Oikeustiedettä pakollisena lukioihin ja peruskouluihinkin?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nuoret aikuiset tekevät eniten rikoksia, eivätkä välttämät-
tä siksi, että he ovat kypsymättömiä, vaan usein vain tie-
tämättömämpiä. Mielestäni esim. olisi usein huomattavasti
hyödyllisempää tietää, kuinka rikollinen joku teko on, kuin
sitä, onko se ylipäätään rikollinen tai moraaliton. Vanhe-
tessaan ihminen tosin omaksuu tätäkin tietoa, mutta vali-
tettavan myöhään. Rikollisten tekojensa astetta ja sen
seurauksia uhrin ja itsensä kannalta olisi huomattavasti
helpompaa puntaroida, jos peruskoulu ja lukio antaisivat
eväitä oikeudenmukaisuuden kehittymiselle nuoressa.

Tietääkö kukaan syytä siihen, miksi uskontojen epämääräistä
arvomaailmaa opetetaan, mutta ei tietoa oikeudenmukaisuu-
den käsitteen olemassaolosta sekä siitä, että lait ovat niin
kuin ne luetaan oikeudenmukaisen ruomarin ym. toimesta.
( ovatko muuten aina? )

Itse en esim. muista kouluvuosiltani yhtään opettajaa, joka
olisi puhunut viranomaisten: "Mitä ikävämpi teko, sitä ikävämpi
rangaistus" -periaatteesta, jota lait jossakin määrin heijastavat.

Petri Sahervo

Kommentit (12)

ilmaisin
Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005

No siinä on vallanpitäjien kannalta sellainen ongelma, että liian paljon oikeuksistaan tietävät alamaiset ovat vaikeasti hallittavia. Kuolleena syntynyt ajatus ainakin nykyilmapiirissä.

Vierailija
ilaiho
No siinä on vallanpitäjien kannalta sellainen ongelma, että liian paljon oikeuksistaan tietävät alamaiset ovat vaikeasti hallittavia. Kuolleena syntynyt ajatus ainakin nykyilmapiirissä.




----------------------------------------------------------------------

Tieto epäilemättä on valtaa, ja vallassa voivat olla siksi
myös ne, jotka tietävät, mutta totuutta piilottamalla eli
kätkemällä se ylittämättömän äly- ja tietomuurin taakse
ei toimita mielestäni moraalisesti oikeaoppisesti. Mieles-
täni asioista voi tarvittaessa vaieta, ( tai sanoa suoraan
että en kerro tätä sinulle ) mutta ei lähteä pimennossa
selttelemään niitä parhain päin jonkun epämääräiseksi
jäävän tahon suulla puhuen.

Usein vielä totuuden paljastuessa tai sitä arvaillessa
tilanteesta eniten hyötyvät näyttävät olevan kaikkea
muuta kuin niitä, jotka toimivat yleisen edun nimessä.

Petri Sahervo

Vierailija

Mielestäni on hieman yllättävää, että tämä
ketju ei tunnu keräävän lukijoita ja äänestä-
jiä. Osaako kukaan sanoa mahdollista syytä
siihen?

Petri Sahervo

Vierailija

Suomalainen oikeus on poikkeuksellisen vaikeaselkoista. Täällä lakeihin suhtaudutaan enemmänkin niiden hengessä, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Nyrkkisääntönä nuorisolle voisi teroittaa että kaikki jonka et tiedä olevan sallittua on todennäköisesti kiellettyä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
kellot12
Nuoret aikuiset tekevät eniten rikoksia, eivätkä välttämät-
tä siksi, että he ovat kypsymättömiä, vaan usein vain tie-
tämättömämpiä.



Voitko antaa esimerkkejä? Minun käsittääkseni nuorten rikokset ovat sellaisia, että minkäänlaista epäselvyyttä tekojen rikollisesta luonteesta ei ole, mutta varsinkin taparikolliset käyttävät härskisti hyväkseen maamme lepsua rangaistuskäytäntöä. Tyypillisiä nuorten rikoksia ovat varkaudet (ja muut vastaavat, joita kutsutaan juridiikassa muilla nimillä), pahoinpitelyt, ilkivalta, lievät alkoholi- ja huumerikokset. Kukaan ei varmasti tee noita siksi, ettei tietäisi niitä rikoksiksi.

Rikollisten tekojensa astetta ja sen
seurauksia uhrin ja itsensä kannalta olisi huomattavasti
helpompaa puntaroida, jos peruskoulu ja lukio antaisivat
eväitä oikeudenmukaisuuden kehittymiselle nuoressa.



Kyllä viidakkorumopu kertoo rötöstelijöille kaiken oleellisen. Eli sen ettei yhteiskunta ole kiinnostunut puuttumaan ongelmanuoren rötöstelyyn sen enempää hyvässä kuin pahassa. "Katsotaan uudestaan sitten kun joku on saatu hengiltä" on yhteiskunnan asenne.

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009
kellot12
Mielestäni on hieman yllättävää, että tämä
ketju ei tunnu keräävän lukijoita ja äänestä-
jiä. Osaako kukaan sanoa mahdollista syytä
siihen?
Sulla on tapana kirjoittaa etiketin vastaisesti, käyttäen omia rivivaihtoja sekä tavutusta. Tämä saattaa häiritä herkimpiä.

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Vierailija
Neutroni
kellot12
Nuoret aikuiset tekevät eniten rikoksia, eivätkä välttämät-
tä siksi, että he ovat kypsymättömiä, vaan usein vain tie-
tämättömämpiä.



Voitko antaa esimerkkejä? Minun käsittääkseni nuorten rikokset ovat sellaisia, että minkäänlaista epäselvyyttä tekojen rikollisesta luonteesta ei ole, mutta varsinkin taparikolliset käyttävät härskisti hyväkseen maamme lepsua rangaistuskäytäntöä. Tyypillisiä nuorten rikoksia ovat varkaudet (ja muut vastaavat, joita kutsutaan juridiikassa muilla nimillä), pahoinpitelyt, ilkivalta, lievät alkoholi- ja huumerikokset. Kukaan ei varmasti tee noita siksi, ettei tietäisi niitä rikoksiksi.

Rikollisten tekojensa astetta ja sen
seurauksia uhrin ja itsensä kannalta olisi huomattavasti
helpompaa puntaroida, jos peruskoulu ja lukio antaisivat
eväitä oikeudenmukaisuuden kehittymiselle nuoressa.



Kyllä viidakkorumopu kertoo rötöstelijöille kaiken oleellisen. Eli sen ettei yhteiskunta ole kiinnostunut puuttumaan ongelmanuoren rötöstelyyn sen enempää hyvässä kuin pahassa. "Katsotaan uudestaan sitten kun joku on saatu hengiltä" on yhteiskunnan asenne.


--------------

Mietestäni monet tekijänoikeus- sananvapaus- päihde- järjestys- jokamiehenoikeus- tulllaus- vero- tielliikenne- työsuojelu- amma-
tinharjoittamis- yrittäjyya- ym. rikokset ovat sellaisia, että niistä en
itsekään ole aivan perillä, vaikka olen jo 40- vuotias. Yleensä juuri
maalikon silmissä lievähköiltä näyttävät rikokset ovat sellaisia,
että niiden rangaistuskäytännöistä on vaikea sanoa mitään täs-
mällistä, jos tietoa ei ole.

Yhteiskunnassa on myös mahdollisesti tahoja, jotka haluavat
leimata jonkin lievän rötöksen vakavammaksi jja rangaistavam-
maksi julkisuudessa, koska he hyötyvät siitä henkilökohtaisesti
näin määriteltynä. Myös päinvastainen menettely voi ainakin
teoriassa olla mahdollinen. Esim. prostituutio "rikoksena" on
aina ollut varsin häilyvä ja kyseenalainen, koska muutkin lähei-
set ihmissuhteet voidaan myös nähdä enemmän tai vähemmän
kaupankäyntinä. Tietääkseni myöskään aviorikos ei Suomen
lain mukaan ole rikos, vaikka siitä uskonnollisessa kielessä
sellaisena saatetaan pitääkin. Ainakaan sen ei mielestäni
pitäisi olla sitä.

Petri Sahervo

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
kellot12

Mietestäni monet tekijänoikeus- sananvapaus-, päihde- järjestys- jokamiehenoikeus-, tulllaus- tielliikenne- työsuojelu- ammatinhar-
joittamis- yrittäjyya- - ym. rikokset ovat sellaisia, että niistä en
itsekään ole aivan perillä, vaikka olen jo 40- vuotias. Yleensä juuri
maalikon silmissä lievähköiltä näyttävät rikokset ovat sellaisia,
että niiden rangaistuskäytännöistä on vaikea sanoa mitään täs-
mällistä, jos tietoa ei ole.



Nuoko ovat mielestäsi tyypillistä nuorisorikollisuutta?

Tekijänoikeusrikokset ehkä ovat, mutta kyllä nuoret tievät, että warettaminen on laitonta ja että rangaistuskäytäntö on antaa tekoon nähden täysin älyttömiä rangaistuksia yksittäisille kiinnijääneille.

Yhteiskunnassa on myös mahdlollisesti tahoja, jotka haluavat
leimata jonkin lievän rötöksen vakavammaksi jja rangaistavam-
maksi julkisuudessa, koska he hyötyvät siitä henkilökohtaisesti
näin määriteltynä.



Kyllä rangaistukset ovat pääsääntöisesti linjassa valtaeliitin etujen kanssa. Sellaiset rikokset, joilla uhataan eliitin oikeuksia, rangaistaan ankarasti, vaikka ne olisivat vaikutuksiltaan vähäpätöisiä (esim. verorikokset). Toisaalta eliitin valta-asemaa uhkaamattomat rikokset rangaistaan hyvin muodollisesti (esim. rahvaan keskenäinen väkivalta), vaikka ne olisivat inhimilliseltä kannalta törkeitäkin.

Sitten on muutama erityisen rangaistava poikkeus (henkirikokset, huumerikokset) ja muutama täysin älytön jonkun teollisuuden alan "tilaama" ostolaki (tekijänoikeudet).

Esim. prostituutio "rikoksena" on
aina ollut varsin häilyvä ja kyseenalainen, koska muutkin lähei-
set ihmissuhteet voidaan myös nähdä enemmän tai vähemmän
kaupankäyntinä. Tietääkseni myöskään aviorikos ei Suomen
lain mukaan ole rikos, vaikka siitä uskonnollisessa kielessä
sellaisena saatetaan pitääkin



Prostituutio ja aviorikos eivät ole rikoksia. Prostituutioon liittyy usein rikollista oheistoimintaa (ihmiskauppaa, paritusta, väkivaltaa ja sillä uhkaamista ym.), mutta seksin myyminen omin päin on laillista, kunhan ilmoittaa tulot veroilmoituksessa.

Vierailija
Saw
kellot12
Mielestäni on hieman yllättävää, että tämä
ketju ei tunnu keräävän lukijoita ja äänestä-
jiä. Osaako kukaan sanoa mahdollista syytä
siihen?
Sulla on tapana kirjoittaa etiketin vastaisesti, käyttäen omia rivivaihtoja sekä tavutusta. Tämä saattaa häiritä herkimpiä.


-------------------------------------------------

Eivätkö tekstini näykään teidän koneillanne yhtä siisteinä kuin omalla koneellani?
Jos eivät, niin otan etiketin ilman muuta käyttöön, vaikka se vaatiikin totuttelua. Tarkoitukseni ei ole ollut vaikeuttaa tietoisesti tekstieni lukemista.

Petr Sahervo

Vierailija
Eivätkö tekstini näykään teidän koneillanne yhtä siisteinä kuin omalla koneellani?
Ei näy koska luultavasti kaikilla (muilla?) on vähintään 1280x1024 reso käytössä. Sulla on ilmeisesti pienempi vaakareso.

Vierailija
Neutroni
kellot12

Mietestäni monet tekijänoikeus- sananvapaus-, päihde- järjestys- jokamiehenoikeus-, tulllaus- tielliikenne- työsuojelu- ammatinhar-
joittamis- yrittäjyya- - ym. rikokset ovat sellaisia, että niistä en
itsekään ole aivan perillä, vaikka olen jo 40- vuotias. Yleensä juuri
maalikon silmissä lievähköiltä näyttävät rikokset ovat sellaisia,
että niiden rangaistuskäytännöistä on vaikea sanoa mitään täs-
mällistä, jos tietoa ei ole.



Nuoko ovat mielestäsi tyypillistä nuorisorikollisuutta?

Tekijänoikeusrikokset ehkä ovat, mutta kyllä nuoret tievät, että warettaminen on laitonta ja että rangaistuskäytäntö on antaa tekoon nähden täysin älyttömiä rangaistuksia yksittäisille kiinnijääneille.

Yhteiskunnassa on myös mahdlollisesti tahoja, jotka haluavat
leimata jonkin lievän rötöksen vakavammaksi jja rangaistavam-
maksi julkisuudessa, koska he hyötyvät siitä henkilökohtaisesti
näin määriteltynä.



Kyllä rangaistukset ovat pääsääntöisesti linjassa valtaeliitin etujen kanssa. Sellaiset rikokset, joilla uhataan eliitin oikeuksia, rangaistaan ankarasti, vaikka ne olisivat vaikutuksiltaan vähäpätöisiä (esim. verorikokset). Toisaalta eliitin valta-asemaa uhkaamattomat rikokset rangaistaan hyvin muodollisesti (esim. rahvaan keskenäinen väkivalta), vaikka ne olisivat inhimilliseltä kannalta törkeitäkin.

Sitten on muutama erityisen rangaistava poikkeus (henkirikokset, huumerikokset) ja muutama täysin älytön jonkun teollisuuden alan "tilaama" ostolaki (tekijänoikeudet).

Esim. prostituutio "rikoksena" on
aina ollut varsin häilyvä ja kyseenalainen, koska muutkin lähei-
set ihmissuhteet voidaan myös nähdä enemmän tai vähemmän
kaupankäyntinä. Tietääkseni myöskään aviorikos ei Suomen
lain mukaan ole rikos, vaikka siitä uskonnollisessa kielessä
sellaisena saatetaan pitääkin



Prostituutio ja aviorikos eivät ole rikoksia. Prostituutioon liittyy usein rikollista oheistoimintaa (ihmiskauppaa, paritusta, väkivaltaa ja sillä uhkaamista ym.), mutta seksin myyminen omin päin on laillista, kunhan ilmoittaa tulot veroilmoituksessa.


------------------------------------------

Uskoisin kyllä, että niissä tapauksissa, jolloin lait muodostuvat käytännön syistä sellaisiksi, että ne eivät ole täysin oikeudenmukaisia oikeudenmukaisuuden asiantuntijoiden - tuomarien -silmissä, niin silloin tuomiot kuitenkin ovat oikeudenmukaisia. Tuomarin oikeuksiin käsittääkseni kuuluu se, että hän saa lukea lakia oikeudenmukaisuuden käsitteen pohjalta, eli lait todellakin olisivat juuri niin kuin oikeudenmukainen tuomari ne tulkitsee.

Luultavasti juuri väärinkäsitykset, huijaaminen, sekä liioittelu maallikoiden keskuudessa ja julkisuudessa johtaa väärinkäsityksiin ja siihen, että lakeja ei enää maallikon silmissä näytettäisikään tulkittavan oikeudenmukaisesti. Näin ei kuitenkaan välttämättä suinkaan ole. Mielestäni se, minkä varaan oikeuslaitos voi edes teoriassa rakentaa, on juuri käsitteen oikeudenmukaisuus veitsenterävä määrittely ja soveltaminen käytännön tapauksiin siten, että rikoksesta vähänkin epäselvissä tapauksissa tuomitaan aina mieluiummin liian lievä - ei koskaan liian ankara - rangaistus.

Näin mielestäni tulisi ainakin maallikon mielestä olla.

Petri Sahervo

Uusimmat

Suosituimmat