Yliarvostetaanko tiedemaailmassa alakohtaista tietoa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kokonaan ilman tietoa ja sen raaka-aineita tuskin voi luoda sitä lisää, mutta informaatiota ja dataa on kaikkialla, joten kuka saa siitä eniten irti Mitkä "tiedon" lajit muuttuvat ihmisaivoissa opittuina parhaiten tietämykseksi? Miten eri informaation ja datan lajeja on järkevintä jaotella?

Petri Sahervo

Kommentit (15)

Vierailija

Vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta:

Uutta tietoa syntyy parhaiten:
Avoimesta tiedosta, kaikki tieto pitää olla kaikkien saatavilla, ja tämän takia nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on paska, se jarruttaa tiedon avoimuutta.
Tietoverkkojen kehitys sallisi paljon laajemman tiedon vapauden kuin mitä se nyt, tekijänoikeuksien takia, on.
Toki on ymmärrettävä että suurten firmojen koko bisnes perustuu tiedon panttaamiseen.

Ihminen on loppupeleissä se tekijä joka sitä dataa viimekädessä jalostaa ihmiselle käyttökelpoiseen muotoon, ja palaksi suureen palapeliin joita tarvitaan uusissa tieteellisissä löydöissä. Mitä suurempi määrä ihmisiä on prosessoimassa saatua tietoa, sen nopeammin tieto jalostuu. Harmillista että nykyään katsotaan tarpeelliseksi hidastaa tiedon jalostumisen prosessia.

Systeemi kannustaa panttaamaan tietoa, ajatteleppas jos teet jonkin mullistavan keksinnön, kerrotko sen heti kaikille, vai koitatko tehdä rahaa keksinnölläsi ? Tällaistahan se lääketeollisuuskin loppujen lopuksi on. Tiedon panttaamista, ja tiedon omistamista.

Jos minä olisin herra eliitti erkki harmaa pönöttäjä, pyrkisin nimenomaan pitämäänkin massojen sivistystason mahdollisimman alhana, jotta voisin hallita heitä tiedon ylivoimalla. Piilottaisin kaiken tiedon maanrakoon pois heidän ulottuviltaan, ja vain harvoille valituille tottelevaisille annostellen pieninä määrinä antaisin korostaakseni itseäni ja tietoni hyvyyttä ja voimannäyttönä.

Vierailija

Pölhöjä tällaiset kyselyt, missä vastausvaihtoehtojen joukko on noin tarkkaan rajattu, mutta vastausvaihtoehdot toisaalta niin kryptisesti kirjoitettuja, että vain kysymyksen asettaja tietää, mitä niillä tarkoittaa (jos hänkään).

Vierailija
Carloz
Pölhöjä tällaiset kyselyt, missä vastausvaihtoehtojen joukko on noin tarkkaan rajattu, mutta vastausvaihtoehdot toisaalta niin kryptisesti kirjoitettuja, että vain kysymyksen asettaja tietää, mitä niillä tarkoittaa (jos hänkään).




---------------------

Ainoa mahdollinen kryptinen (~salaperäinen, arvoituksellinen) mahdollinen sana, jonka löysin, on tuo eksakti (~täsmällinen). Tietämys voidaan määritellä ehkä tiedoksi, joka sisältää myös hiljaisen tiedon. Pyrin muuten kirjoituksessani yleensäkin tietoisesti välttämään kaikkia ei-yleiskielisiä sanoja, mutta kukaan ei ole täydellinen. Annoin myös aloituskommentissani ymmärtää, että datan ja informaation ( jota kutsuin "tiedoksi" ) lajeja voi olla useita, ja se jaottelu, jonka maallikkona tein, ei tietenkään välttämättä ole täydellinen. Vastausvaihtoehtoja oli 10 eli maksimimäärä, joka äänestykseen mahtuu ( tietääkseni).

Tällä kyselyllä halusin vain kiinnittää lukijoiden huomiota siihen, että tiedon raaka-aineita voidaan mahdollisesti jaotella, ja jotkut raaka-aineista ovat ehkä arvokkaampia kuin toiset.

Koska äänestys kuitenkin on mahdollinen, ja se tuli lähes välittömästi mieleen aihetta miettiessäni, niin katsoin että se voidaan epätäydellisestikin muotoiltuna liittää viestiketjuun

Petri Sahervo

Vierailija

Sinä et yhtään avaa, mitä terminologiallasi tarkoitat. Sana "lähitiede" esimerkiksi tarkoittaa yhdelle yhtä ja toiselle toista. Minulle se ei itse asiassa tarkoita vielä yhtään mitään.

Vierailija
HaukiOlli
Vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta:

Uutta tietoa syntyy parhaiten:
Avoimesta tiedosta, kaikki tieto pitää olla kaikkien saatavilla, ja tämän takia nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on paska, se jarruttaa tiedon avoimuutta.
Tietoverkkojen kehitys sallisi paljon laajemman tiedon vapauden kuin mitä se nyt, tekijänoikeuksien takia, on.
Toki on ymmärrettävä että suurten firmojen koko bisnes perustuu tiedon panttaamiseen.

Ihminen on loppupeleissä se tekijä joka sitä dataa viimekädessä jalostaa ihmiselle käyttökelpoiseen muotoon, ja palaksi suureen palapeliin joita tarvitaan uusissa tieteellisissä löydöissä. Mitä suurempi määrä ihmisiä on prosessoimassa saatua tietoa, sen nopeammin tieto jalostuu. Harmillista että nykyään katsotaan tarpeelliseksi hidastaa tiedon jalostumisen prosessia.

Systeemi kannustaa panttaamaan tietoa, ajatteleppas jos teet jonkin mullistavan keksinnön, kerrotko sen heti kaikille, vai koitatko tehdä rahaa keksinnölläsi ? Tällaistahan se lääketeollisuuskin loppujen lopuksi on. Tiedon panttaamista, ja tiedon omistamista.

Jos minä olisin herra eliitti erkki harmaa pönöttäjä, pyrkisin nimenomaan pitämäänkin massojen sivistystason mahdollisimman alhana, jotta voisin hallita heitä tiedon ylivoimalla. Piilottaisin kaiken tiedon maanrakoon pois heidän ulottuviltaan, ja vain harvoille valituille tottelevaisille annostellen pieninä määrinä antaisin korostaakseni itseäni ja tietoni hyvyyttä ja voimannäyttönä.





-------------------------------

Tuo avoin tieto oli huomiona erittäin hyvä. Sääli etten huomannut liittää sitä äänestykseen, Onneksi kuitenkin huomasin mainita, että muitakin lajeja voi löytyä. mutta jos asia kiinnostaa, niin ehkä teen uuden täsmällisemmän äänestysketjun.

Petri Sahervo
Petri Sahervo

Vierailija
Carloz
Sinä et yhtään avaa, mitä terminologiallasi tarkoitat. Sana "lähitiede" esimerkiksi tarkoittaa yhdelle yhtä ja toiselle toista. Minulle se ei itse asiassa tarkoita vielä yhtään mitään.




--------------------------

No lähitieteitä usein ovat tieteet, joita opetetaan samoissa tiedekunnissa. En edes tiedä onko olemassa virallistä lähitieteiden luetteloa, mutta omasta mielestäni niitä ovat mm.:

fysiikka-kemia-geologia
matematiikka-tietojenkäsittelyoppi-tilastotiede
humanistiset tieteet
tekniset tieteet
lääketiede-terveystiede
oikeustiede-valtiotiede-taloustiede
biologia-biokemia-biofysiikka

jne.

Petri Sahervo

Vierailija
Dredex
Ihmiset erikoistuvat myös sen takia, että siten saa pienen osa-alueen, jossa on paras / pisimmällä.


--------------------------

Mielestäni tämä ei ole erityisen hyvä syy erikoistumiselle, sillä huomattavasti nopeampaa ja vaivattomampaa on opiskella ajattelumalleja, joilla eksperttien tietämystä voidaan korvata. Internetin kehittyessä asiantuntijoiden valta sekä sellaiseksi kehittymisen paine on mielestäni vähentynyt - onneksi - ja pienemmäkin kokemuksella pystytään usein tekemään riittävän hyviä ratkaisuja. Sellaisiksi kehittyneitä on kuitenkin aina ollut, ja siksi heidän tietämystään kannattaakin hyödyntää. Itse en kuitenkaan aio opiskella asiantuntijaksi millään alalla, vaan jos kehityn sellaiseksi muita asioita tavoitellessani, niin hyvä niin. Asiantuntijuus usein näyttääkin olevan jotakin muiden yksilöiden johonkin yksilöön liittämää, osittain perusteetontakin gloriaa.

Petri Sahervo

Vierailija
kellot12
Itse en kuitenkaan aio opiskella asiantuntijaksi millään alalla, vaan jos kehityn sellaiseksi muita asioita tavoitellessani, niin hyvä niin.



Onko tämä nyt sitä samaa, kun toisessa avaamassasi viestiketjussa koetit (rivien välistä tulkittuna) saada hyväksyntää sille, että et tee graduasi valmiiksi?

Vierailija
Carloz
kellot12
Itse en kuitenkaan aio opiskella asiantuntijaksi millään alalla, vaan jos kehityn sellaiseksi muita asioita tavoitellessani, niin hyvä niin.



Onko tämä nyt sitä samaa, kun toisessa avaamassasi viestiketjussa koetit (rivien välistä tulkittuna) saada hyväksyntää sille, että et tee graduasi valmiiksi?




------------------------------

Osittain voi olla, mutta ei kuitenkaan pääosin, sillä olen jo 40- vuotias ja varsin varma siitä,
että en aio muodollisesti valmistua ainakaan niiltä aloilta, jotka olen laiskuuttani ja lahjattomuuttani ollut pakotettu jättämään kesken. Minulla on ( kuten varmasti olet huomannut ) tällä palstalla harrastuksia, jotka ainakin osittain korvaavat tätä katastrofia. Ole huoleti, kestän kyllä luuserin leiman. Olen tunnetusti varsin huonossa seurassa.

Petri Sahervo

Vierailija
kellot12

Osittain voi olla, mutta ei kuitenkaan pääosin, sillä olen jo 40- vuotias ja varsin varma siitä,
että en aio muodollisesti valmistua ainakaan niiltä aloilta, jotka olen laiskuuttani ja lahjattomuuttani ollut pakotettu jättämään kesken. Minulla on ( kuten varmasti olet huomannut ) tällä palstalla harrastuksia, jotka ainakin osittain korvaavat tätä katastrofia. Ole huoleti, kestän kyllä luuserin leiman. Olen tunnetusti varsin huonossa seurassa.



Et sinä luuseri (varmaankaan) ole. Mutta selkeästi sinulla on nyt jonkinlainen neljänkympin kriisi menossa. Samassa veneessä kyllä itsekin olen (siis nelikymppinen), tosin 33-vuotiaana otin itseäni niskasta kiinni ja sain viimein valmistuttua. Gradusta tämä tosin ei kiinni jäänyt vaan kyseessä oli kolme roikkumaan jäänyttä perustason tenttiä.

Ei valmistuminen autuaaksi tee, mutta esimerkiksi potentiaalisilla työnantajilla on taipumus suosia valmistuneita opintonsa kesken jättäneitä enemmän.

Vierailija
kellot12
Mielestäni tämä ei ole erityisen hyvä syy erikoistumiselle, sillä huomattavasti nopeampaa ja vaivattomampaa on opiskella ajattelumalleja, joilla eksperttien tietämystä voidaan korvata. - - Itse en kuitenkaan aio opiskella asiantuntijaksi millään alalla, vaan jos kehityn sellaiseksi muita asioita tavoitellessani, niin hyvä niin.



No aiotko opiskella niitä ajattelumalleja, joilla eksperttien tietämystä voidaan korvata?

kellot12
Mielestäni tämä ei ole erityisen hyvä syy erikoistumiselle, sillä huomattavasti nopeampaa ja vaivattomampaa on opiskella ajattelumalleja, joilla eksperttien tietämystä voidaan korvata.



Toisaalta ei eksperttien tietämystä voi korvata millään. Myös ne erikoistiedot tarvitaan. Jos et itse ole ekspertti, niin sinä tarvitset ekspertin apua. Tai joudut pysyttelemään alueella, joka on yleisempää, mutta silloin et siis myöskään hyödy erikoistumisen suomista bonuksista tietämykseen.

Vierailija
Dredex
kellot12
Mielestäni tämä ei ole erityisen hyvä syy erikoistumiselle, sillä huomattavasti nopeampaa ja vaivattomampaa on opiskella ajattelumalleja, joilla eksperttien tietämystä voidaan korvata. - - Itse en kuitenkaan aio opiskella asiantuntijaksi millään alalla, vaan jos kehityn sellaiseksi muita asioita tavoitellessani, niin hyvä niin.



No aiotko opiskella niitä ajattelumalleja, joilla eksperttien tietämystä voidaan korvata?

kellot12
Mielestäni tämä ei ole erityisen hyvä syy erikoistumiselle, sillä huomattavasti nopeampaa ja vaivattomampaa on opiskella ajattelumalleja, joilla eksperttien tietämystä voidaan korvata.



Toisaalta ei eksperttien tietämystä voi korvata millään. Myös ne erikoistiedot tarvitaan. Jos et itse ole ekspertti, niin sinä tarvitset ekspertin apua. Tai joudut pysyttelemään alueella, joka on yleisempää, mutta silloin et siis myöskään hyödy erikoistumisen suomista bonuksista tietämykseen.




---------------------------

Mielestäni voi olla paljon sellaista tietoa, jonka saavuttamiseen ei todellisuudessa edellytetä kymmeniä vuosiä kestänyttä opiskelua.( Meidän kaikkien tulisi oppia kyseenalaistamaan jonkin tiedon saavuttamiseksi tarvittu aika ja työmäärä. ) Myöskään ekspertit eivät välttämättä ole asiantuntijoita sen erottamisessa, mikä heidän tietämyksessään on tuota niin arvostettua syväopittua tietoa.

Luultavasti asiantuntijatiedossa on jokin osuus muuta tietoa, ja toisaalta taas muiden tiedossa voi olla todellisuudessa asiantuntijan tietoa. En kuitenkaan kiistä sitä, etteikö asiantuntijatieto käsitteenä ansaitsisi olla olemassa, sillä laajasti ymmärretty kokonaisnäkemys jostakin kysymyksestä usein tekee siitä asiantuntijatietoa. Ehkä juuri tietämys hiljaisine tietoineen muodostaa valtaosan tuosta asiantuntijatiedosta.

Petri Sahervo

Stinger
Seuraa 
Viestejä4719
Liittynyt18.2.2006

Miten voi yliarvostaa alakohtaista tietoa? Itse ainakin arvostan ihan perusduunareissa niitä erilaisia alaansa osaavia eksperttejä kuten myös siellä ylemmällä tasolla olevia erilaisia uutuuksia ja elämää helpottavia tuotteita kehitteleviä ihmisiä. Jos näitä henkilöitä ei olisi, niin en voisi esim. pyytää jonkin kodinkoneen rikkoutuessa alan ammattilaiselta apua ja toisaalta sitten en voisi myöskään ostaa niitä jokapäiväistä elämää helpottavia koneita/palveluita tms. muutakaan vastaavaa. Jos jollain työtä välttelevällä tyypillä on ihanteena kehujen saaminen olemattomasta ja itketään sitä, ettei siitä mitään tekemättömyydestä anneta mitaleja, niin sori vaan, meikäläinen ainakin arvostaa eri alojen ammattilaisia ihan alasta ja koulutustasosta riippumatta. Perusduunarikin voi olla omalla alallaan aika säteilevä ja ammattimaisuudellaan häikäistä monenkin ihmisen elämää.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Vierailija

Tietoa voi hankkia eri tavoin. Mutta totuus on se, että tietoa pitää sitten myös olla. Ja jos aiot todistaa tietämyksesi, niin sinun pitää käydä suorittamassa jokin tutkinto. Tietysti voit olla suorittamattakin, mutta silloin uskottavuus on toinen juttu.

Ja kyllä, käytännön työssäkin oppii asioita. Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö kirjoistakin opi uusimpia tietoja.

Toisaalta sekä teoreetikko että käytännön työntekijä saattavat olla lusmuilijoita, jotka toki jotain osaavat, mutta eivät kunnolla.

Edelleen käytännön työntekijä ja teoreetikko ovat ihan eri asioitakin. Käytännön työntekijän on huolehdittava ensisijaisesti siitä, että saa edes jotain tehtyä niin, että asiakkaat maksavat siitä. Teoreetikko puolestaan voi askarrella lennokkaasti erilaisten teorioiden parissa vaikka teoria ei vielä olisikaan edes edennyt niin pitkälle, että sitä voisi vielä soveltaa mihinkään.

Myös teorioita tarvitaan, koska niitä kautta kehitetään uutta teknologiaa. Tietenkin myös käytännön työntekijöitä tarvitaan. Toisaalta ei käytännön työntekijästä ole automaattisesti uuden teorian kehittäjäksi. Teorian kehittäminen on myös raskasta puuhaa, kun pitää vääntää tutkielmia, laskentoja, todisteluita, käydä konferensseissa hakemassa vertaisarviointia, seurata alan uusimpia suuntauksia, jne. Tähän kaikkeen taas käytännön henkilöllä ei ole aikaa.

Teoreetikon ja käytännön henkilön tulee kommunikoida keskenään, jotta uusi teknologia olisi käytännönläheistä. Mutta kyllä se vain on niin, että vaikka käytännön henkilö saattaakin tehdä jotain keksintöjä, niin uusi teknologia tulee pääsääntöisesti teoreetikoilta ja suuremmilta firmoilta, mitä sitten muut käyttävät päivittäisessä työssään.

Käytännön henkilön on turha esimerkiksi kehittää sähköpostiohjelmaa, kun on olemassa firmoja, jotka niitä kehittävät.

Uusimmat

Suosituimmat