Hallitusohjelma

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mitä mieltä olette hallitusohjelmasta? Toteutuvatko vaalilupaukset?

Laitan tähän hallitusohjelman liitteet, joista käy ilmi, miten tuleva hallitus aikoo leikata ja satsata. Saattaa olla hiukka pitkä lista, mutta koska näillä aiotaan mennä seuraavat neljä vuotta niin ehkä ansaitsee paikkansa.

LIITTEET
Liite 1
Verotuksen muutokset, vaikutus verokertymään

TULOVEROTUS

Työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy.

Kunnallisverotuksen perusvähennys

- 200 milj. euroa

Työtulovähennys

- 200 milj. euroa

Asuntovelan korkovähennys:

vuonna 2012: - 15 %, vuosina 2013 ja 2014: - 5 %/v

+ 150 milj. euroa

Kotitalousvähennys:

enimmäismäärä 2 000 euroa ja korvausprosentti 45 %

+ 150 milj. euroa

YHTEISÖVERO

Verokannan alentaminen 26 %:sta 25 %:iin

- 200 milj. euroa

Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 %-yksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja 2013.

PÄÄOMA-, PERINTÖ- JA LAHJAVERO SEKÄ OSINKOJEN VEROTUS

Pääomatulot:

verokannan nosto 28 %:sta 30 %:iin

+ 100 milj. euroa
veron porrastus 32 %, yli 50 000 euroa

+ 50 milj. euroa

Perintö- ja lahjavero:
uusi porras 16 %, yli 200 000 euroa

+ 40 milj. euroa
sukupolvenvaihdosten verohuojennukseen ei muutoksia

Listaamattomien yritysten osinkovero:
ns. osinkokaton alentaminen 60 000 euroon

+ 50 milj. euroa

ARVONLISÄVERO

Sanoma- ja aikakauslehtien tilaukset: 9 %

+ 83 milj. euroa

ENERGIAVEROTUS

Turpeen veron maltillinen korotus

+ 20 milj. euroa

Maatalouden energiaveron palautuksen muutos

+ 20 milj. euroa

Windfall-vero

+ 170 milj. euroa

Energiaveroleikkurin kehittäminen EU-minimin mukaiseksi
- 120 milj. euroa

81
LIIKENTEEN VEROTUS

Autovero:
huomioidaan vähäpäästöisyys tekniikkaneutraalisti
veropohjan laajentaminen matkailuautoihin

+ 30 milj. euroa

Ajoneuvovero, käytön painottaminen verotuksessa

+ 70 milj. euroa

Liikenteen polttonesteiden portaittainen veronkorotus

+ 250 milj. euroa

MUUT VALMISTEVEROT

Alkoholin ja tupakan verotus

+ 150 milj. euroa

Makeis- ja virvoitusjuomavero:
veropohjan laajennus ja tason korotus

+ 100 milj. euroa

LISÄKSI

Jätevero

+ 20 milj. euroa

Arpajaisvero:
veron korotus 2 prosenttiyksiköllä ja Fintoton nosto samalle
verotasolle muiden peliyhtiöiden kanssa

+ 34 milj. euroa

Harmaan talouden torjunta

+ 300 milj. euroa

Pankkivero

+ 170 milj. euroa

Kemera-tuen verovapauden poisto

+ 20 milj. euroa

Kokeilu työnantajan alennetusta sotu-maksusta poistetaan
+ 7 milj. euroa

Sokeri-, pakkaus-, maa-aines- ja uraaniveroista tehdään selvitys ja niiden käyttöönotosta päätetään
puolivälitarkastuksen yhteydessä.

YHTEENSÄ

+ 1,26 mrd. euroa/ vuosi

82

Liite 2
Menojen muutokset

MENOJEN UUDELLEENKOHDENNUKSET

Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta

1. Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle
30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutus-
paikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Määrärahaa voidaan käyttää työllistämistoimien lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonalan ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoihin, oppisopimuskoulutukseen, työpa-
jatoimintaan ja/tai etsivään nuorisotyöhön.

Nuorille kohdennettujen työllisyyttä edistävien toimien lisäys 60 milj euroa/vuosi.

2. Perusopetuksen laatua parannetaan pienentämällä ryhmäkokoja, lisäämällä aamu- ja iltapäi-
vätoimintaa, vakiinnuttamalla kerhotoiminta, vahvistamalla opintojen ohjausta ja opiskeluhuol-
toa sekä edistämällä opettajien täydennyskoulutusta.

Yhteensä lisäystä 34,6 milj. euroa /vuosi ikäluokkien pienentymisen tuomien lisäresurssien
ohela.

3. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen
kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu
siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdolli-
suudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Kokeilu toteutetaan erilaisissa kun-
nissa. Kunnille varataan kokeilua varten riittävät resurssit. Aktiivipalveluiden järjestäminen on
oltava kannustavaa siten, että valtion rahoitusosuus kasvaa palveluiden mukaan. Kokeilun tu-
losten pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistä-
misessä.

Kokeilua varten varataan määrärahaa 20 milj. euroa/vuosi.

4. Pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisä-
tään.

Työvoiman palvelukeskusten toimintamallin laajentaminen koko maahan
Työpankkikokeilu laajennetaan valtakunnalliseksi.
Muiden työllisyystoimien lisääminen

Yhteensä 20 milj euroa/vuosi.

Tarkempi määrärahajako ja toimenpiteet vuodelle 2012 päätetään budjettiriihessä.

Perusturvan parantaminen

1. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuen korotus 100 eurolla kuukaudessa

Yhteensä 227 milj. euroa/vuosi.

2. Yleisen asumistuen uudistaminen: mm. tulorajojen korottaminen, omavastuiden alentaminen
ja hyväksyttyjen enimmäisasumismenojen korottaminen.

Yhteensä 48 milj. euroa/vuosi.

83
3. Toimeentulotuen perusosan korottaminen noin 6 %:lla ja kohdentamalla erityistä tukea yksin-
huoltajille.

Yhteensä 44 milj. euroa/vuosi.

4. Opintotuen sitominen indeksiin 1.9.2014 lähtien.

Vuonna 2015 15 milj. euroa.

YHTEENSÄ 334 milj. euroa vuonna 2015.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lakisääteinen kehittäminen:
mm. vanhuspalvelulaki, vammaispalvelut, perhehoito, lastensuojelu, palvelurakenteen kehittäminen,
perusterveydenhuollon vahvistaminen, oppilashuolto ja lapsiperheiden kotipalvelut.

Yhteensä 145 milj. euroa /vuosi.

Työllisyyttä ja kasvua edistävä toimet

Harmaan talouden torjunta: 20 milj. euroa/vuosi.

Ulkovartiolaiva: n. 10 milj. euroa/vuosi.

Raideliikenne: 35 milj. euroa/vuosi.

Kasvupanostukset 35 milj. euroa/vuosi jakautuen:
Finnveran riskinottokyvyn vahvistaminen 18 milj. euroa/vuosi
vihreä talous 8,5 milj. euroa/vuosi
tutkimusinfra 8,5 milj. euroa/vuosi

Lisäksi:
Panostus kaivosrahastoon Teollisuussijoituksen kautta (30 milj. euroa, kertaluonteinen)
Uusien vuokra-asuntojen korkotukilainojen omavastuukoron puolittaminen vuoden 2014 loppuun
saakka.

Ympäristön ja luonnon suojelua edistävät toimet:

Itämeren suojelu: 5 milj. euroa/vuosi.

Metsähallituksen luontopalvelut: 3 milj. euroa/vuosi.

Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot:
Metson jatko, vanhat suojeluohjelmat ja soiden suojelu 15 milj. euroa/vuosi.

84

MENOSÄÄSTÖT
vaikutus valtion menoihin vuositasolla vuonna 2015

PÄÄLUOKKA 23: VALTIONEUVOSTO

Puoluetuki

- 2 milj. euroa

Valtioneuvoston jäsenten palkkiota alennetaan 5 prosentilla. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen
ministerinpalkkiolain määräaikaisesta muuttamisesta.

PÄÄLUOKKA 24: ULKOMINISTERIÖ

Ulkoasiainhallinto

- 6 milj. euroa

Lähialueyhteistyö

- 8 milj. euroa

Kehitysyhteistyö:
taso jäädytetään vuosina 2013 ja 2014

- 115 milj. euroa

Hallituskauden puolivälissä ohjataan päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ilmastorahoituk-
seen ja kehitysyhteistyöhön. Tässä yhteydessä tavoitteena on kehitysyhteistyön BKTL-osuuden nousu
hallituskaudella.

PÄÄLUOKKA 26: SISÄASIANMINISTERIÖ

Poliisitoimi

- 10 milj. euroa

Rajavartiolaitos: rajatarkistusten automatisointi

- 2 milj. euroa

Maahanmuuttopolitiikan tehostaminen,
nopeutetaan viranomaiskäsittelyä

- 20 milj. euroa

PÄÄLUOKKA 27: PUOLUSTUSMINISTERIÖ

Puolustusvoimat ja materiaalihankinnat

- 200 milj. euroa

PÄÄLUOKKA 28: VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Julkisen hallinnon atk-uudistus

- 110 milj. euroa

Yhteishankintojen lisääminen

- 55 milj. euroa

Hallinnon tilatehokkuus

- 10 milj. euroa

Toimintamenosäästöt koko valtionhallinnossa ja toimintatapauudistukset
keskushallinnossa

- 60 milj. euroa

Järjestöjen tuet ja jäsenmaksut koko valtionhallinnossa

- 10 milj. euroa

Sektoritutkimuksen uudistaminen
(ml. sosiaali- ja terveysalan t&k-yksiköt ja Työterveyslaitos)
- 4 milj. euroa

Valtionosuudet:
valtionosuusprosentin tilapäinen muutos

- 631 milj. euroa

85

PÄÄLUOKKA 29: OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Hallinnonalan rakenteen uudistaminen

- 15 milj. euroa

Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen
perustamishankkeet

- 20,3 milj. euroa

Lukioverkon karsiminen

- 30 milj. euroa

Ammatillinen koulutus

- 28 milj. euroa

Ammatillinen lisäkoulutus

- 8 milj. euroa

Oppisopimuskoulutus

- 21 milj. euroa

Ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen
- 51 milj. euroa

Yliopistoindeksin jäädyttäminen 6 kk ajalta

- 27 milj. euroa

Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha

- 58,2 milj. euroa

Suomen Akatemia

- 28,6 milj. euroa

Toisen asteen opintojen enimmäistukiajan rajaaminen

- 1 milj. euroa

Veikkaus: siirretään Veikkauksen voittovaroista maksettaviksi
Valtion taidemuseon kustannukset säätiöittämisen jälkeen
- 19,5 milj. euroa
ja nuorisotyön rahoitusta

- 6 milj. euroa

ns. vararahaston ylärajan nosto 200 milj. euroon

PÄÄLUOKKA 30: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

Maatalouden tukimomenttien säästöt

- 40 milj. euroa

Muiden kuin maatalouden tukimomenttien säästöt

- 50 milj. euroa

Metsähallituksen tuloutuksen lisäys

20 milj. euroa

Vaalikauden aikana osoitetaan MMM:n pääluokasta 20 milj. euroa kehyksiin luettavia lisäsäästökohtei-
ta, joilla ei ole välittömiä vaikutuksia viljelijöiden tulotasoon.

PÄÄLUOKKA 31: LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

Väylähankkeet, vuodet 2014 ja 2015

- 20 milj. euroa

Merenkulun tuet

- 20 milj. euroa

TV-lupien tarkastamisesta luopuminen

- 11 milj. euroa

86
PÄÄLUOKKA 32: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

Aluehallinnon tehostaminen

- 10 milj. euroa

Elinkeinotukien kokonaisuus

- 110 milj. euroa

Uusiutuvan energian tuet

- 25 milj. euroa
Päästötavoitteiden toteutuminen varmistetaan nykypäätöksiä tehokkaammilla ratkaisuilla.

EU-rakennerahastojen kansallisen rahoitusosuuden budjetointi
- 20 milj. euroa

Vaalikauden aikana osoitetaan TEM:n pääluokasta 8 milj. euroa kehyksiin luettavia lisäsäästökohteita.

PÄÄLUOKKA 33: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Selvitetään aikuiskoulutustukien kokonaisuutta.

Vuorotteluvapaan korvaustason laskeminen, valtion osuus
- 7,5 milj. euroa
Lisäksi selvitetään vuorotteluvapaajärjestelmän jatkaminen siten, että valtion rahoitusosuus voi vähen-
tyä.

Sairausvakuutuksen lääkekorvausmenojen vähentäminen
- 113 milj. euroa

Sairausvakuutuksen matkakorvaukset:
matkakohtaisen omavastuun korottaminen 14,25 euroon
- 20 milj. euroa

Kaste- ja muu hanketoiminta

- 5 milj. euroa

Terveyden edistäminen

- 2 milj. euroa

PÄÄLUOKKA 35: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Avustukset korjaustoimintaan

- 10 milj. euroa

Energia-avustusten osalta selvitetään mahdollisuus muuttaa lämmitystapamuutosten avustaminen
tarveharkintaiseksi.

Vanhojen hissien korjausavustukset

- 15 milj. euroa

BUDJETTIRIIHESSÄ ERIKSEEN SOVITTAVAT SÄÄSTÖT

- 100 milj. euroa

LISÄBUDJETTIVARA

200 milj. euroa/vuosi

YHTEENSÄ

1,25 mrd. euroa/vuosi

87

Liite 3
Yhteisymmärrys euroalueen kriisien hoitamisesta

Suomen linja euromaiden talouskriisien hoitamisessa muuttuu ja tiukentuu. Suomen kokonaisvastuita
osallistumisessa euromaiden pelastamiseen rajataan jatkossa.

Tässä kantalinjauksessa määritetään Suomen linja kokonaisuuteen, joka käsittää neljä asiaa: Portuga-
lin lainaohjelman hyväksymisen ehdot, väliaikaisen Euroopan rahoitus-vakausvälineen (ERVV) sopi-
musmuutoksen, pysyvän Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen
muutoksen.

1. Portugalin lainoitusohjelma

Suomi korostaa sijoittajavastuun johdonmukaisesti vahvistamista tukijärjestelyissä. Suomi hyväksyy
Portugalin lainoitusohjelman edellyttäen seuraavaa:
- Suomi asettaa ehdoksi, että Portugali käynnistää neuvottelut yksityisten lainanantajiensa kanssa
näiden pysymiseksi maassa vastineeksi ohjelmasta, samalla tavalla kuin pysyvän Euroopan va-
kausmekanismin (EVM) ehtoihin on kirjattu.
- Suomi asettaa ehdoksi, että Portugali varmistaa EU-maiden lainojen takaisinmaksua myymällä
omaisuuttaan.

2. Väliaikainen Euroopan rahoitusvakausväline ERVV

Suomen kanta ERVV:n puitesopimuksen uudistamiseen etenkin 440 miljardin euron tosiasiallisen lai-
nakapasiteetin varmistamiseksi:
- Mikäli jokin euromaa pyytää ERVV:ltä lainamuotoista tukea vielä Portugalin jälkeen, on Suomi val-
mis harkitsemaan tätä vain sillä ehdolla, että Suomi saa takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä
maalta. Tämä rajaa Suomen tosiasialliset vastuut enintään Portugalin ja sitä edeltävien ohjelmien
hyväksymisen mukaiselle tasolle.
- Suomi tulee edellyttämään jo ERVV-järjestelyissä nykyistä kattavampaa velkakestävyyden arvioin-
tia.
- Suomen tavoitteena on, että mahdollisten lainamuotoisten tukipakettien yhteydessä valtion toimes-
ta pääomitettavissa pankeissa pankkien omistajat ja sijoittajat kantavat vastuunsa.
- Rahoitusjärjestelmän toimivuus tulee kaikissa oloissa varmistaa. Suomen kannan mukaan pankkien
taseiden vahvistamista tulee jatkaa ensisijassa yksityisin toimin. Mahdollisen julkisen tuen on oltava
avointa, läpinäkyvää ja vastikkeellista.
- edellä esitetyin ehdoin puitesopimukseen esitetyt muutokset ovat hyväksyttävissä.

3. Pysyvä Euroopan vakausmekanismi EVM

Suomi pitää välttämättömänä, että rahoitusmarkkinoiden kansainväliseen kriisinhallintaan on olemassa
mekanismeja paitsi maailmanlaajuisesti (IMF), myös Euroopan mittakaavassa (EVM).

Suomi hyväksyy pysyvän Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisen seuraavilla ehdoilla:
- EVM:n perustamisen yhteydessä hyväksytään velkajärjestelyä edesauttavat yhteistoimintalausek-
keet
- EVM:n lainoilla on ensisijainen asema verrattuna yksityisen sektorin lainoihin.
- EVM täyttää kokonaisuudessaan muutkin Suomen siihen esittämien aiempien kantojen mukaiset
pankkien ja sijoittajien vastuuseen liittyvät yksityiskohdat.
- EVM:n rakenne ei saa olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen,
vaan jokaisen valtion tulee vastata omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan.

88
4. Rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen muutos

Suomi katsoo, että vuonna 2008 käynnistyneeseen finanssikriisiin ja nyt esillä olevaan Portugalin sekä
jo aiemmin esille tulleiden Kreikan ja Irlannin ongelmiin, on reagoitava laaja-alaisesti, jotta tällaiset
kriisit voidaan välttää tulevaisuudessa.

Finanssimarkkinoiden vakauttaminen kestävällä tavalla edellyttää finanssimarkkinoiden avoimuutta ja
riskienhallintaa koskevien toimien nopeata kehittämistä, mukaan lukien pankkien riskinoton rajoittami-
nen ja valmius rahoitussektoriin kohdistuvien kansainvälisten verojen käyttöönottoon.

Suomi kiirehtii keinotteluluonteiseen toimintaan puuttuvan kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyt-
töönottoa mahdollisimman kattavasti maantieteellisesti. Tavoitteena tulee olla globaali vero, mutta
ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös vain EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä.

Niin ikään on tärkeää, että EU:n piirissä valmisteilla olevia rahoitusmarkkinoiden sääntelyhankkeita
kiirehditään:
- Suomi omalta osaltaan toimii niin, että komissio tuo kaikki rahoitusmarkkinoiden toiminnan paran-
tamiseen liittyvät esitykset jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn ensi tilassa sen sijaan,
että niitä käsiteltäisiin nykysuunnitelmien mukaisesti pitkän ajan kuluessa vaiheittain.
- Suomi katsoo, että pankkien stressitestit tulee toteuttaa realistisesti ja korostaa Euroopan pankki-
valvontaviranomaisten roolia testien läpiviennissä ja arvioinnissa.
- Erityisen tärkeää on ottaa käyttöön pankkivero, joka kerää etukäteen varoja mahdollisten kriisien
hoitamiseen. Jos tätä ei saada EU-tasolla sovittua, niin Suomi toteuttaa veron kansallisesti.

89
Liite 4
Hallitusneuvottelujen johtoryhmä 17.6.2011 pöytäkirjamerkintöjä

Vaalilainsäädännön uudistus

Sitoudutaan perustuslain muutokseen siten, että vaalipiirien enimmäismääräksi Manner-Suomessa
kirjataan 6–12.

Perustetaan poliittinen työryhmä. Työryhmä tekee vuoden 2011 loppuun mennessä yksimielisen halli-
tuksen esityksen vaalilaista. Hallituksen esityksessä vaalipiirit ovat nykytilanteeseen verrattuna, suh-
teellisuutta selvästi parantavalla tavalla, tasaisemman suuruiset siten, että:
- Manner-Suomessa on 12 vaalipiiriä,
- Itä-Suomen vaalipiirit järjestetään uudelleen,
- Vaalipiirien uudelleenjärjestäminen voidaan tehdä myös siten, että nykyisiä vaalipiirejä jaetaan,
- Vaalien laskentatapa on d’Hondt,
- Uudistus on voimassa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Puoluetuki

Puoluetuesta osoitetaan 10 prosenttia naistoimintaan sekä piirijärjestöjen toimintaan nykyisen 12 pro-
sentin asemesta.

Ajatushautomot

Ajatushautomotoimintaa jatketaan.

Viestintätuen arvonlisävero

Odotetaan verohallinnon uutta yleisohjetta ja oikeuskäytännön muotoutumista. Mahdolliset veroseu-
raamukset käsitellään tarvittaessa teknisenä tasomuutoksina menokehyksiin.

Koko hallitusohjelma löytyy täältä:

http://www.vn.fi/etusivu/fi.jsp

Sivut

Kommentit (171)

Vierailija

Kaikki muut häviävät paitsi valtion korkeat virkamiehet. Ainoaksi kysymykseksi jää että uppoaako kapteeni laivansa mukana vai karkaako kaukomaille.

Miten hallituspuolueet aikovat perustella äänestäjilleen tuota ohjelmaa seuraavissa vaaleissa?

Suurpääoma häviää, pienituloiset häviävät, keskituloiset häviävät. Sekoileevat vielä vähän armeijan skapparien palkanmaksussa ja leikkaavat poliiseilta niin pääsevät oikeasti kantamaan sitä poliittista vastuuta.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Jos lupauksena oli äänestäjien tahdon mukaisesti lisätä pakkoruotsitusta, valvontaa ja byrokratiaa sekä korottaa veroja, niin ihan linjassa tuo ohjelma silloin on.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Sen kristusten homovihaajan minä olisin sieltä heivannut.

Ympäristöasioiden kannalta näyttää hyvältä. Kerrankin vihreä ympäristöministeri.

Soinin kootut itkut ovat luettavissa ainakin HS:sta.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
joo
Tämä oli ihan mukava kohta:

"TV-lupien tarkastamisesta luopuminen - 11 milj. euroa"




Käsittääkseni niitä tarkastajia on ollut maanlaajuisesti ihan vaan muutamia. Neljä tai viisi. Miten ihmeessä ne ovat saaneet hassattua siihen touhuun 11 miljoonaa?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
joo
Tämä oli ihan mukava kohta:

"TV-lupien tarkastamisesta luopuminen - 11 milj. euroa"




Tarkoittanee käytännössä, että kaikki maksavat joka tapauksessa, joten ei syytä tarkastaa.

Aweb
Käsittääkseni niitä tarkastajia on ollut maanlaajuisesti ihan vaan muutamia. Neljä tai viisi. Miten ihmeessä ne ovat saaneet hassattua siihen touhuun 11 miljoonaa?



Onko palvelu yksityistetty ja joka tunti maksaa?

Pirta
Seuraa 
Viestejä501
Liittynyt15.1.2008

Uskokoon ken haluaa ...

Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi

- Avoin??? Sitä heidän tulee olla itse salailujen ja valehtelun sijaan.

- Kantaa vastuunsa kansalaisistaan??? Varakkaasta osasta hyvin, keskikastista jotenkuten ja syrjäytetyistä sekä köyhistä halveksivan katseen verran. Eriarvoisuus rehottaa tässä asiassa monella osa-alueella, mm. terveydenhoito ja asuminen.

Suomessa kaikki ovat samanarvoisia.

- Köyhiä syrjitään. Miksi köyhiä ei mainita koskaan syrjinnän yhteydessä? Koska he (poliitikot) luovat köyhyyden ja köyhät itse politiikallaan.

Hallitus toimii määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan.

- He luovat itse myös rasismin. Jos omista kansalaisista huolehditaan, niin rasismia ei synny mainittavasti.

Koko maata kehitetään alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen.

- Paitsi, että maaseudun hyvinvointi (se vähä mikä siitä on enää jäljellä) ajetaan alas kuntaliitoksilla, jotka takaavat palvelujen saatavuuden eriarvoisuuden. Valtionosuuksien leikkauksilla kunnille varmistetaan se, että kunnat eivät kykene hoitamaan valtion niille asettamia velvoitteita, jolloin kunnallisveroa joudutaan nostamaan.

Hyvinvointi syntyy työstä. Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa työtä.

- Hyvinvointi ei synny pelkästään työstä, vaan oikeudenmukaisuudesta mm. jakamalla työtä oikeudenmukaisesti ja että palkat ovat oikeudenmukaisia ja kohtuullisia. Koko kansan hyvinvointia syntyy siitä, että saadaan tarpeeksi verotuloja ja että, se kakku käytetään ja jaetaan oikeudenmukaisesti. Hyvinvointia syntyy, kun verotus on oikeudenmukaista, eikä osaa suosivaa ja kun verotuksella ei keinotella työtulojen ja pääomatulojen kesken. Hyvinvointia syntyy, kun markkinavoimille ja öky-riistäjille laitetaan rajat. Hyvinvointi syntyy oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että erottaa oikean ja väärän toisistaan teoissa ja elämässä.

- Huolehtikaa siitä, että palkallaan elää. Ihmisistä on muuhunkin kuin puunaamaan varakkaiden nurkkia koko elämänsä.

- Odotamme todella köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman syntymistä ja konkreettisia tekoja asioiden ja suuntien muuttamiseksi.

- Alv-korotus ruoan osalta on köyhän kansan kannalta törkeää.

Sukupolvien välinen tasa-arvo on hallituksen keskeinen päämäärä.

- Nostakaa heti naisten palkat miesten palkkojen tasolle vai odotammeko tätä vielä seuraavat 40 vuotta? Ei heillä ole halua, eikä tahtoa korjata tätä syrjintää.

Suomi toimii aktiivisesti Euroopan unionin toiminnan kehittämiseksi.

- Milloin kerrotte kansalaisille, ovatko EU:n liittovaltio-suunnitelmat osa tätä?

Vahvistetaan kansanvaltaa.

- Demokratian lisääminen ei näy missään. Eduskuntatalon portailla ei saa enää osoittaa mieltään. Miksi? Missä saamme sanomamme teille perille? Missä ja milloin kansalaiset saavat teiltä vastaukset kysymyksiinsä? Milloin aloitetaan hallituksen ja kansalaisten välisten kyselytunnit?

- Mitä tarkoittaa perustuslain muutoshankkeen loppuunsaattaminen?

Opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta.

- Milloin porvarillinen arvomaailma poistuu opetuksesta?

Valtion rahoitustuen avulla lisätään pieni- ja keskituloisille tarkoitettujen kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa. Tuki ohjataan ensisijaisesti pysyvään vuokrakäyttöön tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen.

- Tämän kun näkisi.

Sairausvakuutuksen lääkekorvausmenojen vähentäminen - 113 milj. euroa

- Mitä tämä tarkoittaa?

BUDJETTIRIIHESSÄ ERIKSEEN SOVITTAVAT SÄÄSTÖT - 100 milj. euroa

- Mitä nämä tulevat olemaan? Olkaa tarkkana kansalaiset.

Suomen linja euromaiden talouskriisien hoitamisessa muuttuu ja tiukentuu. Suomen kokonaisvastuita osallistumisessa euromaiden pelastamiseen rajataan jatkossa.

EVM:n (Pysyvä Euroopan vakausmekanismi) rakenne ei saa olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen, vaan jokaisen valtion tulee vastata omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan.

Muistutus kansalaisille: Kokoomuksen kelkassa käy aina huonosti!

Kokoomuksen arvot: Valehtele, juoni, kuseta, varasta, huijaa, ahnehdi, johda harhaan, riistä, hyväksikäytä ja "menesty" ovat ruttoakin pahempi tarttuva tauti, jotka voi estää vain itsehoito.

http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/ ... los/fi.pdf

Vierailija
Dredex
joo
Tämä oli ihan mukava kohta:

"TV-lupien tarkastamisesta luopuminen - 11 milj. euroa"




Tarkoittanee käytännössä, että kaikki maksavat joka tapauksessa, joten ei syytä tarkastaa.

Aweb
Käsittääkseni niitä tarkastajia on ollut maanlaajuisesti ihan vaan muutamia. Neljä tai viisi. Miten ihmeessä ne ovat saaneet hassattua siihen touhuun 11 miljoonaa?



Onko palvelu yksityistetty ja joka tunti maksaa?




Parempi ettei tarkoita sitä helkkarin mediamaksua. En kyllä rupea millekään Ylelle rahojani työntämään, menen ennemmin vaikka vankilaan.

Vierailija
joo
Parempi ettei tarkoita sitä helkkarin mediamaksua. En kyllä rupea millekään Ylelle rahojani työntämään, menen ennemmin vaikka vankilaan.



Sitähän se tarkoittaa. Tai sitten menee veroista.

Devil
Seuraa 
Viestejä1328
Liittynyt16.3.2005

Joo, Yle suosiolla vaan maksukortin taakse tai mainoksille ja organisaatiosta ja kanavista yt-neuvoteltava vähintään puolet pois. PakkoMediamaksua en myöskään tule maksamaan

X

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005

Jotain positiivista sentään.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011061 ... 4_uu.shtml

Tuleva sisäministeri Räsänen: Maahanmuuttoon tiukennuksia

Tulevan sisäasiainministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan perheenyhdistämisissä on ollut liian väljä käytäntö.

Uuden hallituksen sisäasiainministeriksi nouseva kristillisdemokraattien Päivi Räsänen saa vastuulleen myös maahanmuuttoasiat.

Räsäsen mukaan joissain suhteissa maahanmuuttopolitiikkaa olisi kiristettävä.

- Suomessa on ollut esimerkiksi perheenyhdistämisissä väljä käytäntö. Hallitusohjelmassa linjataan, että käytäntöjen olisi oltava linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa. Se tarkoittaa käytännössä tiukennuksia. Kriteereitä suunnitellaan tarkennettaviksi siten, että ehtoihin sisältyy täysi-ikäisille perhettä kokoaville kohtuullinen asunto- ja toimeentuloedellytys.

Hän sanoo kuitenkin, että joissain maahanmuuttoon liittyvissä asioissa tarvitaan lisää inhimillisyyttä.

- Puolueellamme on humaani ja ihmisoikeuksia kunnioittava lähtökohta maahanmuuttoon, mutta toisaalta on huolehdittava yhteiskunnan turvallisuudesta.

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Vierailija

- Suomessa on ollut esimerkiksi perheenyhdistämisissä väljä käytäntö. Hallitusohjelmassa linjataan, että käytäntöjen olisi oltava linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa. Se tarkoittaa käytännössä tiukennuksia. Kriteereitä suunnitellaan tarkennettaviksi siten, että ehtoihin sisältyy täysi-ikäisille perhettä kokoaville kohtuullinen asunto- ja toimeentuloedellytys.



Kyllähän sitä toimeentuloa saa veronmaksajien rahoista varmaan kohtuullisesti.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Niin mitäpä tuohon on sanomista ?
Köyhät köyhtyy edelleen ja rikkaat rikastuu, ulkomainen työvoima valtaa monia aloja , ja niillä aloilla palkkataso laskee , kiitos ulkomaalaisen "halpatyövoiman".
Nuita ulkomaalaisia hommataankin ihan tarkoituksella maahan , että saataisiin palkkatasoon reilu puotus, tuon toiminnan vastustajat hiljennetään vetoamalla rasismiin ja
ulkomaalaisvihaan , sekä jopa natsismiin.
Kuitenkin kyseessä on vain tavallisten suomalaisten palkkataso kiristyvillä EU.n markkinoilla. Emme pysy pitkään nykyisellä palkkatasolla hintojen perässä, eikä palkkatason lasku juurikaan auta verotuloja kasvamaan. Katajakarahkan hallitus siis on ko hölmöläiset
tunnetussa peittokaskussa.

Palkkataso tulee suurimalla osalla porukasta laskemaan, ja niin myöskin kotimainen kulutus.
Se tietää verotulojen laskua , ja sitä että hallituksen butjetti heittää häränpyllyä.

Viinaralli Eestin ja Suomen välillä kiihtyy, älä etteikö saavuteta sen kuuluisan kieltolain aikaisia mittasuhteita. Aikkaa jolloin laulettiin:" isot poijjaat tappeli ja pikkupoijaat joi , ja troolarit ne vironmaalta pirtua toi."

No tuo sitä saapi ko äänestää kokoomusta ja sosdemeja, jokka ovat maan oikeistolaisimmat työläisiä kaikkein eniten vihaavat puolueet.
Ihmeellinen asia tuo "hallituskiima " , siinä vaalilupaukset unohtuvat ja kaikki menevät rahan vallanhimon perässä. Ei hyvältä näytä.

Pitäs olla jonkulainen kontrolli mahollisuus äänestäjilläki, jos valtaan valitut eivät toteutakkaan vaalilupauksia, tai eivät edes pyri niitä toteuttamaan.
Neljän vuojen päästä kontrolli saattaa olla pikkusen myöhässä !

Nyt perään pitäs tuolle hallitukselle ohjelmineen järjestää kansanäänestys, ja niin monesti että kansa hyväksys hallitusohjelman, emmehän suinkaan ole orjia,,? Vai olemmeko ??
Ainaki olemma paskahousuja koko porukka , jos tuon mukisematta nielemmä.
Niinko varmasti tulemma nielemhänki, kukhan ei tee mitään , korkeintaan täällä "netissä" muutamat soittaa suutaan , ja siihen se jää kunnes yks 'kaks' olemme samassa veneessä Kreikan ja Portugalin kanssa.

Vierailija
Aslak
Niin mitäpä tuohon on sanomista ?
Köyhät köyhtyy edelleen ja rikkaat rikastuu



Höpö höpö. Pienituloisiahan tässä taas keski- ja hyvätuloisten kustannuksella suositaan, niin kuin aina.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat