Occamin partaveitsestä Einsteinin hiomakiveen...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kerätään tähän ketjuun Occamin partaveitsi- tyylisiä tieteellisiä periaatteita mahdollisimman monta ja monelta alalta. Onko niitä muuten kovinkaan monia? Kyseisiä periaatteita saa myös määritellä jne. - keksiä jopa uusia.

-------------------

Occamin partaveitsi (usein myös Ockhamin partaveitsi, säästäväisyyden periaate ) on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita kaikkein yksinkertaisin... ( Wikipedian määritelmän alkulause )

...Occamin partaveitselle on olemassa Albert Einsteinin aikoinaan esittämä tarkistuskorollaari, Einsteinin hiomakivi, jonka mukaan teorian tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, muttei liian yksinkertainen, ollakseen todennäköisimmin tosi. Sen mukaan monimutkaisempi teoria, joka selittää asiat yksinkertaisempaa paremmin ja aukottomammin, on todennäköisimmin tosi. Wilhelm Ockhamilaisen kiistakumppani Walter Chatton esitti partaveitselle ”antipartaveistä”: jos pienempi määrä entiteettejä ei riitä, oleta lisää... ( Wikipedia )

Petri Sahervo

Sivut

Kommentit (39)

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009

Varokaa mustia aukkoja. Moni fysiikkaan pintapuolisesti perehtynyt ei ole pystynyt tuottamaan järjellellistä lausetta jouduttuaan aukon vetovoimakenttään.

Eusa
Seuraa 
Viestejä13404
Liittynyt16.2.2011

Jos painovoiman voi ennustettavasti kuvata kaareuttavan avaruuden gravitaationa, valitsen mieluummin sen kuin massapisteiden välillä hiukkasvaihdolla välittyvän voiman. Jos voisi laatia vastaavan geometrisen version gravitaatiomuutosten välittymiselle, ostaisin myös sen selitysmallin mieluummin kuin gravitaatioaallot.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Eusa
Jos painovoiman voi ennustettavasti kuvata kaareuttavan avaruuden gravitaationa, valitsen mieluummin sen kuin massapisteiden välillä hiukkasvaihdolla välittyvän voiman. Jos voisi laatia vastaavan geometrisen version gravitaatiomuutosten välittymiselle, ostaisin myös sen selitysmallin mieluummin kuin gravitaatioaallot.

Mihin gravitaatio vaikuttaa tyhjässä avaruudessa?

Vierailija

Löysin Wikipediasta taas erään periaatteen, joka varmasti on suurelle yleisölle tuntemattomampi kuin aiemmin mainitut. Olen kuitenkin lukenut Eino Kailan filosofisia kirjoja, joten tämä kommentti olkoon vaatimaton kunnianosoitus hänelle. Luonnontieteiden ulkopuolellakin näyttää olevan periaatteita ( filosofiahan tosin sisältää matemaattisia piirteitä logiikassaan )

Koeteltavuuden periaate

Koeteltavuuden periaate on filosofi Eino Kailan muotoilema periaate. Kailan mukaan kaikki todellisuutta koskeva tieto on peräisin havainnoista. Hänen muotoilunsa mukaan:
»Jokaisesta todellisuutta koskevasta väitteestä täytyy seurata tiettyjen kokemuslauseiden joukko, joka muodostaa puheenalaisen väitteen reaalisisällön. »
(Kaila 1939, s. 183.)

Hieman laajemmin sama periaate voidaan muotoilla esimerkiksi seuraavaan tapaan:
»Jokaisen teorian, oli se mitä laatua tahansa, täytyy olla ”koeteltava”. Se merkitsee: siitä täytyy kokemukseen nähden seurata jotain määrättyä, mihinkä sen pätevyys perustuu. Sillä todellisuudesta tiedämme vain kokemustemme kautta. Mikä teoriasta seuraa kokemukseen nähden, on teorian ”asiallinen sisällys”. »
(Kaila 1986lähde tarkemmin?, s. 187.)

Lainaus: ( Wikipedia )

Petri Sahervo

Vierailija

Havaintotodellisuudessa ympyrän kehän suhde halkaisijaan ei ole pii, sillä avaruus on kaareutunut eikä ole Eukleidinen. Pii ei siis ole koeteltavissa. Kuitenkin pii on tasan pii matematiikassa eli koeteltavuuden periaate ei toimi, sillä matematiikka koskee todellisuutta ts. siinä on tosia ja epätosia laauseita.

Vierailija

Taas samasta lähteestä löytyi pari muuta periaatetta. Ensimmäinen kuulostaa tutulta (vrt. verifiointi) koeteltavuuden periaatteen tavoin, mutta ei kuitenkaan ymmärtääkseni ole ainakaan täysin samaa tarkoittava:

Verifikationismi (< lat. verificare 'todentaa' < verus 'tosi') on loogiseen empirismiin kuuluva tieteenfilosofinen periaate, jonka mukaan jokainen mielekäs lause on voitava osoittaa joko todeksi tai epätodeksi (todentaa) suorien havaintojen kautta (verifikationistinen merkitysteoria).

Verifikationismista luovuttiin, koska se oli liian ankaraa...

Tämä taas on kaikille tuttu:

Falsifiointi eli falsifioiminen (< lat. falsus, 'väärä') tarkoittaa väitteen osoittamista vääräksi.[1] Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka on periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla.

Karl Popper esitti ensimmäisenä, että teoriaa voitaisiin pitää tieteellisenä vain, jos se periaatteessa voisi olla todistettavissa tutkimuksella vääräksi. Falsifikationismi korvasi verifikationismin, kun havaittiin, että mitään universaaliväitettä ei voida todistaa oikeaksi empiirisesti. Tunnettu esimerkki tästä ongelmasta on Carl Hempelin väite ”kaikki korpit on mustia”, jonka voisi verifioida vain tarkistamalla kaikki korpit, nyt, menneisyydessä ja tulevaisuudessa.

Molempien määritelmien lähde: ( Wikipedia )

Petri Sahervo

Vierailija

Mitä kauniimpi nainen seurassasi on, sitä epätodennäköisempää on, että hän mielistelee sinua puheissaan - paitsi säälistä! Siinäkin tapauksessa hän useimmiten tekee vain työtään.

Petri Sahervo

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
korant
Jos maassa on lunta, sitä on todennäköisesti katollakin.



Tuo nyt meni aivan pieleen. Kyseessä on sääennuste. Juttu menee niin että jos on vappuna lunta katolla, on sitä myös ojassa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
kellot12
Mitä kauniimpi nainen seurassasi on, sitä epätodennäköisempää on, että hän mielistelee sinua puheissaan - paitsi säälistä! Siinäkin tapauksessa hän useimmiten tekee vain työtään.

Petri Sahervo


Ei pidä paikkaansa.

Vierailija
Paul M
Tuo nyt meni aivan pieleen. Kyseessä on sääennuste. Juttu menee niin että jos on vappuna lunta katolla, on sitä myös ojassa.
Totta, mutta en minä tuommoisia muista kielellisesti lahjattomana. Olipahan oma versio aiheesta.

Vierailija
CE-hyväksytty
kellot12
Mitä kauniimpi nainen seurassasi on, sitä epätodennäköisempää on, että hän mielistelee sinua puheissaan - paitsi säälistä! Siinäkin tapauksessa hän useimmiten tekee vain työtään.

Petri Sahervo


Ei pidä paikkaansa.


--------------------

Ei ehkä pidäkään, jos ajatellaan, että mielistelyyn on syynä jokin pyyde. Nainen voi esim. haluta, että kuljetat hänet kotiin ravintolaillan jälkeen, jolloin hän saattaa puhua siten vähän ennen pilkkua. ( Oma vikasi, jos kuvittelet saavasi mitään suurempaa ). Toisinaan kuitenkin esim. tarjoilijattaret saattavat suhtautua sinuun siten. Mielistely kuitenkin yleensä tunnistetaan, joten sitä käyttävät eivät voi tehdä niin, elleivät ole erityisen taitavia ( jotkut naiset ovat ) Tällä lausumallani kuitenkin ajoin takaa sitä ajatusta, että ihminen on ja toimii pyyteittensä armoilla, eikä kauniilla naisella useinkaan ole yhteenkään mieheen mitään todellista pyydettä, jota lähteä mielistellen toteuttamaan, ellei hän tee työtään. Olikohan tässä muuten edes siteeksi totta?

Petri Sahervo

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008

Gödelin epätäydellisyyslauseet.

Lukuteorian sisältävä aksiomaattinen järjestelmä on epätäydellinen, sillä aina on olemassa tosia lauseita joita ei voi todistaa järjestelmän sisäisillä menetelmillä.

Havainnoivissa tieteissä on aina havaintojen epätäsmällisyys ongelmana. Gödelin ansiosta tiedetään, että matematiikkakin voi sisältää "havainto-ongelmia" ei-todistettavissa olevien mutta kuitenkin tosien lauseiden muodossa.

Tuosta pessimisti voisi arvata, että täydellistä kaikkeuden teoriaa ei koskaan voi rakentaa, sillä se tulee aina sisältämään ei-todistettavissa olevia lauseita.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat