Kuka matematisoisi ja kokeellistaisi egyptologiaa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vaikka jokin tieteenala ei luonteeltaan olisikaan eksaktia, niin tämän ei välttämättä tarvitse tarkoittaa sitä, että menetelmä- ja luonnontieteillä ei olisi kyseiselle tieteelle mitään annettavaa. Itse olen esim. aina pitänyt arkeologiaa erittäin mielenkiintoisena tieteenhaarana verrattuna esim. tekniikkaan ( jota tosin olen muodollisesti opiskellut ), mutta sen humanistispainotteisuus on mielestäni usein sille enemmän haitta kuin etu. Monia humanistisia tieteitä luultavasti lähtisivät opiskelemaan myös matemaattisesti sivistyneet ja lahjakkaat, jos niissä vain olisi kyseisille ominaisuuksille jotakin järkevää käyttöä.

Mielestäni myös matemaattisesti lahjattomammat voisivat hyötyä esim. arkeologian matematisoitumisesta jne. jos niihin sisällytettävä matematiikka ja luonnontieteelliset menetelmät voisivat olla kattavia, mutta eivät erityisen syviä. Silloin niiden vaikeustaso ehkä keskimäärin pysyisi siedettävänä, ja matemaattiset menetelmät voitaisiin haluttaessa sivuuttaa jopa kokonaan. Arkeologia - ja muut humanistiset ym. - tieteet kiinnostavat ehkä joitakin enemmän kuin esim. elektroniikka ja fysiikka. Niiden kiinnostavuutta ei myöskään välttämättä vähennä niiden matematisoituminen yli
sen tason, jonka ne luonnostaan saavuttavat.

Sama voidaan mielestäni ehkä yleistää koskemaan monia muitakin epäeksakteja tieteitä kuin humanistisia tieteitä.

Petri Sahervo

Kommentit (9)

Vierailija

Onko kenelläkään tarkempaa käsitystä siitä, mikä on humanististen ja yhteiskuntatieteiden matematisoitumisjärjestys tällä hetkellä, ja mitkä piirteet niissä näyttäisivät matematisoituvan?

Petri Sahervo

Vierailija

Ja sillä matematisoitumisella se egyptologia sitten jotenkin muuttuisi paremmaksi vai?

Matematiikka on determinismiä eli mekaanista ts. eräs tyhmyyden alalajeista.

Kun korkeamman tason energia vaikutttaa alemmalle tasolle niin luullaan "ihmeeksi"(anomalia) vaikka kyseessä onkin lainalaisuus mutta eri tasolla.

Vrt pisteen suhde viivaan, viivan suhde tasoon ja tason suhde 3-ulotteiseen maailmaan.

ps. Missä ***** se ukkonen viipyy kun taas on niin kuuma??!!!#¤¤%¤¤##

Vierailija
fractalmind
Ja sillä matematisoitumisella se egyptologia sitten jotenkin muuttuisi paremmaksi vai?

Matematiikka on determinismiä eli mekaanista ts. eräs tyhmyyden alalajeista.

Kun korkeamman tason energia vaikutttaa alemmalle tasolle niin luullaan "ihmeeksi"(anomalia) vaikka kyseessä onkin lainalaisuus mutta eri tasolla.

Vrt pisteen suhde viivaan, viivan suhde tasoon ja tason suhde 3-ulotteiseen maailmaan.

ps. Missä ***** se ukkonen viipyy kun taas on niin kuuma??!!!#¤¤%¤¤##





-----------------------------------

Humanistiset ja yhteiskuntatieteet eivät ehkä tieteinä muuttuisi merkittävästi paremmiksi matematisoituneina tai kokeellistettuina, ( tai sitten muutuisivat ) mutta opiskelevia ne saattaisivat vetää paremmin puoleensa, ja niissä pitemmälle edenneitä tiedemiehiä ne saattaisivat tehdä sivistyneemmiksi. Muuten: "onko ufologia
ja parapsykologia matematisoitumassa? Eli arkeologia tieteenä voisi olla vaikutusvaltaisempi luonnontieteitä hallitsevien mielessä, jos sitä pystyttäisiin
matematisoimaan. Siitä tosin eivät vain kielellisesti lahjakkaat arkeologit välttämättä pitäisi.

Petri Sahervo

Vierailija

Eiköhän se matematiikka ole loppujen lopuksi vain apuväline eikä mikään itsetarkoitus. Mun hyvin vaikea ymmärtää mitä hyötyä matematisoinnista olisi juuri esim. egyptologiassa vaikkakin egyptologialle sinänsä voisi olla suurtakin hyötyä muunlaisesta poikkitieteellisyydestä nin kuin monelle muullekin kapealle tieteenhaaralle.

Vierailija

Huomasin vasta nyt, että äänestyksen kysymykseen oli pujahtanut pieni epämääräinen sananvalinta. Tarkoituksenani oli kysyä:

Pitäisikö epäeksakteja tieteitä tietoisesti yrittää matematisoida YLEISSIVISTÄViKSI?

Kysymyksen sisältö ei kuitenkaan olennaisesti muutu.

Petri Sahervo

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
kellot12
Vaikka jokin tieteenala ei luonteeltaan olisikaan eksaktia, niin tämän ei välttämättä tarvitse tarkoittaa sitä, että menetelmä- ja luonnontieteillä ei olisi kyseiselle tieteelle mitään annettavaa. Itse olen esim. aina pitänyt arkeologiaa erittäin mielenkiintoisena tieteenhaarana verrattuna esim. tekniikkaan ( jota tosin olen muodollisesti opiskellut ), mutta sen humanistispainotteisuus on mielestäni usein sille enemmän haitta kuin etu. Monia humanistisia tieteitä luultavasti lähtisivät opiskelemaan myös matemaattisesti sivistyneet ja lahjakkaat, jos niissä vain olisi kyseisille ominaisuuksille jotakin järkevää käyttöä.



Miksi matemaattinen sivistys ja lahjakkuus olisi jotain niin erinomaista että se pitää tunkea vaikka väkisin mukaan jokaiseen tieteeseen? Ja miten aiot matematisoida historiantutkimuksen? Mieleen tulee lähinnä että tutkimustulos että löytyi niin ja niin monta faaraon hautaa. Matemaatikolle se varmaankin on erittäin mielenkiintoista, jos numerot ovat autuus ja ihanuus, mutta ei-matemaattinen ihminen kysyy hautojen määrän kuultuaan että mitä sitten. Kaippa siitä määrästäkin voi kaikenlaisia päätelmiä tehdä. Mutta herättääkö se historian tosiaan niin elävänä henkiin että ihmiset saisivat tatsia siitä mitä historiassa todella tapahtui?

- En tosin ole kauhean innoissani siitäkään nykytrendistä historian taholla missä kaikesta pitää tehdä sellainen rekonstruktio että oikein päästään "pienen ihmisen" tasalle sinne jonnekin vuosisatojen tai -tuhansien päähän. Lopputulos voi olla mielenkiintoinen, mutta onko se välttämättä paikkansa pitävä? Jos joku ei ymmärrä mitä tarkoitan, niin hyvänä esimerkkinä toiminee se miten tv-dokumenteissa näyttelijäkaarti heittää jonkin häppeningin jostain tietystä tilanteesta jonka historioitsijat ovat kuvitelleet päässään että miten se on saattanut mennä. Olen lukenut jostain että minkä hyvänsä asian ihminen saa päähänsä, hän ei helposti sitä mielikuvaansa vaihda, vaikka kuulisi välittömästi jälkikäteen että saatu informaatio oli väärää. Nyt siis jos telkassa näkee jonkun kiukkuisen meikatun faaraon, niin se jää sitten mieleen kuin polttomerkittynä.

Vierailija

Ja millähän perusteella arkeologian ja historiantutkimuksen "matematisointi" muuttaisi aloja yleissivistävämmiksi? Moisen idean kehittäjän yleissivistyksen tason sen sijaan voi hyvällä syyllä kyseenalaistaa - varsinkin kun ufologia ja parapsykologia sullotaan samaan nippuun historiantutkimuksen kanssa.

Ehkäpä kannattaisi vain hyväksyä se tosiasia, että joitakin asioita nyt vain ei voi selittää tahi ennustaa matemaattisilla kaavoilla. Eikä matematiikalla leikkiminen myöskään tee pseudotieteestä tiedettä.

Vierailija
Fëanor
. Eikä matematiikalla leikkiminen myöskään tee pseudotieteestä tiedettä.




Eiköhän se kaikki inhimillinen tieteellinen puuhastelu ole tavallaan pseudotiedettä jos tieteellä tarkoitetaan jotain totuuteen liittyvää vaikka se totuus muuttuu koko ajan kaikkien tiedehemmojen suunnattomaksi kiusaksi ja "totuus" tekee sen ihan tahallaan kaiken lisäksi.

Nykyistä tiedettä voi tulevaisuudessa nauttia tahattomana komiikkana konjakin ja kahvin kanssa tarjoiltuna.

Vierailija
Fëanor

Ja millähän perusteella arkeologian ja historiantutkimuksen "matematisointi" muuttaisi aloja yleissivistävämmiksi? Moisen idean kehittäjän yleissivistyksen tason sen sijaan voi hyvällä syyllä kyseenalaistaa - varsinkin kun ufologia ja parapsykologia sullotaan samaan nippuun historiantutkimuksen kanssa.

Ehkäpä kannattaisi vain hyväksyä se tosiasia, että joitakin asioita nyt vain ei voi selittää tahi ennustaa matemaattisilla kaavoilla. Eikä matematiikalla leikkiminen myöskään tee pseudotieteestä tiedettä.



----------------------------------------------------

Itse kyllä arvostan historiantutkimusta ja psykologiaa selvästi enemmän kuin ufologiaa ja parapsykologiaa, mutta ei kai kukaan kiistä, että nuo 4 muistuttavat
ainakin yhdessä suhteessa enemmän toisiaan kuin esim. fysiikka ja parapsykologia muistuttavat? Nimittäin niiden matemaattisen aineksen määrässä. Onhan parapsykologia jo nimensäkin mukaisesti "psykologiaa".

En todellakaan tarkoittanut, että humanistisia ym. tieteitä tulisi matematisoida keinotekoisesti niiden tieteellisyyden kustannuksella, jos matematiikkaa ylipäätään edes voisi littää niihin järjettömilläkin tavoilla. Olisin kuitenkin kiinnostunut tietämään, olisiko se edes teoriassa mahdollista, ja onko sitä yritetty joskus joko perustellusti tai kieli poskessa?

Ainakin arkeologiassa on luultavasti jo näinäkin päivinä lukiotasoista
matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa esim. radiohiiliajoituksen muodossa. Arkeologisten kohteiden iänmäärityksellä onkin luultavasti varsin paljon käyttöä myös egyptologiassa. Epäilenkin, että julkisuudessa niiden matemaattiset puolet helposti lakaistaan maton alle, koska ne eivät "kiinnosta" ketään. Samalla rapautetaan kyseisten tieteiden julkisuuskuvaa.

Oman yleissivistykseni tasosta voin sanoa sen verran, että minulla luultavasti on sitä ikäisiini ( olen 40-vuotias ) verrattuna ainakin keskimääräisesti jo siksi, että olen kirjoittanut siitä todistettavasti varsin paljon. ( Katso esim. luomaani viestiketjua: "Kysyntää puhtaasti yleissivistävälle korkeakoulututkinnolle?" )

Petri Sahervo

Uusimmat

Suosituimmat