Aurinkokennojen hyötysuhde

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikk ... 40752.html

Yhdysvalloissa on kehitetty aurinkopaneeli, joka ottaa talteen energiaa koko elektromagneettisen säteilyn kirjosta. Paneeli toimii tehokkaasti siis myös yöaikaan, kertoo uuden teknologian nettisivusto Smartplanet.com.

Tavanomaiset aurinkopaneelit hyödyntävät ainoastaan näkyvää valoa. Auringon säteilystä näkyvää valoa on kuitenkin vain noin puolet. Loppuosa on silmälle näkymätöntä infrapunasäteilyä. Keksintö nostaa uuden aurinkopaneelin hyötysuhteen merkittävästi tavanomaisia paneeleja korkeammaksi. Kun tavallisissa aurinkopaneeleissa hyötysuhde on hyvissä olosuhteissa noin 25 prosenttia, uusi paneeli pääsee jopa 46 prosenttiin.

Aurinkokennojen "alhainen hyötysuhde" on johtuu siitä, että kennot hyödyntävät näkyvän valon alueelta vain muutamaa aallonpituutta.

Miten kennon hyötysuhde lasketaan, verrataanko energian tuottoa auringosta tulevaan kokonaissäteilyyn vai onko verrattu saatua energian tuottoa kyseisen allonpituuden säteilymäärään?

Aurinkoennojen hyötysuhteen paranemista on odotettu pitkään ja nyt tapahtunut kehitys on lupaavaa. Tässä mainittua tekniikkaa käyttäviä aurinkokennoja joudutaan odottamaan 5-10 vuotta. Sinä aikana pitää kehittää uuden kennon massatuotantoa ja keksiä, miten kennoista saadaan hinnallisesti edullisia.

Kommentit (3)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
eso
. Paneeli toimii tehokkaasti siis myös yöaikaan, kertoo uuden teknologian nettisivusto Smartplanet.com.



Tämän pitäisi jo riittää luokittelemaan tuo uutinen roskaluokkaan. Jos kennoa pitää mainostaa tuollaisilla älyttömyyksillä, mainiostajalla tuskin on puhtaita jauhoja pussissaan. Yöllä ei ole mitään sähkömagneettista säteilyä tarjolla sellaista määrää, että sillä on mitään merkitystä.

Tavanomaiset aurinkopaneelit hyödyntävät ainoastaan näkyvää valoa. Auringon säteilystä näkyvää valoa on kuitenkin vain noin puolet. Loppuosa on silmälle näkymätöntä infrapunasäteilyä.



Piiaurinkokennot hyödyntävät noin 1 mikrometrin lähi-infrapunasta noin 400 nanometrin violettiin. Jokainen (hyödynnetty) fotoni tuottaa vain tuon minimienergian, joten osa energiasta menee hukkaan.

Miten kennon hyötysuhde lasketaan, verrataanko energian tuottoa auringosta tulevaan kokonaissäteilyyn vai onko verrattu saatua energian tuottoa kyseisen allonpituuden säteilymäärään?



Hyötysuhde on kennosta saadun sähkönenergian suhde kennolle tulevaan kokonaissäteilyenergiaan.

Joskus puhutaan kvanttihyötysuhteesta. Se on se osuus fotoneista, jotka tuottavat hyödynnettävän varauksenkuljettajaparin. Kvanttihyötysuhde ei ota kantaa energiaan. Yleensä kaikista tietyn kynnysenergian ylittävistä fotoneista voidaan hyödyntää sähkönenergiaksi vain kynnysenergian verran.

Aurinkoennojen hyötysuhteen paranemista on odotettu pitkään ja nyt tapahtunut kehitys on lupaavaa. Tässä mainittua tekniikkaa käyttäviä aurinkokennoja joudutaan odottamaan 5-10 vuotta. Sinä aikana pitää kehittää uuden kennon massatuotantoa ja keksiä, miten kennoista saadaan hinnallisesti edullisia.



Niinpä. 99,9 %:n todennäköisyydellä lopputulos on sama kuin kaikilla aikaisemmillakin ihmeaurinkokennoilla.

Moose
Seuraa 
Viestejä203
Liittynyt2.5.2007

Tämä yöllä toimiva, infrapunasäteilyn absorboiva, kenno olisi varsin mainio kapistus jääkaappiin. Viilennyksen aikana kaapilla voisi jauhaa lämpimistä tuotteista sähköä.

kW MW GW - kWh MWh GWh - µ º • ø ¼ ¾ ¹ ² ³

Vierailija
eso
. Paneeli toimii tehokkaasti siis myös yöaikaan, kertoo uuden teknologian nettisivusto Smartplanet.com.



[quote="Neutroni"]
Tämän pitäisi jo riittää luokittelemaan tuo uutinen roskaluokkaan. Jos kennoa pitää mainostaa tuollaisilla älyttömyyksillä, mainiostajalla tuskin on puhtaita jauhoja pussissaan. [quote]

Ketjun avaaja oli poistanut tämän alkuperäisestä uutisesta,

Aurinkopaneeli kehitettiin Yhdysvaltain energiaministeriön Idahon osavaltiossa toimivassa laboratoriossa.
http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikk ... 40752.html

Toimittajien liiottelut eivät vaikuta kennon toimintaan?

Uusimmat

Suosituimmat