Elämisen turhuudesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kaikki tässä maailmassa tuntuu täysin merkityksettömältä ja turhalta. Mikään ei kiinnosta, eikä mikään asia maan ja taivaan välillä ole minkään arvoista. Kaikki on pelkkää huijausta ja ihmiset jotka vaikuttavat onnellisilta ovat pelkkiä näennäisen teeskentelyn mestareita. Todellisuudessa myös heidän elämänsä ovat yhtä turhia kuin kaikki muukin tässä maailmassa. Mikään työ ei ole tekemisen arvoista ja kaikki ammatit ovat hyödyttömiä ja turhia. Musiikki on sentimentaalista paskaa ja alkoholikin maistuu pahalta. Lääkkeetkin jätin koska ne ovat merkityksettömiä ja hyödyttömiä.
Kouluttautuminen, herääminen uuteen päivään, keskusteleminen , ajatteleminen ja asioiden muistaminen on myös turhaa. Naiset ovat turhamaisia ja heillä on lapsellinen huumorintaju eikä lisääntyminen ja pariutuminen kiinnosta. Se on hyödyntöntä ja pidän sitä biologisesti orientoituneena kliseenä.
Masentaa ja raivostuttaa. Miksi jouduin tähän maailmaan jossa kaikki on turhaa. En halua selviytyä ja herätä seuraavana aamuna näkemään lisää tätä turhuutta. Lady Gaga on pelkkä mediahuora. Paskat sanotukset lauluissa. Politiikkakin on ikävää ja rasittavaa ja kuten kaikesta olen jo todennut niin myös täysin turhaa. Kaikki vituttaa.
Jos olen ajautunut näkemään kaiken merkityksettömänä ja turhana, niin voinko päästä tästä umpikujasta koskaan eroon? Olen yrittänyt, mutta aina omat aivot palautuu näkemään kaiken pessimististen linssien läpi. Todellisuus ei ole lainkaan sellainen kuin haluaisin sen olevan.

Sivut

Kommentit (82)

Vierailija
homo
ANGST ANGST

Ihan turhaa muuten itkeä missään foorumeilla.





Tämä on itseasiassa erittäin vakava asia jos näkee kaiken turhana. Minulla on jatkuvasti mielessä itseni tappaminen koska en yksinkertaisesti kykene nauttimaan mistään tai näkemään merkitystä millekkään asialla maailmassa. Ja kuten todettua kaikki, myös vuodattaminen on turhaa, mutta kun olen niin paska ja merkityksetön ihminen että en voi kertoa ajatuksistani kenellekkään kasvotusten koska tiedän että valtaosaa ihmisistä ajattelee juuri niinkuin sinä eli: "Turhaa vaivaat ketään ongelmillasi. Mene mieeluummin jonnekkin muualle marisemaan. "

Vierailija
Carum carvi
homo

Ihan turhaa muuten itkeä missään foorumeilla.

Saapahan sanottua asiansa julki.



Juuri näin. Siinä toivossa olen tänne kirjoittanut että joku ihminen voisi auttaa kertomaan kuinka tällaisten tuntemusten kanssa voi oppia elämään tai pääsemään niiden yli.

Vierailija
Weird'Os

Tämä on itseasiassa erittäin vakava asia jos näkee kaiken turhana.

Eikö mukaan mikään asia tuota iloa? Pakko, koska olet vielä siinä.

tiedän että valtaosaa ihmisistä ajattelee juuri niinkuin sinä eli: "Turhaa vaivaat ketään ongelmillasi. Mene mieeluummin jonnekkin muualle marisemaan. "

Mitäpä väliä sillä on, mitä muut ajattelevat. Keskity itseesi.
Koita löytää edes yksi välttävä ihminen (tai eläin), jolle yrität saada hyvän olon - se auttaa omaakin oloa.

Vierailija
Carum carvi

Mitäpä väliä sillä on, mitä muut ajattelevat. Keskity itseesi.
Koita löytää edes yksi välttävä ihminen (tai eläin), jolle yrität saada hyvän olon - se auttaa omaakin oloa.

Ehkä pienoinen ristiriita noin äkkisiltään luettuna. Tarkoitus kuitenkin pyhittää ilmaisun.

Vierailija
Weird'Os
Jos olen ajautunut näkemään kaiken merkityksettömänä ja turhana, niin voinko päästä tästä umpikujasta koskaan eroon?



Kallonkutistajat varmaan auttavat tai saattavat ehkä yrittää. Ainakin jos annat niille fyffee. Muutoin voin sanoa, että maailma ei muutu merkityksellisemmäksi muuten kuin omilla teoilla. Lisäksi voin sanoa kohtuullisella varmuudella, että tämä ei tule olemaan aivan triviaalitehtävä, mutta jos se olisi helppoa, niin ei sen tekeminen olisi kiinnostavaa tai tekemisen arvoista.

Vierailija

Kyllä nihilismi on ylitettävissä, se on vain sinusta itsestäsi kiinni. Tähän voisi niitä elämän aloittamisvinkkejä luetella, mutten jaksa. Jos olet kovin nuori, kyseessä on varmaan vain ohi menevä vaihe, mitä näillä vihaisilla nuorilla miehillä aina on.

Elämä on paljon mukavampaa, jos pyrkii onnellisuuteen. Vaikka se sitten olisi teennäistä.

Et kyllä tosissasi ajattele tuolla lailla että kaikki on turhaa, koska jos ajattelisit, olisit jo kuollut. Kohdallasi on vain kyse tuollaisesta tavallisesta typerästä ajattelusta, jonka näet ehkä viisastuttuasi lähinnä nolona. Ei kannata tuhlata aikaa itsesäälissä pyörimiseen, kun et kuitenkaan koskaan päästä itseäsi päiviltä, sama ottaa itseä niskasta kiinni heti.

Vierailija
Weird'Os
Siinä toivossa olen tänne kirjoittanut että joku ihminen voisi auttaa kertomaan kuinka tällaisten tuntemusten kanssa voi oppia elämään tai pääsemään niiden yli.

Oivallus lähtee itsestä, ei siinä valitettavasti voi muut neuvoa toimivia ohjeita. Vinkkejä ehkä, ja jos halua löytyy yritykseen, saattaa joskus onnistuakin.

Pitää vain keksiä oma kanava, jota kautta tuntee olemassaolonsa mielekkääksi.
Siinä yksi syy pyristellä etiäpäin.

Vierailija
Carum carvi
Weird'Os

Tämä on itseasiassa erittäin vakava asia jos näkee kaiken turhana.

Eikö mukaan mikään asia tuota iloa? Pakko, koska olet vielä siinä.

Ei oikein tuota mikään iloa. Paha olo suurimman osan ajasta. Sosiaalinen kanssakäyminen ei anna mitään iloa ja minua väsyttää henkisesti niin paljon että en kykene työhön, opiskeluun, ja sosiaaliset tilanteet on tosi vaikeita koska on vaikea puhua ihmisten kanssa mistään. Pää tuntuu aina tyhjältä kun pitäs kertoa jotain itsestä.

Vierailija
homo
Kohdallasi on vain kyse tuollaisesta tavallisesta typerästä ajattelusta, jonka näet ehkä viisastuttuasi lähinnä nolona.

Ei se noloa ole ollut. Mutta voittajaolo sen ylipääsyn jälkeen tulee.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Onko tätä apatiaa jatkunut jo pidempään? Nihilismivaihe on yleinen nuorilla ja se on tullut itsekin koettua. Sitten löysin zen-meditaation, josta oli suuri apu masennuksesta yli pääsyyn. Enää mielestäni silläkään ei ole väliä, ettei millään ole väliä... ja sen takia yritän nauttia jokaisesta tietoisesta hetkestä (en tarkoita kuitenkaan nauttimisella hedonismia, joskin siihenkin välillä sortuu, vaan elämän arvostamista sellaisenaan).

Loppupeleissä jokainen ihminen määrittää itse oman elämänsä tarkoituksen.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
Weird'Os

Ei oikein tuota mikään iloa. Paha olo suurimman osan ajasta. Sosiaalinen kanssakäyminen ei anna mitään iloa ja minua väsyttää henkisesti niin paljon että en kykene työhön, opiskeluun, ja sosiaaliset tilanteet on tosi vaikeita koska on vaikea puhua ihmisten kanssa mistään. Pää tuntuu aina tyhjältä kun pitäs kertoa jotain itsestä.

Ota lemmikki. Eläimet on vilpittömiä.
Ei ole pakko olla sosiaalinen, et olisi ensimmäinen erakko. Mikään ei pakota valtavirran mukana kulkemiseen.

Vierailija
homo
Kyllä nihilismi on ylitettävissä, se on vain sinusta itsestäsi kiinni. Tähän voisi niitä elämän aloittamisvinkkejä luetella, mutten jaksa. Jos olet kovin nuori, kyseessä on varmaan vain ohi menevä vaihe, mitä näillä vihaisilla nuorilla miehillä aina on.

Elämä on paljon mukavampaa, jos pyrkii onnellisuuteen. Vaikka se sitten olisi teennäistä.

Et kyllä tosissasi ajattele tuolla lailla että kaikki on turhaa, koska jos ajattelisit, olisit jo kuollut. Kohdallasi on vain kyse tuollaisesta tavallisesta typerästä ajattelusta, jonka näet ehkä viisastuttuasi lähinnä nolona. Ei kannata tuhlata aikaa itsesäälissä pyörimiseen, kun et kuitenkaan koskaan päästä itseäsi päiviltä, sama ottaa itseä niskasta kiinni heti.




En ajattele kokoajan että kaikki on turhaa, mutta usein minut valtaa ikäänkuin ahdistuskohtaus ja elämä tuntuu täysin turhalta. Silloin en näe syytä elää. Olisipa vain ohimenevä vaihe, mutta vaihe on kestänyt jo 12 vuotta. Taustalla on koulukiusaamista ja siitä johtuva lapsena alkanut vakava masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Menetin jotain olennaista silloin. Elämänhalun. Tilalle tuli universaali ihmisviha ja tyhjyyden tunne. Joka päivä saa pakottaa ittensä tekemään tarvittavat arkiaskareet ja ainoa syy miksi niin teen on vanhempani ja veljeni. Itsestäni en lainkaan välitä.

Vierailija
Weird'Os
Kaikki tässä maailmassa tuntuu täysin merkityksettömältä ja turhalta. Mikään ei kiinnosta, eikä mikään asia maan ja taivaan välillä ole minkään arvoista. Kaikki on pelkkää huijausta ja ihmiset jotka vaikuttavat onnellisilta ovat pelkkiä näennäisen teeskentelyn mestareita. Todellisuudessa myös heidän elämänsä ovat yhtä turhia kuin kaikki muukin tässä maailmassa. Mikään työ ei ole tekemisen arvoista ja kaikki ammatit ovat hyödyttömiä ja turhia. Musiikki on sentimentaalista paskaa ja alkoholikin maistuu pahalta. Lääkkeetkin jätin koska ne ovat merkityksettömiä ja hyödyttömiä.
Kouluttautuminen, herääminen uuteen päivään, keskusteleminen , ajatteleminen ja asioiden muistaminen on myös turhaa. Naiset ovat turhamaisia ja heillä on lapsellinen huumorintaju eikä lisääntyminen ja pariutuminen kiinnosta. Se on hyödyntöntä ja pidän sitä biologisesti orientoituneena kliseenä.
Masentaa ja raivostuttaa. Miksi jouduin tähän maailmaan jossa kaikki on turhaa. En halua selviytyä ja herätä seuraavana aamuna näkemään lisää tätä turhuutta. Lady Gaga on pelkkä mediahuora. Paskat sanotukset lauluissa. Politiikkakin on ikävää ja rasittavaa ja kuten kaikesta olen jo todennut niin myös täysin turhaa. Kaikki vituttaa.
Jos olen ajautunut näkemään kaiken merkityksettömänä ja turhana, niin voinko päästä tästä umpikujasta koskaan eroon? Olen yrittänyt, mutta aina omat aivot palautuu näkemään kaiken pessimististen linssien läpi. Todellisuus ei ole lainkaan sellainen kuin haluaisin sen olevan.



Huomenna on uusi päivä, jolloin asiat voivat tuntua paremmilta, vaikka mainitsemasi asiat eivät ole muutuneet.
Kumma miten tunteellinen olio ihminen on kaikessa viisaudessaan.
Raja pessimistisyyden ja edes jonkinlaisen optimismin välillä on hiuksenhieno.
Molemmat "ääripäät" kuuluvat elämään ja kouluttavat ihmistä.
Ilman surkeutta ei voi tajuta onnellisuutta ja ehkä osaa asettaa asiat jonkinlaiseen järjestykseen.
Ihminen joutuu antamaan itselleen anteeksi monia asioita ajatteluussaan.
Ihminen kun ei ole täydellinen olio ja pyrkimys onneen on vain "pyrkimys".
Pitää hakea onnea pienistä asioista.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat