Sivut

Kommentit (141)

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 142843.htm

Aivojen rakentumista ohjaavia signalointikeskuksia on ajateltu olevan ainoastaan selkärankaisilla. Nyt kuitenkin on 500 miljoonaa vuotta sitten erinneeseen ryhmään kuuluvalta meressä elävältä terhomadolta (Saccaloglossus kowalevskii) löydetty samankaltaiset geneettiset, hyvin monimutkaiset mekanismit kuin selkärankaisilla. Niiden tehtäväksi on osoittautunut sikiön ruumiinrakenteen kehityksen ohjaaminen.

http://www.google.fi/search?q=Saccoglos ... 80&bih=668

Tällaisten ohjauskeskusten olemassaolon selittämiseksi on esitetty, että terhomadolla on kauan sitten ollut paljon matoa kompleksisempi esi-isä, joka on tarvinnut kaikkia näitä geneettisiä tekijöitä kenties kehonsa rakentumiseksi. Kyseinen esi-isä on sitten rappeutunut pois.

Itse veikkaisin, että kyseisten järjestelmien tehtävän vaihtumista kehon kehityksen ohjaamisesta aivojen kehityksen ohjaamiseksi ovat säädelleet suunnattoman monimutkaiset säätelyjärjestelmät.

Uusi genetiikka osoittaa, että kaikilla eliöillä on liki samat proteiineja koodaavat geenit. Biodiversiteetti ei seuraa näiden geenien mutaatioiden (niin kuin ennen uskottiin), vaan säätelygeenien, säätelyproteiinien, säätelyä suorittavien RNA-molekyylien ja lukuisten muiden löytyneiden ja vielä löytymättömienkin säätelytekijöiden toimesta.

Tätä täytyy nyt tarkentaa vasta julkaistun piikkikalaa? (sticklebak) koskevan tutkimuksen valossa. Alun perin suolaiseen veteen sopeutunut piikkikala (kolmipiikki) on jääkauden jälkeen sopeutunut monenlaisiin makean veden muotoihin; järviin, jokiin, virtoihin jne. Tutkijat kartoittivat eri olosuhteissa elävien piikkikalojen genomia ja fyysisiä eroja.

http://www.nature.com/nature/journal/v4 ... 10944.html

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 133751.htm

http://www.google.fi/search?hl=fi&prmd= ... ++pictures

Eri oloissa elävillä piikkikaloilla oli runsaasti fyysisiä eroja esim. koossa, leuassa, kyljissä, munuaisissa, uintinopeudessa ja värityksessä. Muutokset genomissa sitä vastoin keskittyivät kaikilla tyypeillä samaan pienehköön genomin kohtaan, josta siis kaikki fyysiset muutokset ohjautuivat.

Muutoksia oli tapahtunut sekä proteiineja koodaavassa geenistössä että säätelygeeneissä (entisissä "roskageeneissä"). Lisäksi osa koodaavissa geeneissä tapahtuneista muutoksista olivat nekin tutkijoiden mukaan voittopuolisesti sääteleviä. Säätelevien ja pelkästään koodaavien geenien määräsuhde oli 83% suhde 17% tienoilla.

http://www.nature.com/nature/journal/v4 ... ing-change

Olettaisin, että monet muutkin säätelytekijät jonkin verran muuttuivat. Tutkimus ei vain koskenut niitä. Jos fyysisten ja geneettisten muutosten analyysiä olisi voitu syventää rajatta, olisi uskomukseni mukaan voitu todeta, että Massimo Piatello-Palmarinin esittämä evoluution vertaus alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään ja siis luonnon rakenteiden optimointi pitää pääpiirteittäin paikkansa:

Tulee päivä, jolloin koulujen seinillä riippuu alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kaltaisia tauluja, jotka osoittavat, kuinka geneettisten säätelyjärjestelmien kytkennät yhdistyvät tuottaakseen erilaiset. elämänmuodot.

Aikoinaan Mei long arvosteli näkemystä, että hyönteiset olisivat kehittäneet puruleukansa sata miljoonaa vuotta ennen kuin kukkia oli maan päällä. Nyttemmin on tultu siihen tulokseen, että kukat ovat olleet olemassa satoja miljoonia vuosia luultua aikaisemmin. Ne ovat voineet ilmestyä samoihin aikoihin kuin hyönteiset!

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 181309.htm

Voidaan kuitenkin todeta, että hyönteisten ja kasvien evolutiiviset nuutokset eivät välttämättä ole tapahtuneet normaalin luonnonvalintakäsityksen olettamassa keskinäisessä vuorovaikutuksellisessa sopeutumisessa:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 111854.htm

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
P.S.V.
Olettaisin, että monet muutkin säätelytekijät jonkin verran muuttuivat.



Näitä ovat erilaiset säätelyä suorittavat RNA-molekyylit. Osa niistä muuttaa jo syntynyttä aminohappoketjua tai proteiinia, osa taas rytmittää koodaavien geenien aktiivisuutta ylipäänsä. Seuraavan luettelon mukaan edellisen funktion omaavia RNA-tyyppejä on yhdeksän ja jälkimmäisen kymmenen erilaista.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_RNAs

Toinen suuri säätelijäryhmä ovat tietyt ko-operatiivisesti toimivat proteiinit. Uusin tutkimus on keskittynyt siihen, miten nämä moninaiset proteiinit toimivat toistensa ja erilaisten RNA-molekyylien sitojina ja ohjaavat (yhdessä RNA:n kanssa) valmistuvien proteiinien silmukointia (splicing)

http://www.newswise.com/articles/the-sp ... e-splicing

“We identified thousands of binding sites and altered splicing events for these hnRNP proteins and discovered that, surprisingly these proteins bind and regulate each other and a whole network of other RNA binding proteins, suggesting that these proteins are important for the homeostasis of the cell,” said first author, NSF fellow Stephanie C. Huelga.

Kun vielä muutama vuosi sitten saatettiin kuvitella, että jo lukion biologia sisälsi pääpiirteittäin oikean kuvan proteiinisynteesistä, tiedetään nyt, että ovea proteiinisynteesin keskeisiin vaiheisiin on vasta vähän raotettu ja sitä hallitseviin lainalaisuuksiin tuskin yhtään - niin tärkeitä kuin niiden uskotaan olevan esim. lääketieteen näkökulmasta.

Jos ihmisen sosioekonominen status syystä tai toisesta alenee (tai ylenee) tuntuvasti, geenien säätelyjärjestelmä reagoi tähän dramaattisesti. Tämän olisi voinut jo kokemuksiensa perusteella ennustaa ilman kokeellista vahvistustakin. Nyt kuitenkin on tehty koe, jossa makakin sosioekonomista statusta on keinotekoisesti alennettu. Tämän jälkeen on tutkittu, miten aleneminen näkyy geeneissä.

http://www.uchospitals.edu/news/2012/20 ... tress.html

Havaittiin, että lähes tuhat valkean verisolun geeniä koki muutoksen. Näistä noin sata oli immuunisuusjärjestelmää ylläpitäviä geenejä. Tästä seurasi suurentunut sairastumisriski. Geenien tilan muutokset johtuivat säätelyjärjestelmän muutoksista.Tutkimus oli ensimmäinen, jossa kartoitettiin psyykkisen tilan ja genomin prosessin vastaavuutta..

Geenien säätelyjärjestelmän kartoittaminen, joka on vasta alkuvaiheessa, on epäilemättä suurin tieteellinen mullistus kautta aikojen. Tutkimusmenetelmät ovat parin viimeksi kuluneen vuoden aikana kehittyneet räjähdysmäisesti ja kehitys tuntuu yhä jatkuvan. Tuskin kukaan enää uskoo roska-DNA:han. Myös näkemys evoluution keskeisistä tekijöistä tulee muuttumaan. Esimerkiksi luonnonvalinta on jo nyt menettänyt paljon keskeisyyttään edistyneiden evoluutiobiologien silmissä. Itse asiassa luonnonvalinna ylikorostus ei ole peräisin Darwinilta, vaan hänen seuraajiltaan.

Ylläkuvattu tutkimustulos voi pian saada esim. psykologisia ja psykiatrisia sovelluksia. Voidaan myös paremmin ymmärtää ja suunnata ihmisyhteisöjen dynamiikkaa. Esimerkiksi 1985 pitämässäni esitelmässä oleva väite, että koulun käytännöt perustuvat paljolti immuunisuusjärjestelmän tilan vaatimuksiin, syvenee genetiikan valossa lisää.

P.S.V.
Jos ihmisen sosioekonominen status syystä tai toisesta alenee (tai ylenee) tuntuvasti, geenien säätelyjärjestelmä reagoi tähän dramaattisesti. Tämän olisi voinut jo kokemuksiensa perusteella ennustaa ilman kokeellista vahvistustakin. Nyt kuitenkin on tehty koe, jossa makakin sosioekonomista statusta on keinotekoisesti alennettu. Tämän jälkeen on tutkittu, miten aleneminen näkyy geeneissä.

http://www.uchospitals.edu/news/2012/20 ... tress.html

Havaittiin, että lähes tuhat valkean verisolun geeniä koki muutoksen. Näistä noin sata oli immuunisuusjärjestelmää ylläpitäviä geenejä. Tästä seurasi suurentunut sairastumisriski. Geenien tilan muutokset johtuivat säätelyjärjestelmän muutoksista.Tutkimus oli ensimmäinen, jossa kartoitettiin psyykkisen tilan ja genomin prosessin vastaavuutta..

Geenien säätelyjärjestelmän kartoittaminen, joka on vasta alkuvaiheessa, on epäilemättä suurin tieteellinen mullistus kautta aikojen. Tutkimusmenetelmät ovat parin viimeksi kuluneen vuoden aikana kehittyneet räjähdysmäisesti ja kehitys tuntuu yhä jatkuvan. Tuskin kukaan enää uskoo roska-DNA:han. Myös näkemys evoluution keskeisistä tekijöistä tulee muuttumaan. Esimerkiksi luonnonvalinta on jo nyt menettänyt paljon keskeisyyttään edistyneiden evoluutiobiologien silmissä. Itse asiassa luonnonvalinna ylikorostus ei ole peräisin Darwinilta, vaan hänen seuraajiltaan.

Ylläkuvattu tutkimustulos voi pian saada esim. psykologisia ja psykiatrisia sovelluksia. Voidaan myös paremmin ymmärtää ja suunnata ihmisyhteisöjen dynamiikkaa. Esimerkiksi 1985 pitämässäni esitelmässä oleva väite, että koulun käytännöt perustuvat paljolti immuunisuusjärjestelmän tilan vaatimuksiin, syvenee genetiikan valossa lisää.




Ylläkuvattu tuore tutkimus viittaa jopa siihen, että kaikilla mielentiloilla olisi oma geenien säätelyjärjestelmän tila ja tästä johtuen myös oma fysiologinen moodi. Kiinnostavaa olisi tutkia esimerkiksi sellaisten väitteiden kuin "nauru pidentää ikää" geneetisiä vastineita. Myös esimerkiksi tietty fanaattisuus ja jäykkä sekä joustava ajattelutapa, pelko jne. voisivat näkyä proteiineja koodaavan geenistön osan erilaisena aktivoitumisena säätelyjärjestelmän tilan funktiona.

ZiPA
Psv:lle vinkki: jos havaitset olevasi ainoa joka on äänessä, on se merkki siitä että käynnissä ei ole keskustelua ja on aika poistua paikalta.

Ymmärtääkseni kenenkään ei ole pakko keskustella tai olla keskustelematta - lue: kirjoittaa tai olla kirjoittamatta.

Ainakin itse luen tämän säikeen kirjoituksia, vaikken niihin osaakaan kommentoida.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä52992
P.S.V.

Ylläkuvattu tuore tutkimus viittaa jopa siihen, että kaikilla mielentiloilla olisi oma geenien säätelyjärjestelmän tila ja tästä johtuen myös oma fysiologinen moodi. Kiinnostavaa olisi tutkia esimerkiksi sellaisten väitteiden kuin "nauru pidentää ikää" geneetisiä vastineita. Myös esimerkiksi tietty fanaattisuus ja jäykkä sekä joustava ajattelutapa, pelko jne. voisivat näkyä proteiineja koodaavan geenistön osan erilaisena aktivoitumisena säätelyjärjestelmän tilan funktiona.



Lykkää tuohon soppaan mukaan vaikkapa "meditaatio", tutkittavaa ritttää tällä saralla kyllä.

Gene expression profiling in practitioners of Sudarshan Kriya.

RESULTS:
A better antioxidant status both at the enzyme activity and RNA level was seen in SK practitioners. This was accompanied by better stress regulation and better immune status due to prolonged life span of lymphocytes by up-regulation of antiapoptotic genes and prosurvival genes in these subjects.

CONCLUSIONS:
Our pilot study provides the first evidence suggesting that SK practice may exert effects on immunity, aging, cell death, and stress regulation through transcriptional regulation.




http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18222135

jussipussi
P.S.V.

Ylläkuvattu tuore tutkimus viittaa jopa siihen, että kaikilla mielentiloilla olisi oma geenien säätelyjärjestelmän tila ja tästä johtuen myös oma fysiologinen moodi. Kiinnostavaa olisi tutkia esimerkiksi sellaisten väitteiden kuin "nauru pidentää ikää" geneetisiä vastineita.



Lykkää tuohon soppaan mukaan vaikkapa "meditaatio", tutkittavaa ritttää tällä saralla kyllä.

Gene expression profiling in practitioners of Sudarshan Kriya.

CONCLUSIONS:
Our pilot study provides the first evidence suggesting that SK practice may exert effects on immunity, aging, cell death, and stress regulation through transcriptional regulation.




http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18222135



SK-harjoituksilla näyttää olevan (positiivinen) vaikutus immuunisuusjärjestelmään, ikääntymiseen, solukuolemaan ja stressin sääntelyyn, mikä on seurausta muutoksista genomin säätelyjärjestelmässä.

Tästä päätellen kenties jo lähitulevaisuudessa käytetään ohjattuja meditaation muotoja lääketieteessä systemaattisesti parantumista edistävinä menetelminä! Esimerkiksi lieviin neurooseihin, fobioihin ja syömishäiriöihin voisi piankin vaikuttaa geenien säätelyjärjestelmää muuttamalla.

Myös "viisaiden liikkeiden" teho oppimisen edistäjänä voisi olla osaksi säätelyjärjestelmä-peräistä.

http://hels.fi/node/1008

Reifengas
Seuraa 
Viestejä4112

Blaa-blaa-blaa.

Niin sanottu roska-DNA on vain sellaista geeniperimää, mitä ei juuri nyt tarvita.

Se on voinut olla hyvinkin tärkeää parikymmentä miljoonaa vuotta sitten.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Reifengas
Blaa-blaa-blaa.
Niin sanottu roska-DNA on vain sellaista geeniperimää, mitä ei juuri nyt tarvita.
Se on voinut olla hyvinkin tärkeää parikymmentä miljoonaa vuotta sitten.



Kyllähän tämä on hyvä arvio ja monet kai sitä edelleen kannattavat eri syistä johtuen. Kun nyt tämän ketjun nimikin jo vaatii, täytyisi kuitenkin esittää todistusaineistoa sille, että roska-DNA ei nykytiedon valossa ole kokonaan "roskaa". Tällaista todistusaineistoa ei ollutkaan vaikea löytää, sen kun klikkaili 2011 tai 2012 ilmestyneitä genetiikan artikkeleita auki. En jaksanut nyt ruveta suomentamaan, mutta artikkeleja silmäilemällä luullakseni vakuuttuu siitä, että meneillään on suurin tieteellinen mullistus kautta aikojen.

http://www.ajtr.org/files/AJTR1202001.pdf

we now know that most of the “junk” genomic sequences are transcribed as non-coding RNAs
(ncRNAs).

http://www.landesbioscience.com/journal ... 0001-X.pdf

the so-called “dark
matter” of the genome has stolen the spotlight from the not
so hip protein-coding genes. The simplified central dogma of
molecular biology, in which a gene encodes for a protein via
a messenger RNA (mRNA), is still at the core of genetics but
is now caught in a much more complex web of regulation by
the genomic region previously known as “junk” DNA.

http://epigenie.com/conferences/non-coding-rnas/

Indeed the protein-centric view reflects a mechanical orientation that has led to a number of subsidiary assumptions. At its extreme, it has led to assigning the status of junk to 98% of the human genome. Today a more nuanced view is emerging where gene number does not necessarily scale with developmental complexity. Instead what does correlate is the increasing functions of non-coding RNA that are derived in small part from what we still call genes and in large part from the part we used to call junk.

http://nar.oxfordjournals.org/content/e ... ks296.full

More recently, it was reported that ‘intergenic’ regions of the genome, which were previously thought to be gene ‘deserts’ or ‘junk’ DNA, also express thousands of long non-coding RNAs, termed large intervening non-coding RNAs (lincRNAs)

John Carter
Asiaan liittyen Rayn sivuilla mielenkiintoista juttua.

http://www.kurzweilai.net/2012-gen9-g-prize-announced




Jos vielä teollisia geenejä opitaan säätelemään joitakin solussa tapahtuvan säätelyn tekijöitä tai sentapaisia käyttäen, ollaan jo tosi pitkällä.

Mutta jo yksinkertaisilta emäksiltä kuten adeniini (A), tymiini (T) jne on aivan äskettäin löydetty merkillinen ominaisuus: kyseiset emäkset määräävät kultasuolaliuoksesta syntyvien nanohiukkasten muodon. Niinpä A tekee nanohiukkasista lujia ja pallomaisia, T tähdenmuotoisia, C pyöreitä levyjä ja G kuusikulmioita. Jos liuoksessa on esim. A ja T, syntyy välimuotoja.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 163208.htm

Tutkijat eivät vielä osaa sanoa, mihin ilmiö perustuu. Yksi mahdollisuus tulee heti mieleen. Chladnin levyt ja muut Hans Jennyn tutkimat värähtelylähteet aiheuttavan ympäröivään väliaineeseen usein hyvin komplisoidun paine-värähtelykuvion.

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Chl ... =&aq=f&oq=

http://www.google.fi/search?q=hans+jenn ... 80&bih=668

Emäksillä A jne voi olla ominaisvärähtelyjen sarja jota säätelygeenit, säätely-RNA:t ja säätelyproteiinit voivat modifioida. Mutta ilman säätelytekijöiden vaikutusta kukin emäs tuottaa ympäristöönsä yksinkertaisen perus-painejakauman, joka muotoaa liuenneesta kultasuolasta kasvavia nanohiukkasia.

no roskageenit ovat sitä että ne ovat siellä kromsomissa kyllä mutta pimeänä aineena ja ne ei toimi ja ovat kuolleet, ihmisellä on ainakin 2000 kuollutta geenii ja roskageeni tarkottaa sitä, että niillä on ollut aikaisemmin jokin tehtävä mutta ovat nyt poistuneet tehtävistä, geenihän voi kuolla, rikkoontua, kadota, geenin päällä voi olla toinen geeni joka on sammuttanut oikean geenin, solussa on myös pimeää ainettakin( prof.SEan B Carroll: loputtomat kauniit muodot ), geenejä voi olla siinä 25000--30 000 kromosomeissa, tämä geenien lukumäärä vaihtelee biologisissa kirjallisuudessa,kirja Jerry A Coney:Miksi evoluutio on totta

jali
no roskageenit ovat sitä että ne ovat siellä kromsomissa kyllä mutta pimeänä aineena ja ne ei toimi ja ovat kuolleet, ihmisellä on ainakin 2000 kuollutta geenii ja roskageeni tarkottaa sitä, että niillä on ollut aikaisemmin jokin tehtävä mutta ovat nyt poistuneet tehtävistä, geenihän voi kuolla, rikkoontua, kadota, geenin päällä voi olla toinen geeni joka on sammuttanut oikean geenin, solussa on myös pimeää ainettakin( prof.SEan B Carroll: loputtomat kauniit muodot ), geenejä voi olla siinä 25000--30 000 kromosomeissa, tämä geenien lukumäärä vaihtelee biologisissa kirjallisuudessa,kirja Jerry A Coney:Miksi evoluutio on totta



Nykyään kyllä asiantuntijat (nähtävästi ei Coyne, niin professori kuin onkin,) ovat sitä mieltä, että melkoinen osa roskageeneiksi kutsuttua DNA:ta omaa tärkeitä funktioita eli tehtäviä. Ne voivat esim. säädellä proteiineja koodaavien geenien toimintaa ja lopputuloksia. Äskettäisen artikkelin kirjoittajat ovat todenneet, että jotkut ennen roskaksi luullut genomin osat (esim. pseudogeenit) ovat toimivia vain tietyissä erityisissä solulinjoissa ja siksi niiden toimivuus on jäänyt tähän asti havaitsematta. Yksi syy on tietenkin myös se, että tutkimusmenetelmien mullistava kehittyminen, joka on alkanut vasta parin viimeksi kuluneen vuoden aikana, on sittenkin vasta alkamassa.

http://www.landesbioscience.com/journal ... 1093064241

Yllälinkitetyn artikkelin tekijät toteavat, että eräiden geenien toimimattomuuteen viittaava nimitys "pseudogeenit" pitäisi vaihtaa sellaiseksi, joka vastaisi niiden kykyä toimia.

Muutama puheenvuoro taaksepäin tässä ketjussa vastasin Reifengasille esittäen uusimpia näkemyksiä ja tutkimustuloksia edustavissa genetiikan lehdissä, joissa "roskageeni"-nimitys ammuttiin selväsanaisesti alas (tosin englanniksi).

Vastaavanlaisia tutkimuksia ja johtavien geneetikkojen mielipiteitä on esitelty edellä pitkin tätä ketjua.

Oman näkemykseni mukaan non-coding DNA vastaa suurin piirtein samaa kuin muut aikoinaan evolutionistien mahtipontisesti kuuluttamat rudimentit, joilla ei muka ollut funktiota ihmisellä. Ymmärryksen kasvaessa on kuitenkin ilmennyt, että monet evoluution kulussa muuntuneet elimet ja vastaavat omaavat useimmiten tärkeitä funktioita ihmiselle. Esimerkiksi ihokarvojen suuri merkitys on vasta äskettäin paljastunut, niinkuin toisessa ketjussani kerrotaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Vestigiality

Veikkaan, että vaikka jonkin geenin eläintä koskeva päätoiminta olisi sammunut ihmisellä (esim. C-vitamiinia tuottava geeni on sellainen), kyseisellä geenillä voi olla toisia, ehkä vaikeammin havaittavia toimintoja, jotka eivät ole sammuneet.

Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
Horizontal
Luultavasti roskaDNA:n paljastumisella hyötyDNA:ksi ei tule vähään aikaan olemaan mitään merkitystä vaikkapa geeniteknologioiden kannalta. Vasta kun löydetään jotain, jota voidaan käyttää bisneksessä hyväksi, aletaan siirtyä uuden tiedon vaatimaan paradigmaan.

Todennäköisesti geeneissä ei ole yhtäkään roskaksi tarkoitettua. Eri asia milloin ja missä tilanteissa/olosuhteissa geeni osoittautuu tarpeelliseksi/toimivaksi.




Minusta on myös aika omahyväistä olettaa, että jokin koodi ei merkitse mitään, jos emme osaa sitä lukea. Tämähän käy aina vain mielenkiintoisemmaksi. Miksikään todisteeksi satuolentojen olemassaolosta tästä ei tietenkään ole.

Arkkimeedees
Horizontal
Luultavasti roskaDNA:n paljastumisella hyötyDNA:ksi ei tule vähään aikaan olemaan mitään merkitystä vaikkapa geeniteknologioiden kannalta. Vasta kun löydetään jotain, jota voidaan käyttää bisneksessä hyväksi, aletaan siirtyä uuden tiedon vaatimaan paradigmaan.

Todennäköisesti geeneissä ei ole yhtäkään roskaksi tarkoitettua. Eri asia milloin ja missä tilanteissa/olosuhteissa geeni osoittautuu tarpeelliseksi/toimivaksi.

no kyllä kirjoissa Sean B Carroll kertoo roskageeneistä ja siitä että solussa on pimeää ainetta ja että roskageeneillä on ollut aikaisemmin jokin tehtävä,joku kait puhuu oliko hän Coyne, että ihmisellä on ainakin 2000 kuollutta geeniä ja 2000 sairasgeeniä, roskgeenit ovat olemassa mutta ne eivä enää toimi, koska evoluutio rakentuu aina sillai että vanhasta tavarasta nikkaroidaan uusi asia uuteen asuun, evoluutio ei voi edetä ollenkaan jos ei ole ensin vanhaa tavaraa, ja alussa evoluutio on vain alakanu tulemaan siitä kun Luoja teki energian kautta ensin valon ja sitten massa ja siitäs sitten on lähtenyt kehitys kulkemaan maassa, Mooseksen eka kirja ja eka luku tarkottaa juuri sitä, että Luoja on energian avulla tehnyt valon ja sitten on tullut massa kun kirjaa lukee, Mooseksen kirja luku 1 lukee sillai miten se on alkuperäisesti heprean kielessä ei käännöksissä, eihän maito geenikään enää toimi ihmisella kun sen päällä on toinen geeni joka sitten sallii että joku voi juoda maitoo ja sokeri sitten pilkotaan, kaikki eivät voi juoda maitoo maailmassa koska heillä on se alkuperäinen geeni joka ei pilko sokeria maidosta, ainoastaan lapsi voi juoda vähän aikaa maitoo mut ei kovin vanhaksi voi juoda jos on oikea alkuperäinen geeni ja sen päälläei ole sitä toista geeni joka on sammuttanut eka geenin

Minusta on myös aika omahyväistä olettaa, että jokin koodi ei merkitse mitään, jos emme osaa sitä lukea. Tämähän käy aina vain mielenkiintoisemmaksi. Miksikään todisteeksi satuolentojen olemassaolosta tästä ei tietenkään ole.

no roskageeneistä kyllä Coyne kirjassaan miksi evoluutio on totta kertoo ja samoin Sean B carroll kertoo kirjassaan loputtomat kauniit muodot roskageeneistä, Carrollsin kirjassa on kuva siitä että siellä on roskageenejä jotka eivät loista kuvassa, hän puhuu myös pimeästä aineesta joka on solussa, roskageenit ovat olleet joskus hengissä ja ne ovat tehneet tehvänväs ja sammuneet koska Carroll kertoo kirjóissaan siitä miten geeni sammuu koska proteiinimuodostus sitten on erilaista, geeni voi sammuu, mennä rikki, hävitä, ei toimi, geeni voi jollakin puuttua, kyllä Carrollsilla on kuva kirjassa jossa kuvassa roskageenit ovat tummia ja toimivat geenit valopisteitä, roskageeneillä on ollut aikaisemmin jokin tehtävä ja kun uusia osia on tehty vanhasta tavarasta silloin on syntynyt uusia geenejäkin, kahdentuminen, kirjassa loputtomat kauniit muodot ja kelpoisimman valmistus , noissa Carrollsin kirjoissa on kertomuksia miten uusia geenejä on tullut ja sillai on sitten tehty uutta tavaraa vanhan päälle ja elämä on ikäänkuin laajentunut ja eliö on silloin paremmin sopeutunut elämään luonnossa,

Biokemian professori Larry Moran (Sandwalk) ei nähtävästi ota lainkaan tosissaan genetiikan professori James A. Shapiron ideoita, joihin perustuu mm. ajatus eliön solun suorittamasta tavoitteellisesta geenimanipulaatiosta (natural genetic engineering). Moran arvostelee Shapiron kirjaa NCSE:n (olisiko tuo kansallinen tiedeopetuksen keskus, en tiedä..) toimeksiannosta, joten jäljet saattavat johtaa sylttytehtaalle.

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/Reply%2 ... 0Moran.pdf

Varmaan ajatus luonnon itsensä suorittamasta geenimanipulaatiosta voi tuntua oudolta ja mahdottomalta lukion ja oletattavasti monen yliopistokurssin suorittaneista tai muuten nykydarwinismiin addiktoituneista. Olihan darwinismi ainakin aiemmin ainoa (Helsingin) yliopistolla samoin kuin lukiokirjoissa sallittu tapa mieltää evoluutio. Monen huippututkijan kohdalla asia on vieläkin samoin; darwinistinen luonnonvalinta on heille ainoa evoluution moottori sattumanvaraisten mutaatioiden lisäksi jne... Omalla alallaan, esim. fotosynteesin tutkimuksessa, he saattavat kuulua maailman huippuihin.

Onko sitten yhtään esimerkkiä luonnon itsensä suorittamasta tavoitteellisesta geenimanipulaatiosta? Shapiron mukaan esimerkkejä on paljon, mutta lisää on tulossa tutkimusmenetelmien kehittyessä kiihtyvällä nopeudella. On ehkä aiheellista kerrata yksi tässä ketjussa esitelty tapaus, jossa luonnon oma tavoitteellinen geenimanipulaatio toteutuu poikkeuksellisen selkeästi ja hätkähdyttävästi. Tapaus koskee lammikossa elävää eliötä.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 140408.htm

Tutkijat Princetonin ja Indianan yliopistoista tutkittuaan lammikossa elävän eliön genomia ovat huomanneet, että tilke-DNA ei sittenkään taida olla pelkkää tilkettä. He ovat huomanneet, että "tarpeettomana genomina" pidetyissä alueissa olevat DNA-jonot itse asiassa omaavat tehtäviä, jotka ovat keskeisiä koko eliölle. He ovat todenneet, että geenit miltei akrobaattisesti suorittavat koko genomin uudelleenjärjestelyn, mikä on välttämätön eliön kasvulle.
Eri kehitysvaiheissa transposonit ensin saavat tuhannet DNA-pätkät ryhmittymään uudelleen. Kun transposonit ovat tehneet tehtävänsä, eliö poistaa ne taidokkaasti geneettisestä materiaalistaan supistaen genominsa laihaan viiteen prosenttiin alkuperäisestä. Transposonit ovat solulle keskeisen tärkeitä. Ne neulovat geenit yhteen, että toiminta voi alkaa.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 143232.htm

Periaatteessa alttius eri sairauksille ja niiden hoito tulevat selviksi, kun ylläolevassa linkissä kerrottu tutkimus lopulta valmistuu. On nimittäin todettu, että vaikka kahdella ihmisellä olisi täysin sama geeni, sen toiminta voi olla täysin erilaista johtuen eroista geenien säätelyjärjestelmässä.

Uusi genetiikka on ottamassa suuria askeleita kohti sairauksien syiden selviämistä, tutkijat toteavat.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat