Satelliitit - Mitä kaikkea roskaa siellä taivaalla kiertää?

Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009

En löytänyt pikaisella haulla ihan vastaavaa ketjua, joten loin tämän nyt sitten.

Eli ketjun tarkoitus olisi palvella yleisenä keskustelupaikkana satelliiteista niiden laajemmassa merkityksessään - pienet suurempaa kiertävät massakappaleet. Kaikki tutkimussatelliiteista avaruusromuun ja satelliittitekniikasta kiertoratojen fysiikkaan vaan tänne.

Rupesin pohtimaan tämän uutisen, joka kertoo avaruusromun uhanneen avaruusasemaa, pohjalta tuon romun vaarallisuutta.
Aina muistetaan huomauttaa, miten kiertoradalla kiitävä pölynhiukkanen voi saada pahempaa jälkeä aikaan kuin vaikkapa luoti, mutta eivätkö kaikki kutakuinkin samaa rataa kiertävät satelliitit kulje samaan suuntaan, jolloin nopeusero ei voi olla läheskään yhtä merkittävä? Tietysti kiertoradat ovat enemmän tai vähemmän elliptisiä, jolloin keskinäistä nopeuttakin toki löytyy, mutta löytyykö kuitenkaan ihan mahdottomasti? Miten pieniä kappaleita tarkkailtava avaruusromu pienimmillään on ja miten sitä (sitä pienintä sorttia) seurataan?
Entä risteävätkö yleisimmin käytetyt selvästi erityyppiset kiertoradat keskenään? Mitä jos kaksi tyystin eri suuntiin kulkevaa satelliittia kokisivat täyden nokkakolarin? Olisiko syntynyt romu vaaraksi edes satelliittien tiheimmin liikennöimillä kiertoradoilla? Meinaan, että äärellinen määrä romua harventuu nopeasti avaruuden laakeuteen ja toivon mukaan suuri osa romusta putoaa ilmakehään ratanopeuden hävittyä törmäyksessä.

Wikipedia toki tietää kertoa jonkinlaisia vastauksia kysymyksiini, mutta jos tähän saisi palstalaisten näkemyksiä ja mutua, niin saataisiin ketju hyvään vauhtiin.

Kommentit (9)

Goswell
Seuraa 
Viestejä10360
Liittynyt8.3.2010

Oletko koskaan katsellut satelliittien liikettä öisellä taivaalla, ne ei kulje samaan suuntaan ollenkaan. Törmäyksiä on tapahtunut, romua tuli rutkasti lisää. Niitä on räjäytetty, romua on lisätty noinkin. Totta että osa romusta putoaa törmäyksen jälkeen nopeasti alas, mutta osa rojusta sinkoutuu törmäyksissä varmasti myös ylöspäin.

Minun mielestä noin.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1068
Liittynyt2.3.2009

Nopeudet kiertoradoilla n. 8000m/s. Paljonko tarvitaan nopeuseroa jotta iskeytyminen (kolari) on huomattava? 100-200km/h = 36-72m/s. Kiertonopeuksiin nähden melko mitätön. Paljon sateliitteja, ja niiden liitännäisiä, kiertää napojen kautta. Kohtausnopeudet silloin ovat huomattavia. Niiden nopeuserojen aiheuttamat liike-energiat taitavat olla suurempia kuin vastaavamassaiset räjähtävät ammukset?

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009
jeremia2
Paljon sateliitteja, ja niiden liitännäisiä, kiertää napojen kautta. Kohtausnopeudet silloin ovat huomattavia.

Vaan ovatko noiden kohtaamiset ylipäänsä edes etäisesti mahdollisia?

Vierailija
Satelliitit - Mitä kaikkea roskaa siellä taivaalla kiertää?
Ei siellä kierrä mitään mikä teitä kiinnostaa. Olkaa hiljaa

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1068
Liittynyt2.3.2009
Midian
100-200km/h = ~28-56m/s
Oli pakko korjata

Oikeus voittakoon, olin väärässä, vetäisin sen arvon epätieteellisesti harvasta muististani : .
Mutta satsen vauhdissa tulee nastaa kovaa tuulilasiin kun edelläajavan renkaasta se on noussut törmäyskurssille

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
jeremia2
Nopeudet kiertoradoilla n. 8000m/s. Paljonko tarvitaan nopeuseroa jotta iskeytyminen (kolari) on huomattava?

Matalan ympyräradan kiertonopeus on tosiaan luokkaa 7,9 km/s, mutta on muistettava, että esim. tietoliikennesatelliitteja laukaistaessa, kantoraketin viimeinen vaihe jää hyvin elliptiselle (tyypillisesti 400 x 40000 km) GTO radalle ja perigeumissa vaiheen nopeus on lähellä pakonopeutta (11,2 km/s). Siten matalan radan satelliitin (esim. ISS) ja GTO rakettivaiheen nopeusero voi olla jopa 3 km/s, vaikka ratojen inklinaatio olisi sama.

Lähetysalustan maantieteellinen leveys määrittää matalien ratojen osalta pienimmän mahdollisen inklinaation (ja siten suurimman hyötykuorman), joten Kourou on parhaimmassa asemassa (mahdollistaa yli 5° inklinaatiot), Cape Canaveral yli 28,5°, Baikonur yli 46° inklinaatiot ja Plesetsk itärajan takana yli 63° inklinaatioille.

Käytännössä ei ole paljoa järkeä lähettää satelliitteja vastapäivään, koska tällöin menetetään maapallon pyörimisestä johtuva etu ja hyötykuorma jää pieneksi. Käytännössä suurin käytetty inklinaatio on 100 astetta, jota käytetään sääsatelliittien aurinkosynkronisilla radoilla, eli satelliitti ylittää saman paikan samaan aikaan joka päivä (valaistusolosuhteet identtiset päivittäin).

Jos matalan radan sääsatelliitti ja Kourousta lähetetty 10° ympyräradan satelliitti törmäisivät, olisi kohtauskulma pahimmillaan 90° ja olettaen kummankin ratanopeudeksi 7,9 km/s saadaan eronopeudeksi Pytagoran teoreeman mukaan 11,2 km/s.

Jos satelliitti lähettetään Cape Canaveralista minimi-inklinaatiolla 28,5° matalalle radalle 7,9 km/s nopeudella, se ylittää päiväntasaajan 3770 m/s pohjois/eteläsuunnan nopeuskomponentilla.

Jos toinen satelliitti lähetetään asteen suuremmalla inklinaatiolla (29,5°) samankorkuiselle radalle, on nopeuskomponentti 3890 m/s, on nopeusero 120 m/s eli 0,12 km/s (435 km/h), jonka suuruista kolarinopeutta ei saisi aikaiseksi edes Saksan autobahnilla .

Vierailija

Avaruusromusta on syntymässä katastrofi

"Yhdysvaltalainen tiedekomitea varoittaa, että avaruusromun ongelma on karkaamassa käsistä. Nyt on jo ohitettu piste, jossa ongelma pahenee koko ajan itsestään. Tiedossa on lisää satelliittien ja avaruusromun kolareita, jotka vauhdittavat kierrettä edelleen. Jos toimiin ei ryhdytä pian, lopputulos voi olla synkkä."

http://www.tietokone.fi/uutiset/avaruus ... mpaign=rss

Uusimmat

Suosituimmat