Nopeuden muuttaminen ilman kiihdytystä

Seuraa 
Viestejä47
Liittynyt15.6.2005

Onkohan mahdollista muuttaa kappaleen nopeutta ilman että kiihtymiseen menisi aikaa eli käytännössä kappaleen nopeus muuttuisi välittömästi nopeudesta a nopeudeksi b?

Sivut

Kommentit (30)

Japetus
Seuraa 
Viestejä9006
Liittynyt20.6.2009

Jo vain, jos satut löytämään jostain massattoman kappaleen.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"

Vierailija

Eipä itse asiassa ihan noinkaan, koska massaton hiukkanen ei voi liikkua muulla kuin valon nopeudella, eikä sitä siksi voi kiihdyttää tai hidastaa. Massattomia hiukkasia ei kyllä kutsuta kappaleiksi vaan vaikkapa säteilyksi.

Massallisen hiukkasen nopeuden välitön muutos vaatisi ääretöntä energiaa, eli ei onnistu.

Japetus
Seuraa 
Viestejä9006
Liittynyt20.6.2009
Tamppio
Eipä itse asiassa ihan noinkaan, koska massaton hiukkanen ei voi liikkua muulla kuin valon nopeudella, eikä sitä siksi voi kiihdyttää tai hidastaa.

Valon nopeus voi muuttua väliaineen muuttuessa. Valo esim. etenee hitaammin vedessä kuin ilmassa.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"

Vierailija
Tamppio
Massallisen hiukkasen nopeuden välitön muutos vaatisi ääretöntä energiaa, eli ei onnistu.
Pieni korjaus edelliseen. Ei vaadita ääretöntä energiaa mutta kylläkin ääretöntä tehoa. Esim. salamalla on melko vaatimaton energia mutta huikea teho, 1...100 MW.

Vierailija
Japetus
Valon nopeus voi muuttua väliaineen muuttuessa. Valo esim. etenee hitaammin vedessä kuin ilmassa.



Totta, mutta kyse on siitä, että fotoni törmäilee väliaineen atomeihin sen sijaan että etenisi suoraviivaisesti. Kyse ei ole varsinaisesti fotonin nopeuden muutoksesta.

korant
Pieni korjaus edelliseen. Ei vaadita ääretöntä energiaa mutta kylläkin ääretöntä tehoa. Esim. salamalla on melko vaatimaton energia mutta huikea teho, 1...100 MW.



Aivan, juuri näin. Liike-energian muutos ei toki riipu muutoksen nopeudesta.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009
Tamppio
Japetus
Valon nopeus voi muuttua väliaineen muuttuessa. Valo esim. etenee hitaammin vedessä kuin ilmassa.



Totta, mutta kyse on siitä, että fotoni törmäilee väliaineen atomeihin sen sijaan että etenisi suoraviivaisesti. Kyse ei ole varsinaisesti fotonin nopeuden muutoksesta.



Miksi se säilyttää suunnan aika tasan, jos se kimpoilee?

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
jees
Tamppio
Japetus
Valon nopeus voi muuttua väliaineen muuttuessa. Valo esim. etenee hitaammin vedessä kuin ilmassa.



Totta, mutta kyse on siitä, että fotoni törmäilee väliaineen atomeihin sen sijaan että etenisi suoraviivaisesti. Kyse ei ole varsinaisesti fotonin nopeuden muutoksesta.



Miksi se säilyttää suunnan aika tasan, jos se kimpoilee?



Yksittäisen fotonin suunta ei välttämättä säily. Joukosta fotoneita osa siroaa satunnaisesti.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija
jees
Tamppio
Japetus
Valon nopeus voi muuttua väliaineen muuttuessa. Valo esim. etenee hitaammin vedessä kuin ilmassa.



Totta, mutta kyse on siitä, että fotoni törmäilee väliaineen atomeihin sen sijaan että etenisi suoraviivaisesti. Kyse ei ole varsinaisesti fotonin nopeuden muutoksesta.



Miksi se säilyttää suunnan aika tasan, jos se kimpoilee?



Se ei klassisessa mielessä kimpoile. Valon liikkuessa väliaineessa väliaineen atomit absorboivat fotonin ja lähettävät sen lähes välittömästi eteenpäin. Eivät kuitenkaan viiveettömästi. Näin alkuperäisen valonlähteen fotonien ja väliaineen lähettämien fotonien aalloilla on vaihe-ero ja näiden aaltojen summa-aalto liikkuu valonnopeutta hitaammin.

Vierailija

Kaksi autoa lähestyvät toisiaan. Toinen on rekka-auto ja toinen kupla-volkkari. Nämä autot törmäävät toisiinsa siten, että törmäyksen jälkeen molemmat ovat matkalla Oulusta Helsinkiin 84 km / h. Kuinka kauan kuplan puhkeaminen kesti vai muuttiko volkkari ajosuuntaansa välittömästi törmäyshetkellä?

Vierailija
Dredex
Kaksi autoa lähestyvät toisiaan. Toinen on rekka-auto ja toinen kupla-volkkari. Nämä autot törmäävät toisiinsa siten, että törmäyksen jälkeen molemmat ovat matkalla Oulusta Helsinkiin 84 km / h. Kuinka kauan kuplan puhkeaminen kesti vai muuttiko volkkari ajosuuntaansa välittömästi törmäyshetkellä?



Ei välittömästi, vaan sekunnin murto-osan kestävän muodonmuutoksen aikana. Samoin kimmoisessakin törmäyksessä on aina joustoa ja suunnan muutos tapahtuu äärellisellä kiihtyvyydellä.

Japetus
Seuraa 
Viestejä9006
Liittynyt20.6.2009
Tamppio
Japetus
Valon nopeus voi muuttua väliaineen muuttuessa. Valo esim. etenee hitaammin vedessä kuin ilmassa.



Totta, mutta kyse on siitä, että fotoni törmäilee väliaineen atomeihin sen sijaan että etenisi suoraviivaisesti. Kyse ei ole varsinaisesti fotonin nopeuden muutoksesta.

Ei tuossa mielessä olekaan, mutta jos fotoni esim. absorboituu ja emittoituessaan "hyppää näkyviin", sen nopeus on c, 0, c ilman positiivista tai negatiivista kiihtymistä. Nyt voidaan tietysti taas sanoa, ettei se ole "sama" fotoni eikä se siten tarkalleen ottaen koskaan ollut olemassa tilassa, jossa sen nopeus olisi muuta kuin c, mutta jos autoni pystyisi samaan, niin sanoisin kyllä, että se on tarpeeksi lähellä.

Edit: pari typoa.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"

Vierailija
Japetus
Tamppio
Japetus
Valon nopeus voi muuttua väliaineen muuttuessa. Valo esim. etenee hitaammin vedessä kuin ilmassa.

Totta, mutta kyse on siitä, että fotoni törmäilee väliaineen atomeihin sen sijaan että etenisi suoraviivaisesti. Kyse ei ole varsinaisesti fotonin nopeuden muutoksesta.

Ei tuossa mielessä olekaan, mutta jos fotoni esim. absorboituu ja emittoituessaan "hyppää näkyviin", sen nopeus on c, 0, c ilman positiivista tai negatiivista kiihtymistä. Nyt voidaan tietysti taas sanoa, ettei se ole "sama" fotoni eikä mikään se siten tarkaleen ottaen koskaan ollut olemassa tilassa, jossa sen nopeus olisi muuta kuin c, mutta jos autoni pystyisi samaan, niin sanoisin kyllä, että se on tarpeeksi lähellä.



No optikko voi linssiä hioessaan huoletta ajatella fotonin hidastuvan väliaineessa. Tai vielä mieluummin ajatella valoa aaltona, niinkuin optiikassa helpompaa on. Mutta kun nyt oli kyse massattoman hiukkasen liikenopeudesta, niin kyllähän se on aina c, vaikka valo eteneekin väiaineessa hitaammin kuin tyhjiössä. Auringossakin fotonilta kestää muistaakseni satatuhatta vuotta päästä ytimen fuusiomiilusta pinnalle ja avaruuteen ja se tulee absorboiduksi ja emittoiduksi jokusenkin kerran sillä matkalla. Mutta aina kun se hypähtää eteenpäin fotonina, se kulkee nopeudella c.

Japetus
Seuraa 
Viestejä9006
Liittynyt20.6.2009
Tamppio
No optikko voi linssiä hioessaan huoletta ajatella fotonin hidastuvan väliaineessa. Tai vielä mieluummin ajatella valoa aaltona, niinkuin optiikassa helpompaa on. Mutta kun nyt oli kyse massattoman hiukkasen liikenopeudesta, niin kyllähän se on aina c, vaikka valo eteneekin väiaineessa hitaammin kuin tyhjiössä. Auringossakin fotonilta kestää muistaakseni satatuhatta vuotta päästä ytimen fuusiomiilusta pinnalle ja avaruuteen ja se tulee absorboiduksi ja emittoiduksi jokusenkin kerran sillä matkalla. Mutta aina kun se hypähtää eteenpäin fotonina, se kulkee nopeudella c.

Niinhän se kulkee. Mutta absorboituessaan ja emittoituessaan sen voisi väljän seulan läpi katsoa pysähtyvän ja lähtevän uudelleen liikkeelle ilman kiihdytystä, mikä ketjun aloittajalla ilmeisesti oli hakusessa.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"

Vierailija
Japetus
Tamppio
No optikko voi linssiä hioessaan huoletta ajatella fotonin hidastuvan väliaineessa. Tai vielä mieluummin ajatella valoa aaltona, niinkuin optiikassa helpompaa on. Mutta kun nyt oli kyse massattoman hiukkasen liikenopeudesta, niin kyllähän se on aina c, vaikka valo eteneekin väiaineessa hitaammin kuin tyhjiössä. Auringossakin fotonilta kestää muistaakseni satatuhatta vuotta päästä ytimen fuusiomiilusta pinnalle ja avaruuteen ja se tulee absorboiduksi ja emittoiduksi jokusenkin kerran sillä matkalla. Mutta aina kun se hypähtää eteenpäin fotonina, se kulkee nopeudella c.

Niinhän se kulkee. Mutta absorboituessaan ja emittoituessaan sen voisi väljän seulan läpi katsoa pysähtyvän ja lähtevän uudelleen liikkeelle ilman kiihdytystä, mikä ketjun aloittajalla ilmeisesti oli hakusessa.

Hmmm... Voiko? Fotoni ei ensin synny ja sitten lähde liikkeelle, vaan se liikkuu syhtyessään nopeudella c. Ja kun se törmää elektronikuoreen, se ei ensin pysähdy ja sitten absorboidu. Massattoman hiukkasen voi siis napata osaksi omaa energiaansa ja sitten taas emittoida sen energian massattomana hiukkasena, mutta liittyykö siihen pysäyttäminen ja kiihdyttäminen?

Tuo sitten, että onko se emittoitu fotoni vielä sama fotoni, onkin hyvä kysymys. Miten fotoni yksilöidään? Fotonille on vaikea antaa nimeä, vaikka Pera, kun sillä on vain yksi ominaisuus; energia eli aallonpituus. Niin ja liikesuunta tietysti myös, mutta sen muuttaminen ei muuttane fotonin identiteettiä. Jos emittoituvan fotonin aallonpituus on sama kuin absorboituneen fotonin, onko se sama fotoni? Tavallaan, koska se on täsmälleen samanlainen. Samanlainen kvanttikentän väre.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat