomuksensa olisi siis lavea mutta ei
missään erityisen syvä. Toisaalta epäilen, että tuo poikkeuksellinen
laveus saattaisi parhaimmillaan johtaa yllättävään syvyyteen.



Ei tuollainen kaveri voisi kilpailla ainakaan matemaatikon, fyysikon, biologin, lääkärin, arkeologin, DI:n, filosofin, kirjailijan, muusikon, kuvataiteilijan taui käsityöammattilaisten kanssa näiden hommissa. Onko sinulla ehdotuksia sille, kuka tuollaisen henkilön palkkaisi ja mihin virkaan? Lisäsikö tuollainen jokapaikan höylä tiedotusvälineiden levikkiä niin, että mediafrimojen kannataisi palkata moinen tyyppi? Itse en näe tämän päivän yhteiskunnassa suurtakaan kysyntää ihmiselle, joka osaa kaikkea vähän mutta ei mitään kunnolla.

Ero Leonardon aikoihin on siinä, että nykyään kaikki tieteen, taiteen ja käsityötaidon alat ovat niin huimasti kehittyneet, että montaa niistä ei ehdi oppia elinaikanaan niin perusteellisesti, että pystyisi tuottavaan työhön noille aloille erikoistuneiden ammattilaisten rinnalla.




Siihen aikaan esim. luonnontieteet olivat niin lapsenkengissä verrattuna nykyaikaan, että yksilö pystyi sisäistämään lähes kaiken tiedon. Nykyään jo yhden tieteenalan sisällä on eriydytty tutkimusaloissa niin pitkälle, että hyvä kun pysyy joten kuten kärryillä edes
päälinjoista. "Yleisnerous" ei enää ole mahdollista. Toki on mukavaa opiskella/seurata muitakin tieteenaloja, harrastaa maalausta, lukea historiaa ja filosofiaa jne. mutta ne ovat sitten harrasteita. Elanto täytyy kuitenkin useimpien jostain työllä hankkia.

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

Vierailija

Mielestäni esim. yrittäjän ammatti on sellainen, että siinä
hyvästä yleissivistyksestä voi olla arvaamatonta hyötyä.
Hyvä yleissivistys on myös mielestäni itsessään palkit-
sevaa, ja ainahan voi tarvittaessa lisätä varsin helpos-
ti tietämystään jostakin asiasta josta jo tietää perus-
teet, mikäli siihen on tarvetta. Kaikkea ei tarvitse läh-
teä tekemään työnä tai ammattikoulutuksena.

Tekisi mieleni myös väittää, että jo maisteritasolle
edetessä tulee vastaan paljon sellaista opiskelta-
vaa, josta ei enää alalla ollakaan täysin yksimielisiä.
Kaikkien tieteiden peruskurssit siis mielestäni ovat
todennäköisemmin juuri sitä koetelluinta ja varmin-
ta tietoa, josta on eniten hyötyä muualla.

Yhteiskunnasta myös saattaa löytää ansaitsemis-
keinoja, joita ei edes työksi mielletä. Esim. sijoitta-
minen ja asuntosijoittaminen ovat sellaisia tulon
lähteitä. Sijoittamisessa luulisi hyvällä yleissivis-
tyksellä menestyvän jopa paremmin kuin esim.
ekonomin koulutuksella. ( saatan tosin olla vää-
rässä .)

En kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, että
kyseinen malli olisi kaikille tai edes monelle sopiva.
Puhtaasti yleissivistävällä korkeakoulututkinnolla
( Yleissivistävän lukion jälkeen ) saattaisi kuitenkin
rakentaa parhaiten sitä "elämisen taitoa" ja itse-
ohjautuvuutta, jolla pysytään vankilan muurien
ulkopuolella eikä ajauduta päihteidenkäyttöön,
ylipainoisuuteen, uhkapeluriksi jne." Periaat-
teessa on varsin mahdollista, että lukion opet-
tajat kykenisivät antamaan myös tämän tyylis-
tä opetusta, eli keskiasteen lukioissa voisi olla
myös ryhmä korkeakouluopiskelijoita. Lukioi-
den rajallisia resursseja voitaisiin ehkä kier-
tää tietoteknisesti opiskelemalla netissä kurs-
seja virtuaaliyliopistoissa jne. Lukiolaiset saat-
taisivat jopa hyötyä näistä muutamaa vuotta
vanhemmista opiskelijoista ja saada tuntumaa
korkeakouluopiskeluun. Samalla he veisivät
pois turhaa hohtoa korkeakoulutukselta ja
opettaisivat näkemään tiedon - ei tutkinnon
arvon, joka mielestäni käy ilmeiseksi hyvin pian
jatko-opinnoissa niiden tasosta riippumatta.

Petri Sahervo

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
kellot12
Mielestäni esim. yrittäjän ammatti on sellainen, että siinä
hyvästä yleissivistyksestä voi olla arvaamatonta hyötyä.



Varmasti, mutta yrittäjälle on tärkeää tuoton ja panoksen suhde. En usko, että yrittäjä kasvattaisi tehokkaimmin kassavirtaansa käyttämällä viisi vuotta yleissivistävän tutkinnon suorittamiseen. Varmasti tehokkaampaa on suorittaa aivan normaali tutkinto ja sivuaineena tai ylimääräisenä kurssina jotain sellaista yleissivistystä, josta todennäköisimmin on alalla hyötyä.

Hyvä yleissivistys on myös mielestäni itsessään palkit-
sevaa, ja ainahan voi tarvittaessa lisätä varsin helpos-
ti tietämystään jostakin asiasta josta jo tietää perus-
teet, mikäli siihen on tarvetta. Kaikkea ei tarvitse läh-
teä tekemään työnä tai ammattikoulutuksena.



Mutta tuolloin on kyse harrastuksesta. Aika harva on harrastuksessaan niin fanaattinen, että suorittaa normiopintojen ja työn ohella monta vuotta täysipäiväistä työtä vaativan lisätutkinnon ihan vain huvin vuoksi. Eli kysyntä olisi pientä ja yhteiskunnan kannalta olisi kyseenalaista, kannattaako muutaman harvan harrastukseen panostaa niin paljon. Luulen, että yleistä etua palvelisi enemmän laajentaa samalla rahalla kaikille pakollista yleissivistystä peruskoulun (tai lukion) oppimäärää hieman kasvattamalla

Tekisi mieleni myös väittää, että jo maisteritasolle
edetessä tulee vastaan paljon sellaista opiskelta-
vaa, josta ei enää alalla ollakaan täysin yksimielisiä.



Millä alalla olet tuollaista huomannut? Käytännössä merkittävillä aloilla tuskin ainakaan, ehkä lääketiedettä lukuunottamatta.

Yhteiskunnasta myös saattaa löytää ansaitsemis-
keinoja, joita ei edes työksi mielletä. Esim. sijoitta-
minen ja asuntosijoittaminen ovat sellaisia tulon
lähteitä. Sijoittamisessa luulisi hyvällä yleissivis-
tyksellä menestyvän jopa paremmin kuin esim.
ekonomin koulutuksella. ( saatan tosin olla vää-
rässä .)



Millä perusteella?

Puhtaasti yleissivistävällä korkeakoulututkinnolla
( Yleissivistävän lukion jälkeen ) saattaisi kuitenkin
rakentaa parhaiten sitä "elämisen taitoa" ja itse-
ohjautuvuutta, jolla pysytään vankilan muurien
ulkopuolella eikä ajauduta päihteidenkäyttöön,
ylipainoisuuteen, uhkapeluriksi jne."



Suunnattoman paljon tehokkaammin noilta ongelmilta suojelee koulutus, joka johtaa mahdollisimman varmaan työllistymiseen.

Periaat-
teessa on varsin mahdollista, että lukion opet-
tajat kykenisivät antamaan myös tämän tyylis-
tä opetusta, eli keskiasteen lukioissa voisi olla
myös ryhmä korkeakouluopiskelijoita.



Oletko itse suoritanut lukiota ja korkeakoulutasoisia tieteellisiä peruskursseja? 90 % lukion opettajista ei suoriutuisi siitä. Useimmat ovat melkoisen apaattisia leipäpappeja.

Vierailija

Eikö tieteellisen metodin perusteiden opetteleminen periaatteessa mahdollista tieteellisen ajattelun soveltamisen alalle kuin alalle? Siltä osin siis jokainen korkeakoulututkinto on "yleissivistävä".

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521
Liittynyt12.5.2009

Kysyntää puhtaasti yleissivistävälle korkeakoulututkinnolle?

Jep.

Ihmiset sekoilevat siellä täällä labyrintissä. Jokainen on erikoistunut joksikin osaksi. Osaksi systeemiä, jota kukaan ei hallitse. Tuskin voi olla hullumpaa?

Itse en tosin usko yleissivistävään tutkintoon sen päämäärätietoisuuden takia vaan omaehtoiseen opiskeluun. Ei oppia voi kaataa sisäänsä. Sitä voi nauttia vain kuten ruokaa. Ensin on nälkä, ja sitten vasta ... Liika päämäärätietoisuus kierouttaa. Vähän kuin ahtaisi ruisleipää jatkuvasti riippumatta mistään tuntemuksistaan.

Juha Myllärinen, Lappeenranta

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1145
Liittynyt16.3.2005
Neutroni
Onko sinulla ehdotuksia sille, kuka tuollaisen henkilön palkkaisi ja mihin virkaan?

Erilaisiin innovaatio-, rekrytointi- ja johtotehtäviin soveltuisivat hyvin, koska tietäisivät hyvin laaja-alaisesti mikä on teknisesti mahdollista, mihin mitkäkin asiantuntijat pystyvät, ja pystyisivät luomaan hyvän kokonaiskuvan valmiin ryhmän kyvyistä tai projektin tarpeista.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat