Kirja tekeillä, vinkkejä kaivataan

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tervehdys pitkästä aikaa.

Päätin joutessani kirjoittaa kirjan kun keksin mukavan vetävän juonen. Lajityyppi on trilleri ja kirjasta on tulossa n. 500-sivuinen.

Ongelmani on yksioikoisuus, mitään oikein toimivaa sivujuonta ei tunnu löytyvän millään.

Jos teillä on ideoita juonen pätkiksi, muttei halua/kykyä kirjoittaa kirjaa, niin otan niitä mielelläni vastaan jos vaikka jotain käyttökelpoista löytyisi.

En mielelläni paljastaisi liikoja kirjasta etukäteen, mutta urakan helpottamiseksi paljastan sen verran että kyse on väärennösrikoksesta ja salaliitosta, päähenkilö on ristiriitainen tyyppi jolla on yhteyksiä myös alamaailmaan.

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Tuo kirja on kirjoitettu jo niin monesti, että järkevintä olisi keksiä jotain omaperäistä.

Jotain tavallisimpia sivujuonia voisi olla päähenkilön yksityiselämän ja "uran" välinen suhde, kehittelet jotain romanssinpoikasta yms. hääräämään sinne taustalle. Myös menneisyydestä voi aina ilmestyä joku tyyppi mukaan kuvioihin sekoittamaan pakkaa. Päähenkilö voi myös sattuman kautta tai kriisissään aloittaa jonkun tyhjänpäiväisen harrastuksen, joka osoittautuu kirjan lopussa avaintekijäksi. Sivujuonien kannattaa jotenkin yhtyä päätarinaan lopussa että kokonaisuudesta tulee enemmän kuin osiensa summa.

Jos intoa löytyy 500-sivuisen kirjan tekemiseen, luulisi sivujuonienkin syntyvän kuin luonnostaan? Kannattaa toisaalta myös harkita, kannattaako kirjaan tunkea välttämättä mitään sivupolkuja jos ne eivät ole kovin oleellisia varsinaisen tarinan kannalta. 500-sivuisen teoksen sijaan voisit tehdä parisataa sivuisen tiukan ja helppolukuisen trillerin.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006

Sivujuonia ei kannata alkaa liimata päälle, niiden pitäisi syntyä melko lailla itsekseen, kun purat tapahtumien ja henkilöiden taustoja tekstiksi vanhan "näytä, älä selitä" -ohjeen mukaisesti, tai kasaat lisää esteitä matkan varrelle. Monimutkaisissa juonissa on polkuja, jotka ensin näyttävät sivujuonteilta, mutta ovatkin lopulta pääjuonen juurakkoa. Ihan tyylipuhdas sivujuoni on pääjuonesta irrallinen kaarre; sellaista voi käyttää vaikkapa tapahtumien historian, henkilösuhteiden, luonteenpiirteiden tai sellaisten valottamiseen, niin, että pääjuonessa hahmojen tekemät ratkaisut tuntuvat luonnollisilta ja perustelluilta. Esimerkiksi, pääjuonessa protagonisti saattaa haksahtaa vähän liian helpon oloisesti femme fataleen, jolloin sopivalla sivujuonella - protagonistilla on ollut tällaisia piirteitä aiemminkin ja ne liittyvät johonkin hänen luonteenpiirteistään - voidaan tukea ratkaisua.

Jos kaipaat pääjuoneen lisää juurakkoa ja kaarteita, niin kasaa lisää esteitä hahmoille. Protagonistilla on sovittu tapaaminen. Sen sijaan, että hän vain menisi sinne, hän huomaakin, että hänen autonsa on varastettu.

Jos kerran tarinasta nyt jo tulee 500 sivua, niin ei se enää lisää ainesta tarvitse; ennemmin se saattaisi tarvita ylimääräisten rönsyilyjen poistamista. Romaanin keskimitta Suomessa(*) lienee jotain 300-350 sivua eli voit pudottaa sellaisen 150 sivua ylimääriä pois, ja koota niistä aineksista sitten uuden romaanin.

(*) Olen antanut itseni ymmärtää, että anglo-amerikkalaisessa maailmassa erityisesti pokkarit venytetään 500-600 sivuun tai ylikin, koska kuuleman mukaan satunnainen lukija tarttuu helpommin paksuun pokkariin.

homo
Tuo kirja on kirjoitettu jo niin monesti, että järkevintä olisi keksiä jotain omaperäistä.



Vanha viisaus sanoo, että kaikki tarinat on ehditty kertoa jo. Hyvin toteutettuna lenkkimakkarastakin saa kuitenkin maistuvan aterian.

Vierailija
homo
Tuo kirja on kirjoitettu jo niin monesti, että järkevintä olisi keksiä jotain omaperäistä.




Yhdyn edelliseen kirjoittajaan tämän osalta. Kaikki tarinat on jo kerrottu moneen otteeseen ja kaikki riippuu siitä, missä paketissa tuttu klisee tarjotaan. Muuten kyllä oli avuksi oleva teksti.

Mitä Makon tekstiin tulee niin hienoja ideoita tuli paljon, kiitos niistä. En kuitenkaan luultavasti syyllisty rönsyilevään kerrontaan koska leipätekstin kirjoittaminen on se osa kirjoittamista mitä eniten vihaan. En vain usko että kehittelemäni juonen ympärille saa hyvän kirjan pienemmässä sivumäärässä.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
AvunTarpeessa
En kuitenkaan luultavasti syyllisty rönsyilevään kerrontaan koska leipätekstin kirjoittaminen on se osa kirjoittamista mitä eniten vihaan.



Joo, ei se kyllä mitään herkkua ole. Jotta itse saan säilytettyä mielenkiinnon koko projektin(*) ajan, niin käytän sellaista välimallin "middle-to-everywhere" -periaatetta eli lähden sekä kirjoittamaan että suunnittelemaan yhtä aikaa. Isoja opetuksia oli aikoinaan se, että tekstistä voi melko huoletta jättää kaikki tylsät kohdat pois, ja kirjoittaa vain ne kohdat, joista on kiinnostunut; ihmisen kyky sitoa tapahtumat yhteen on hämmentävä

(*) Aloitin kirjoitusharrastuksen alkamalla kirjoittaa pidempää tekstiä, mutta pakon sanelemana olen nyt kolmatta vuotta saattanut valmiiksi novelleja. Keskeneräisiä tarinoita, pitkiä ja lyhyitä, on koko ajan auki paljon, mutta novelleihin voi saada kommenttejakin, ja niitä voi tyrkyttää muuallekin kuin kokeilla onneaan kustantajan kanssa.

AvunTarpeessa
En vain usko että kehittelemäni juonen ympärille saa hyvän kirjan pienemmässä sivumäärässä.



No sitten sulla ei ole kauheasti vaihtoehtoja

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Protagonisti on hintti joka paranee juonen edetessä parafiliastaan herätysliikkeen avulla, joka sitten lopulta käännyttää hänen tyttärensä haaremin kohduiksi ja isäpappa jättää salaliitot sikseen ja lähtee Sambiaan teloittamaan koko seurakunnan.

Vähän niinku hämärästä aamunkoittoon siis, tosin ilman vampyyreitä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Jaa että ensin juoni kyselemällä. Kai sitten kirjoittajaakin kannattaisi kysellä. Pienellä provikallahan nuo tekevät.

Eikös juuri joku rouvapari kärynnyt tuollaisesta?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Homoseksuaaliksi paljastuva enomies?

Se päättää että enää se ei elä valheessa. Se laittaa valkoiset farkut jalkaan ja julistaa olevansa gay! Sen vaimo järkyttyy ja ottaa avioeron jonka jälkeen se masentuu elämänsä romahdettua ja vetää kourallisen unilääkkeitä ja bacardia. Enomiestä se surettaa toki mutta se ei silti kadu mitään koska saa vihdoin olla vapaa.

Saanko nimeni lopputeksteihin?

Vierailija

Tekee James Bond-Austin Powers muunnoksen. Jokin klassikko ja sotkee siihen eri tyylin ja persoonia. Se elää hauskasti, klassikon rakenteella.

Analysoi muutaman klassikon rakenteen. Jakaa ne osiin ja sekoittaa hatussa ja koettaa arpoa jotain mielekästä. Staattiset rakenteet voi elävöitta päähekilöiden muisteloilla joiden näkemysten erot luo jännitteitä.

Keskushahmot muuten edustaa aina keskiluokkaisia arvoja (ei kuse porttikongiin) ja konnat alaluokkaisia. Kusessa oleva juoni kaunotar antaa aina urholle hommia, joka on jo saanut naisilta siipeensä.

Luo henkilöhahmoja vaikka tuttujaan käyttäen ja arpoo sitten konnan ja kirjoittaa syyn siihen miksi se siihen päätyi.

Vierailija
Paul M
Jaa että ensin juoni kyselemällä.



Käyttäisin ennemmin ilmaisua idea sivujuoneen.

Varsinainen juoni on jo ja perustekstin runkokin kirjoittamista vaille valmis.

Niin yllättävä aihepiiri etten usko alkuunkaan että pystyisitte tarjoamaan jotain sellaisenaan käyttökelpoista.

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007

Sivujuonien pitäisi myös olla nidottu kokonaisuutena siihen pääjuoneen. Mieti miten sitä juonta voisi hyvin analysoida ja lisää sivujuoni sitten sen kautta. Maailmassa on aiheita paljon. Itse teen kanssa luovia projekteja ja ideoita on niin paljon että pitää siitä luonnollisesta kehitysprosessista leikata turhia rönsyilyjä pois mitkä eivät tue alkuperäistä ajatusta, tarinaa tai sanomaa. Luova projekti tavallaan muodostuu ja rakentuu sellaiseksi luonnostaan, ei siihen pakottamalla. Täysin juonesta irrallisen sivujuonen tunkeminen tuntuu minusta huonolta ajatukselta mutta voin olla väärässäkin samaten kuin päättäminen ennen kirjoitusprojektia että tästä tulee se 500 sivua pitkä kirja.

Analyysejä pohjaksi voisi olla esim psykologiset teoriat tai yhteiskunnalliset. Käsityksesi rakkaudesta tai rakkaudettomuudesta, rakkauden menettämisestä, itsensä kadottamisesta, vanhenemisesta, oikeusjärjestelmästä... Ihan mitä vain kunhan tiedät aiheesta ja koet sen itsellesi tärkeäksi.

Sivujuonia voisi olla vaikka itsemurha, systeemeissä epäonnistuminen, teiniraskaus, uskonsa menettäminen, vankeus, päähenkilö voisi tappaa jonkun tai muuta vastaavaa. Maailmassa on paljon tärkeitä aiheita joita voisi käyttää. Mutta älä lisää sellaista aihetta mistä et itse tiedä yhtään mitään.

Onhan ketju miten kirjoitatte jo olemassa jossa jotkin palstalaiset ovat ihan kirjaa väsänneet.

psykologia-aivot-ja-aistit-f12/miten-kirjoitatte-t45270.html

Idean saadessani yleensä hankin sellaisen vihkosen mihin voi kirjoittaa tärkeitä asioita joihin tietyissä vaiheissa voisi kiinnittää huomiota.

EV+
Seuraa 
Viestejä770
Liittynyt24.12.2010

Päähenkilö voisi tämän pääjuonen ohella pelastaa sutenöörien barbituraattiriippuvaiseksi koukuttaman nuoren tytön joka on karannut kotoa ja on nyt prostituoitu. Hän voisi viedä tytön veneelleen ja lääkärituttaviensa konsultaation avulla aloittaa vieroitushoidon. Sitten hän voisi jo 48 tunnin sisällä panna tyttöä paljaalla välittämättä tämän menneisyydestä. Seuraavaksi hän kävisi hoitelemassa sutenöörit kuin Travis Bickle ikään Taksikuskissa.

Seuraavaksi tulisikin yhteydenotto pomolta ja Kell.. eiku päähenkilö jatkaisi päätehtävänsä suorittamista jättäen tytön lääkäripariskunnan hoteisiin siksi aikaa.

(Nuita barbituraatteja ei enää oikein ole markkinoilla joten siihen vois vaihtaa vaikka amfetamiinin tilalle.)

Vierailija

Yhessä Salaisten kansioiden jaksossa oli hauska idis, siinä kerrottiin että se salaperäinen tupakkimies, kylmäverinen g-mies, kirjoitteli harrastuksekseen dekkaritarinoita tms. mutta kehnohkolla menestyksellä. Tupakkimies ei saanut oikein tarinoitaan julkaistuksi vaikka eli itse kokopäiväisesti salaliittojen maailmassa, hauska kontrasti mielestäni. Otahan tosta koppi.

Vierailija

EV+ nähtävästi yritti olla hauska, mutta tuossa voisi hyvinkin olla jotain.

Mun avainajatus on tehdä päähenkilöstä kaikkea muuta kuin puhdas pulmunen, mutta se ei toisaalta saa olla ihan läpimätäkään. Jos nykykirjailijoissa joku ottaa mua erityisesti päähän, niin se että päähenkilö on aina hyvis tai pahis ilman kompromisseja. Todellisessa maailmassa kuitenkin on myös harmaan sävyjä. Loppuratkaisun jälkeen olisin tyytyväinen jos lukija joutuisi miettimään kumpaa puolta päähenkilö edusti.

Barbaarilta tuli ihan hyvä teksti, mutta mulle sinänsä tarpeeton. On toki tyhmää kirjoittaa aihepiiristä mistä ei tiedä mitään, mutta tiedonhan voi hankkiakin. Mulle ainakin se taustatutkimuksen tekeminen on kirjan kirjoittamisessa juuri se osa mistä eniten pidän. Yleissivistys kasvaa ja joskus voi löytyä yllättäviäkin tietoja. Sivujuonen osalta kyllä tyydyn mielelläni helppoon ratkaisuun, mutta ei tulisi mieleenikään kirjoittaa pääjuonta aihepiiristä joka on ennestään tuttu.

Vierailija
Clonsilla
Yhessä Salaisten kansioiden jaksossa oli hauska idis, siinä kerrottiin että se salaperäinen tupakkimies, kylmäverinen g-mies, kirjoitteli harrastuksekseen dekkaritarinoita tms. mutta kehnohkolla menestyksellä. Tupakkimies ei saanut oikein tarinoitaan julkaistuksi vaikka eli itse kokopäiväisesti salaliittojen maailmassa, hauska kontrasti mielestäni. Otahan tosta koppi.



Juuri tän tyylisiä vinkkejä tarkoitin. Tuskin saan tästä mitään irti, mutta aion kyllä ainakin pyöritellä ideaa hetken.

Pirta
Seuraa 
Viestejä501
Liittynyt15.1.2008

Kiinnostaako aiheesi naisia?

Haluatko heitä lukijoiksi?

Jos kirjassa liikutaan ainoastaan "miesten maailmoissa", niin silloin ainakaan mua ei kirja tule kiinnostamaan.

Rakkaustarina PH:n (jos hän on mies?) ja naisen välillä sytyttää ehkä miehiä, mutta ei ajattelevia naisia.

Tsemppiä kirjoittamiseen!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat