Pinta, värin muodostuminen, peilit

Seuraa 
Viestejä383
Liittynyt6.11.2010

Moro, minua on mietityttänyt pinnan ja sm-säteilyn vuorovaikutus. Pitääkö paikkansa, että mitä tahansa pintaa voi käyttää peilinä, jos tuntee pinnan muodon tarkalleen? Siis että kaikki hajaheijastunut valo voidaan laskennallisesti muuttaa sellaiseen muotoon, että pinnan virheet on otettu huomioon? Oletus siis on, että heijastus tapahtuu aina heijastuskulmalla pinnan normaalin "toiselle puolelle".

Olen ihmetellyt värin muodostumista, että mitkä pinnan ominaisuudet siihen vaikuttavat. Olen päätynyt kiderakenteeseen ja atomikokoon. Eli niiden avulla voi määrittää tarkasti sen, kuinka pinta vuorovaikuttaa sm-säteilyn kanssa. Ajattelin, josko esimerkiksi FEM-analyysillä voisi määrittää pinnalle "jäykkyyden" (kiderakenteesta) ja laskea sille ominaisvärähtelytaajuudet (analogisesti mekaniikkaan verraten) eri suuntiin. Käytännön kokeiden avulla voisi sitten verrata näitä ominaisvärähtelytaajuuksia heijastuvan valon spektriin.

Kommentit (2)

myl
Seuraa 
Viestejä224
Liittynyt18.11.2010
pinnalle "jäykkyyden" (kiderakenteesta) ja laskea sille ominaisvärähtelytaajuudet (analogisesti mekaniikkaan verraten) eri suuntiin.



Olet nyt sekoittanut mekaaniset värähtelyt (äänen) ja sähkömagneettisen säteilyn (valon). Valo vuorovaikuttaa sähköisten varausten kanssa (elektronit ja ionit). Aineen väri määräytyy sen elektronirakenteesta ja myös liikkuvista ioniryhmistä.
Kiderakenne ei suoraan vaikuta aineen optisiin ominaisuuksiin. Yleisesti ottaen aineen "ominaisvärähtelytaajuudet" eli karakteristiset taajuudet eivät näy optisissa ominaisuuksissa, mutta poikkeuksia on (esim. monet orgaaniset molekyylit ja infrapuna-alueen taitekerroin).

Aineen "väri" eli heijastusspektri voidaan laskea sen ominaisuuksista, mutta lasku on vaikea ja pitkä.

-myl

Vierailija

Peilikuvan laskeminen kunnon hajaheijastuksesta tuskin onnistuu siksi, että toisiinsa sekoittuvien aaltorintamien yksityiskohdat jäävät teoreettistakin maksimiresoluutiota pienemmiksi. Yksinkertaisessa tapauksessa kuvan pystyy laskemaan, jos vain koko informaatio on käytössä. Esimerkiksi diskopallon peilit osoittavat eri suuntiin niin, että kahden peilinpalan kuvan välistä puuttuu aina sektori. Mutta jatkuvasti aaltoilevasta peilistä kuvan saa.

Uusimmat

Suosituimmat