Persoonallisuus on vieras installaatio

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Every one of us human beings has two minds. One is totally ours, and it is like a faint voice that always brings us order, directness, purpose, The other mind is a foreign installation. It brings us conflict, self-assertion, doubts, hopelessness: it's ourselves as the me-me center of the world.

http://www.prismagems.com/castaneda/donjuan12.html

ps. kaikki nykyisen psykologian, sosiologian ja psykitrian oppikirjat voi heittää suoraan roskikseen samoin sinne joutaa 90% kirjastojen kokoelmista - kirjaroviot pystyyn sitte kun tarvitaan sytykkeitä saunan lämmitykseen!

Kaikki yhteiskunnan instituutiot pitää lakkauttaa välittömästi ja perinteinen työnteko lopettaa:

http://megafoni.kulma.net/index.php?art=126

(hik ja röyh - nyt lähden krapulalenkille keskuspuistoon ....... )

VITUTUS ON YMMÄRRYKSEN ÄITI - ennen kuin vastaatte niin laskekaa kymmeneen ja hengittäkää syvään ja rauhallisesti

Sivut

Kommentit (329)

Vierailija
fractalmind

ps. kaikki nykyisen psykologian, sosiologian ja psykitrian oppikirjat voi heittää suoraan roskikseen samoin sinne joutaa 90% kirjastojen kokoelmista - kirjaroviot pystyyn sitte kun tarvitaan sytykkeitä saunan lämmitykseen!



Kerron tämän puolisolleni, joka on psykiatrian erikoislääkäri. Kyllä häntä nyt varmaan harmittaa, että uhrasi elämästään kuusi vuotta tuollaisen jonninjoutavan erikoistumisalan opiskeluun...

iMuke
Seuraa 
Viestejä1337
Liittynyt13.3.2008
Carloz
fractalmind

ps. kaikki nykyisen psykologian, sosiologian ja psykitrian oppikirjat voi heittää suoraan roskikseen samoin sinne joutaa 90% kirjastojen kokoelmista - kirjaroviot pystyyn sitte kun tarvitaan sytykkeitä saunan lämmitykseen!



Kerron tämän puolisolleni, joka on psykiatrian erikoislääkäri. Kyllä häntä nyt varmaan harmittaa, että uhrasi elämästään kuusi vuotta tuollaisen jonninjoutavan erikoistumisalan opiskeluun...

Jep. Ja aivan uskomatonta että joku aivan satunnainen jannu täällä palstalla älysi tuonkin asian. Pian hän varmaankin jakaa kaikki nuo ihmeelliset tietonsa kaikkien kanssa. Ja sitten onkin vain ajan kysymys kun hän saa nobelin palkinnon ja hänestä tulee koko maailman juhlima tieteen sankari.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Tuleva kommenttini sisältää Carlos Castaneda -kirjoille ominaista terminologiaa, ja alkeiskurssia en ala pitämään.

Olen vanhemmiten suhtautunut hivenen varauksella kaikenlaisiin oppeihin joissa olennaisena tekijänä on että oppilaalta otetaan luulot pois ja hänet altistetaan mielen räjäyttäville tilanteille tai tekniikoille joilla hänen asenteensa ns. reaalimaailmaa kohtaan muuttuu radikaalilla tavalla. (Tietyt psykedeelit voivat johtaa samaan lopputulokseen, kuulema.) Olen varmaan aina tunteva näitä oppeja kohtaan viehtymystä, mutta mietityttää että ovatko ne sittenkin vain itsepetosta. Tämän keski-iän myötä kehittyneen ankean asenteen ja kalkkeutumisen vuoksi en olekaan jaksanut vuosiin pahemmin korvaani lotkauttaa CC:n jutuillekaan, vaikka en ole niistä irtikään sanoutunut. Omassa yksinäisyydessäni olen ottanut ne välillä melkoisen tosissani, ja olen jopa hahmottanut millaista luonnetyyppiä edustan sinä galleriassa mikä CC:n kirjoissa avautuu. Se EI ole naguaalinainen - kuinka olisikaan koska kyseisen hahmonhan kuuluu painella toiseen ulottuvuuteen ja jäädä sinne, ja minä olen vielä täällä...

Luusereille on ominaista tuottaa itselleen nautintoa innostumalla kaikenlaisista roolileikeistä. Ideahan on että ettepä pöljät ihmiset tiedäkään kuka MINÄ olen. Ainakin miesten kohdalla tuo vaikuttaa olevan se etenemistapa josta ei ole poikkeusta. Naisia en niinkään "castanedalaisuuden" tiimoilta ole tuntemaan tullut, paitsi ehkä yhden joka oli tutustunut asiaan, muttei ottanut sitä niin tosissaan. Ja yhden naisen joka lähenteli minua töissä, oli teosofi ja hurahti lopulta Jeesus-faniksi. Hänelle CC:n kirjat olivat olleet varmaankin sitä heviä kamaa mitä hän oli sitten polttanut nuotiolla tontillaan siinä vaiheessa kun alkoi lukemaan lapsukaisilleen otteita entisen saatananpalvojan muistelmateoksesta...

Mutta mikään ei tietenkään estä käyttämästä CC:n juttuja filosofisena järjestelmänä. Olen suhtautunut vähän nyreästi hänellä "ratsastavien" tahojen tuotantoon, mutta aloin nyt lukemaan erästä Ken Eagle Featherin kirjaa. Eihän siellä muuta uutta ollut kuin "path of heart" -käsite joka on minulle tuttu netistä, mutta ei muualta. On silti hyvä käydä niitä asioita läpi. Jos jokin asia on hyvä ja hyödynnettävissä, se kyllä säilyy ja pullahtaa esille aina milloin missäkin opissa ja ideologiassa.

Ajatus siitä että ego on vieras installaatio mietityttää kun ajattelee miten kiihkeästi egoa yleensä puolustetaan. Aivan kuin se olisi hyvin herkkä ja altis mille tahansa. Kokoajan on tolkutettava itselleen ja toisilleen että minä olen sitä ja tätä, olen se ja se, en ole se mitä sinä väität minun olevan, päätän itse mitä olen jne. Teen tätä itse kokoajan ja ajoittain kyllä tajuan miten naurettavaa se on. Ei ketään kiinnosta mitä joku on tai millainen hän on niin kauan kuin se joku ei tule hosumaan leipäveitsellä. Siinä sitä sitten puolustelee pientä egoaan ja se on aivan yhdentekevää.

Olisiko siis niin että koska se ego ilmeisesti on niin herkkä ja hauras, se ei ole järin todellinen juttu eikä välttämättä edes meidän oma itsemme... Kyllähän ajatus on kiehtova. Huono puoli siinä ideassa on se että se helposti johtaa siihen että ei ota vastuuta tekemisistään, koska alkaa väittämään että en minä oikeasti, kun en se minä ole, en minä ole tuommoinen. Itse olen päättänyt että mitä ikinä sanon tai teen, en kyllä ala uikuttamaan perään että "en tarkoittanut". Kyllähän tarkoitin, sillä hetkellä. Vaikka pelkuripaska olenkin, niin jotain vastuuta edes...

Se miksi olen pelkuri kiteytyy hyvin pitkälti siinä että en kestä ilkeämielisyyksiä. Olen paennut erinäisiä ihmisiä tämän vuoksi, ja netissäkin on pari tahoa joiden juttuja en enää lue ettei ole päivä pilalla niiden vihjailuiden ja nimittelyjen vuoksi mitä siellä kumminkin viljeltäisiin jos ottaisin yhteyttä/lukisin. Koska tiedän että olen heikko, en vartavasten hakeudu hässäkkään joka saattaisi viedä minulta yöunet, aiheuttaa pahimmillaan vaikkapa rytmihäiriöitä ja pyöriä päässäni päiväkausia. Toisinaan näin ei käy, mutta liian usein kuitenkin.

Jotkut ihmiset saavat sanoa minulle melkein mitä vain eikä se loukkaa, koska heillä on tietty asenne jonka "haistan". Mutta sitten on semmoisia joista on jo oppinut että heistä ei ole mitään iloa. Tyrannina tietysti olisi, mutta en itse koe olevani valmis tappeluihin sillä mielellä että osaisin olla moitteeton ja antautua Hengelle.

Vierailija

Minä olen lukenut Castanedaa jo yli 30 vuotta ja saman ajan Gurdjieffia (ei tietenkään koko aikaa vaan yleensä silloin kun elämä on muutenkin hankalaa - siis aika usein).

Kai sitä sitten kun pää räjähtää tarpeeksi monta kertaa ja usein (tai tulee psykoosi niin kuin psykiatrit sanoisivat) lakkaa jossain vaiheessa piittaamasta mitä muut ihmiset ajattelevat minusta. Olen aina viihtynyt omissa oloissani eikä ryhmäpaine ole koskaan toiminut minun kohdallani kun en ole ylipäätänsä koskaan ollut niin kiinnostunut muista ihmisistä enkä pätemisestä tai menestymisestä yhteiskunnassa. Koulua inhosin ja myös työelämää enkä yleensä koskaan tullut kovin hyvin toimeen pomojen kanssa. Olen aina pitänyt eksentrikoista (kuten Beefheart) jotka eivät piittaa pätkääkään ajan hengestä, trendeistä tai mistään muustakaan vallitsevan kulttuurin hömpästä.

Mä en tosiaankaan usko nykytieteeseen kuin ehkä n. 10% suhteessa ja psykiatria varsinkin on enemmän yhteiskuntapolitiikkaa kuin tiedettä.

Se ego syntyy juuri kasvatuksen,koulutuksen yms. tuotteena ja on siinä mielessä vieras installaatio että se ei ole mitään omaa. Nykytiede ei tätä ymmärrä mutta sellaiset tyypit kuten Gurdjieff, Castaneda ja Jung tajusivat.

Sitten kun (aika pian) tämä yhteiskuntamalli ja "kulttuuri" brakaa niin sen kulttuurin luoma ego brakaa todennäköisesti myös useimmilla ihmisillä. Gurdjieff erottaa toisistaan perusminuuden (essenssin) ja persoonallisuuden. Useimpien ihmisten perusminuus lakkaa kehittymistä n. 6 vuotiaana ja monet pitkälle koulutetut ihmiset ovat siinä mielessä n. 6 vuotiaan henkisellä tasolla. Jossain alkeellisemmassa kulttuurissa perusminuus voi taas olla hyvinkin kehittynyt(koska elämä on vaikeaa ja vaarallista) mutta persoonallisuus heikko.

Ego (persu-minuus) on tärkeä jotta ylipäätänsä kestäisi olla ihmisten (muiden egojen) parissa mutta se on silti vieras installaatio eikä siis mitään omaa.

Jotta tästä pystyisi edes jotenkin puhumaan ymmärrettävästi niin pitäisi olla kieli ja käsitteet hallussa eli ts. kuulijan pitäisi olla edes jossain määrin perehtynyt vähän laajemmin kuin vain ns. normaalitieteen potaskaan koska siinä jää se minuus (eli itse) täysin vieraaksi.

Yleensä on kyllä niin että ne jotka ovat aidosti kiinnostuneita ottavat itse myös asioista selvää oma-aloitteisesti kun taas nämä ns. debunkkarit vain tuhlaavat omaansa ja minun aikaani ja vaivaani.

Niin että olen edelleenkin samaa mieltä kuin aloitusviestissä (ihan selvin päinkin).

Huumorintajulla onneksi elämässä jotenkin pärjää kun ei ota itseään eikä varsinkaan muita kuolemanvakavasti. Ihmiset on ylipäätänsä usein aika kaheleita ja huvittavia.

ps. on muuten helvetin kuuma mutta se on hyvä vaan niin on fyysisesti muutenkin epämukavaa niin ei tarvii dokata kierrosten hiljentämiseksi....

toisaalta mulla on hauskempaa kuin pitkään aikaan (kun osaa viihdyttää ainakin itseään)

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt6.6.2011

Castanedan teksteihin kannattaa suhtautua melkoisella varauksella. En sano, että ne ovat täyttä huuhaata, mutta Castaneda ei tainnut ihan oppia kaikkea mitä piti. don Juankin sanoo useaan otteeseen, että hänen tehtävänsä on huijata oppilas oppimaan. Siksi ilman omaa kokemusta on mahdotonta sanoa, mikä on don Juanin tarkoituksellista huijausta, jolla oppilas saadaan kiinnostumaan tai hämmentymään ja mikä ns. todellista materiaalia.

Monet don Juanin opetuksista ovat hyvin samanlaisia kuin koanit zenissä. Samaten monet don Juanin selityksistä on samanlaisia kuin ei-dualististen oppien selitykset mielestä. Ne kuitenkin eroavat monella tavalla, joten tuskinpa Castaneda kuitenkaan olisi nyysinyt ja muunnellut näitä oppeja.

Mitä tulee egoon, minäkuvaan, vieraana installaationa, niin aivotutkijat ovat tällä hetkellä aika pitkälti sitä mieltä, että aivoista ei löydy mitään kokijaa, erillistä "minää", vaan ne aivojen alueet, jotka käsittelet itseen liittyviä asioita, käsittelevät kirjaimellisesti itseen liittyviä asioita, eivät itseä. Kokijaa, itseä, minää, millä nimellä sitä nyt haluaakaan kutsua ei siellä yksinkertaisesti ole. "Itse" on siis kokemusten ja analyysien tuotos samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin ihmisen mielessä oleva konstruktio.

Näiltä osin monet psykologian alan asioista todellakin pohjautuvat johonkin, jolla on aika vähän yhtymäkohtia tieteellisesti tutkittuun todellisuuteen. Kollektiivisesti hyväksytty subjektiivinen kokemus minästä ei aivan täytä tieteen vaatimuksia.

Vierailija
deezee
Castanedan teksteihin kannattaa suhtautua melkoisella varauksella. En sano, että ne ovat täyttä huuhaata, mutta Castaneda ei tainnut ihan oppia kaikkea mitä piti. don Juankin sanoo useaan otteeseen, että hänen tehtävänsä on huijata oppilas oppimaan. Siksi ilman omaa kokemusta on mahdotonta sanoa, mikä on don Juanin tarkoituksellista huijausta, jolla oppilas saadaan kiinnostumaan tai hämmentymään ja mikä ns. todellista materiaalia.

Monet don Juanin opetuksista ovat hyvin samanlaisia kuin koanit zenissä. Samaten monet don Juanin selityksistä on samanlaisia kuin ei-dualististen oppien selitykset mielestä. Ne kuitenkin eroavat monella tavalla, joten tuskinpa Castaneda kuitenkaan olisi nyysinyt ja muunnellut näitä oppeja.

Mitä tulee egoon, minäkuvaan, vieraana installaationa, niin aivotutkijat ovat tällä hetkellä aika pitkälti sitä mieltä, että aivoista ei löydy mitään kokijaa, erillistä "minää", vaan ne aivojen alueet, jotka käsittelet itseen liittyviä asioita, käsittelevät kirjaimellisesti itseen liittyviä asioita, eivät itseä. Kokijaa, itseä, minää, millä nimellä sitä nyt haluaakaan kutsua ei siellä yksinkertaisesti ole. "Itse" on siis kokemusten ja analyysien tuotos samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin ihmisen mielessä oleva konstruktio.

Näiltä osin monet psykologian alan asioista todellakin pohjautuvat johonkin, jolla on aika vähän yhtymäkohtia tieteellisesti tutkittuun todellisuuteen. Kollektiivisesti hyväksytty subjektiivinen kokemus minästä ei aivan täytä tieteen vaatimuksia.




Tuota noin. Se onkin sitten juuri kiistanalainen kysymys että pitääkö yhtälö aivot=minuus paikkansa ja esim. NDE (kuoleman lähikokemus) tutkimuksissa on ainakin jonkinlaista aihetodistetta ja anekdoottista evidenssiä että jossain tapauksissa tietoisuus voi olla olemassa vaikka aivoissa ei ole toimintaa.

Ei sitä tietoisuuden kokemusta (Gurdjieffin mielestä meillä on useita minuuksia eri tilanteita ja eri ihmisten kanssa - joten yhtenäinen minuus tai sielu on enemmän potentiaalista kuin aktuaalista) ole kuin itsekullakin se omansa jonka kautta kaikki tieto(myös tiede) suodattuu mieleen.

Jos nähdään että olemme aina subjekti (opiskeleva,tutkiva,kokeva) niin se tiede on myös subjektiivista mutta se onkin asenne/määrittelykysymys. Havaittua ei ole ilman havaitsijaa.

Castanedan kirjoilla on myös paljon yhtymäkohtia Gurdjieffin opetuksiin jotka hän keräsi matkoillaan Egyptissä, Tiibetissä ja lähi-idässä. Gurdjieffin ajatukset ovat lähellä ns. esoteerista länsimaista perinnettä vaikkakin niissä on paljon ihan uutta ennen tuntematonta.

Sitä maailmankuvaa pystyy vipuamaan melkein mistä näkökulmasta tahansa ja usein näkökulmat ovat näennäisesti toisensa pois-sulkevia mutta se näkökulman valinta on aina hyppy tuntemattomaan eli viime kädessä perustelematon perusoletus (esim. materialismi)

Voidaan kyynisesti ajatella että nykyinen kaupallinen kulutuskulttuuri ei edes pystyisi toimimaan ilman materialistista tiedettä ts. on tiettyjen omistavien tahojen kannalta välttämätöntä että meillä on se maailmankuva kun meillä nyt on.

Vierailija

Gurdjieffin 3 tietoisuuden tilaa

1. fyysinen uni
2. "normaali" tai tavallinen valvetila jossa tietoisuus samaistuu kohteeseensa - yksi suuntainen

3. itse-muistanta (self-remembering) jossa ollaan samaan aikaan tietoisia kohteesta että omasta tilastaan - 2 suuntainen havaitsija <------->kohde

Harjoitus kellon kanssa: seuraa sekunttien vaihtumista niin että olet samaan aikaan tietoinen siitä että katsot kelloa. (Yleensä ajatus alkaa harhautua aika pian)

Ulkona liikkuessa seuraa ympäristöä tarkasti (varjoja, heijastumia, värejä,hajuja yms) ja yritä pitää mieli tyhjänä (siis ei sisäistä läpinää ja kelausta muista "päivänpolttavista" asioista).

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Taisin olla muuten juurikin 6-vuotias kun yhtäkkiä tajusin että on olemassa sellainen asia kuin kuolema ja sain sen johdosta paniikkikohtauksen. Ilman egon ilmaantumista moista kuoleman ajatuksen ahdistavuutta ei ehkä olisi paukahtanut kiusaksi?

***

Tällä hetkellä mietityttää mahdollisuus että kaikki olemassaoleva olisi periaatteessa vain yhtä ja samaa energiaa tai energiavirtausta, mutta ihmisessä se energia jää jotenkin jumiin pällistelemään omaa itseään ja ihmis"kuplan" sisällä tietoisuus ei näe todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan pelkkiä projektioita, loputtomia kuvauksia, selityksiä, tulkintoja olemassaololle.

Mietiskelin erityisesti taistelupari Tiinaa ja Tainaa. Tiina ja Taina tappelee aina, mutta ei koskaan oikeasti toisensa kanssa, vaan ainoastaan projektioidensa kanssa. Joistakin pienistä vihjeistä Tiina on päätellyt että Taina on ihan hirveä ÄMMÄ, ja tätä omien mieleenjohtumiensa aikaansaamaa luomusta Tiina vihaa ja pyrkii jokaisessa mahdollisessa välissä ilmaisemaan sen Tainalle. Tainahan vittuuntuu siitä tietenkin ja kehittää omalla tahollaan oman mielikuvansa Tiinasta, joka tottakai on kamala EUKKO että kehtaakin aukoa päätään ja olla kokoajan kimpussa. Lopputuloksena vihaa vihaa vihaa ja ihan turhaan koska kumpikaan ei oikeasti tiedä toisesta hevon vittuakaan, vaan tietää vain sen mitä itse omassa päässään kuvittelee.

Taistelupari Tiina ja Taina on oma nimikkeeni melkein mille tahansa ihmisten väliselle riidalle. On helppo ottaa esimerkkiin kaksi naista, koska naisten väliset kärhämät ovat jotain mitä sydämestäni inhoan. Niissä itsetunto on aina kaikkein kovimmilla, koska sen tietää kyllä että pitäisi naisena olla helvetin emppis, symppis, diplomaattinen ja kohtelias, ja on helppo syyllistyä jos tuntuukin ihan muulta. Ja sitten kun ei enää pysty sulouksiin niin kyllähän siinä aika paha ääni lähtee. Vähän kuten vahingossa toisiinsa törmänneistä vieraista kissoista. Mitäänhän ei kissa niin inhoa kuin toista kissaa, jos ei elä sen kanssa kimpassa. Ja joskus siitäkin huolimatta.

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521
Liittynyt12.5.2009

.

Mitähän se persoonallisuus sitten on?

Itse ymmärrän enemmän sellaisen käsitteen kuin ego. Se ei ole mitään tähän maailmaan kuulumatonta. Ego on ollut tärkein tekijä siinä, että olemme pärjänneet kilpailutilanteessa. Ego on maksimisuuri ja sen avulla saavutetaan ne tarpeet, joita tarvitaan. Vahinko vain, että egolla ei ole mitään rajaa. Egossa lienee itsetuhon ainekset. Egosta luopuminen on aina kuin tekisi kuolemaa. Siksi se onkin niin vaikeaa, vaikka tasapainotuksena luopumista tarvittaisiinkin jatkossa kun maailma on täynnä ihmistä.

Juha Myllärinen, Lappeenranta

Vierailija
eskimo
.

Mitähän se persoonallisuus sitten on?

Itse ymmärrän enemmän sellaisen käsitteen kuin ego. Se ei ole mitään tähän maailmaan kuulumatonta. Ego on ollut tärkein tekijä siinä, että olemme pärjänneet kilpailutilanteessa. Ego on maksimisuuri ja sen avulla saavutetaan ne tarpeet, joita tarvitaan. Vahinko vain, että egolla ei ole mitään rajaa. Egossa lienee itsetuhon ainekset. Egosta luopuminen on aina kuin tekisi kuolemaa. Siksi se onkin niin vaikeaa, vaikka tasapainotuksena luopumista tarvittaisiinkin jatkossa kun maailma on täynnä ihmistä.




Persoonallisuus on sama kuin ego (ainakin tässä yhteydessä).

Tämä yhteiskunta on kilpailuyhteiskunta. Lapset pistetään jo peruskoulussa ellei sitten jo tarhassa kilpailemaan keskenään ja laitetaan sitten kilpailun tulosten perusteella arvojärjestykseen. Minä en ole koskaan henk. kohtaisesti pitänyt mistään kilpailuista enkä varsinkaan ns. pallopeleistä. (Mikään ei ole niin idioottimaista kun juosta jonkun pallon tai kiekon tai whatever hökötyksen perässä). En koskaan katso urheilua enkä pelaa edes tietokonepelejä kuin äärimmäisen harvoin (on parempaakin tekemistä).

Jos ajatellaan luonnonvarojen rajallisuutta niin kaikenlainen kilpailu on äärimmäisen järjetöntä ja tuhlailevaa. Vaihtoehtona olisi yhteistoiminta (jota tapahtuu myös luonnossa kilpailun lisäksi) mutta se edellyttäisi että kaikista patenteista, tekijänoikeuksista yms. roskasta luovuttaisiin samalla ja tieto-taito olisi kaikille vapaasti saatavissa ilman kaupallista taakkaa (=freeware yhteiskunta). Yhteiskunta ovat me kaikki. Tämä nykyinen malli on lähinnä oligarkia jota pönkitetään näennäisdemokratialla tai poliittisella teatterilla.

Tämä jäi noteraamatta aloitusviestistä:

"Enää ei edes uhrautuva itsetuhoisuus pelasta ihmistä. Uuden uljaan totalitaarisen markkinatalouden maailmalla ei ole tarjota enimmälle osalle ihmisistä muuta kuin elämä varjossa, varjoihmisinä "varjotaloudessa". Palveluyhteiskunnan demokraattisina matalapalkkaorjina heidän täytyy mielistellä hyvätuloisia globalisaatiovoittajia. Modernit "työssä käyvät köyhät" saattavat hyvinkin kiillottaa kuolevan työyhteiskunnan viimeisten liikemiesten kengät, myydä mädäntyneitä hampurilaisia heille tai mennä turvapalveluun töihin suojelemaan heidän ostoskeskuksiaan. Ne jotka jättävät aivonsa siivouskomeroon voivat haaveilla etenemisestä palveluyrittäjämiljonäärin asemaan."

http://megafoni.kulma.net/index.php?art=126&am=1

Toimiva muutos yhteiskunnassa edellyttää egojen yhteiskunnasta siirtymistä perusminuuksien yhteiskuntaan joka tarkoittaa sitä että minkään parin asian muuttaminen ei riitä vaan koko kulttuurin ja ajattelutavan pitää muuttua (uusi paradigma).

Jos se ei onnistu muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana (hyvin kuoppainen tie) niin
köpelösti käy ihmislajille 100% varmasti. Avaruuteen näitä paukapäitä(=enemmistö homo sapiens sapiens lajista) ei pidä päästää nykyisessä mielentilassaan tuhoamaan muita maailmoja. Paukapäisyydestä on kuitenkin onneksi mahdollisuus parantua joko hyvällä(tietoisesti) tai sitten kuten yleensä pahalla (pakotettuna).

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Toivottavasti tämäkin tieto saadaan johonkin jäkevään käytöön, kuten tehokkaamman psykologisen vaikutuksen piiritystilanteissa ja pommituksissa. Saa paremmin optimoitua kuinka tiheillä pommituksilla saa egon repeämään kehosta irti ja mielenterveyden pirstoutumaan pysyvästi. Toivon ainakin näin, muuten tämä asia ei vähempää voisi kiinnostaa.

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673
Liittynyt29.4.2011
fractalmind

"Enää ei edes uhrautuva itsetuhoisuus pelasta ihmistä. Uuden uljaan totalitaarisen markkinatalouden maailmalla ei ole tarjota enimmälle osalle ihmisistä muuta kuin elämä varjossa, varjoihmisinä "varjotaloudessa". Palveluyhteiskunnan demokraattisina matalapalkkaorjina heidän täytyy mielistellä hyvätuloisia globalisaatiovoittajia. Modernit "työssä käyvät köyhät" saattavat hyvinkin kiillottaa kuolevan työyhteiskunnan viimeisten liikemiesten kengät, myydä mädäntyneitä hampurilaisia heille tai mennä turvapalveluun töihin suojelemaan heidän ostoskeskuksiaan. Ne jotka jättävät aivonsa siivouskomeroon voivat haaveilla etenemisestä palveluyrittäjämiljonäärin asemaan."

http://megafoni.kulma.net/index.php?art=126&am=1




Minä kusen viimeisten liikemiesten kiiltäviin kenkiin, niin kuin Tyler Durden kusee tärkeilijöiden keittoon. Ehkä kusen myös muroihin ja kypärään.

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

Vierailija
Tuppu L 2.0
Toivottavasti tämäkin tieto saadaan johonkin jäkevään käytöön, kuten tehokkaamman psykologisen vaikutuksen piiritystilanteissa ja pommituksissa. Saa paremmin optimoitua kuinka tiheillä pommituksilla saa egon repeämään kehosta irti ja mielenterveyden pirstoutumaan pysyvästi. Toivon ainakin näin, muuten tämä asia ei vähempää voisi kiinnostaa.



Mikä mielenterveys?

Hulluuden kolme vaihetta:

1. Pelkään tulevani hulluksi
2. Olen hullu
3. Kaikki muut on hulluja paitsi minä
4. Yritän tehdä kaikki muutkin samanlaiseksi hulluksi kuin minä

(Vaihe 3 & 4 kuuluvat yhteen mutta vaihe 4 on "riemuidiootti" - ts. itsellä on helvetin hauskaa mutta ehkä muilla ei ihan niin paljon ainakaan koko ajan....)

Ja sitten kun kohta 4 on saavutettu niin iteroimme uudestaan 1-4 (loppumattomiin - till the cows come home). Sitten kun yksi hullu pistetään pehmustettuun koppiin niin tilalle ilmestyy uusia samanlaisia kaheleita lisää ......

Psykiatrien homma:

http://en.wikipedia.org/wiki/Shrunken_head

esimerkkejä "kulttuurimme" "mielenterveydestä":

http://www.youtube.com/watch?v=ru-gpLcF ... re=related

http://www.youtube.com/watch?v=Eqpe7Y_6 ... re=related

http://www.youtube.com/watch?v=VOxGRuKF ... re=related

ps. Tää päivä alko taas lupaavasti. Taidanki sitte kattella loppupäivän simpsoneita...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat